SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Welat Nehri: Lähi-idän konfliktit, ISISin synty ja seuraukset

Keskushallinto Irakissa oli shiiojen vallassa amerikkalaisten väliintulon jälkeen, muita laiminlyötiin ja jätettiin ulkopuolelle pääministeri Noudi al-Malikin johdolla. Sunneja syrjittiin vuosia ja tilanne kärjistyi. Kurdien ja keskushallinnon välit olivat erittäin tulehtuneet, halu itsenäistyä oli korkea kurdien parissa. Irakin armeija teki etnisen puhdistuksen johtotehtävistä. Saddamin aikaiset sotilaat puhdistettiin pois, sunneja ja kurdeja vähennettiin merkittävästi. Yhdysvallat vetäytyi ja ongelmat pahenivat.

 

Syyriassa autoritäärinen hallinto pommitti vastustajiaan ja vastasi raskaasti mielenosoituksiin. Mielenosoitukset muuttuivat lopulta sisällissodaksi. Kurdit vastustivat Al-Assadin hallintoa. YK ei päässyt Syyrian suhteen yksimielisyyteen. Naapurimaat alkoivat tukea oppositioryhmiä. Turkki pelkäsi kurdeja ja päästi jihadistit Turkin läpi Syyriaan, koska Turkin mielestä kurdit ovat suurin uhka Turkin turvallisuudelle. Kurdit vahvistuivat muodostaen itsehallintoalueita. Tällöin islamistiryhmät aloittivat täyssodan kurdeja vastaan. Kurdeille tilanne ei ollut uusi. Esim. jesidit ovat kirjanneet historiaansa 73 yritystä hävittää kurdit. Kurdialueet jaettiin Chalderanin sodassa ottamanien (sunnien) ja safavidien (shiiojen) välillä 500 vuotta sitten.

 

ISISin nousun osatekijät

  • Shiiojen ja sunnien valtataistelu - Shiiojen ja sunnien välinen valtataistelu on pikemmin poliittinen kuin uskonnollinen kiista. Taustalla on erimielisyys Muhammedin seuraajan valinnasta vajaa 1400 vuotta sitten. Erimielisyys kärjistyi islamin alkuaikoina ja on ajoittain lauennut sodaksi. Saudi Arabia johtaa sunnien leiriä, Iran shiiojen, molemmat vaikuttavat vahvasti Persianlahden maissa. Turkki on vahvistumassa islamilaiseksi valtioksi kaivaten ottomaaniaikoja.  Saudi Arabia, Iran ja Turkki pyrkivät johtamaan islamilaista maailmaa tukien milloin ketäkin oman ideologiansa edistämiseksi. Jos tilanteelle ei löydy kestävää ratkaisua, ongelmat alkavat pian näkyä muissa Persianlahden maissa.

 

  • Yhdysvaltojen vetäytyminen Irakista - Vetäytyminen oli kohtalokasta, koska se lisäsi jännitteitä Irakin sisällä ja loi valtatyhjiön, jonka naapurimaat täyttivät. Irakin armeija jäi heikoksi ja Irakin ja Syyrian välinen raja valvomatta. Syyrian opposition vahvistaminen toi rahaa ja aseita, jotka pian virtasivat Irakiin.

  • Lännen pyrkimykset kaataa Syyrian hallinto - Läntisillä mailla on ollut yhteinen halu kaataa kansalaistensa terrorisoimiseen ja massamurhiin syyllistynyt Syyrian presidentti Bashar al-Assad. Venäjällä taas on sotilaallinen tukikohta ja muita intressejä Syyriassa ja siten voimakas tahto säilyttää Syyrian nykyhallinto. Nämä erimielisyydet pitkittivät kriisiä ja loivat tilan jihadisteille.

 

  • Arabinationalismi on kasvussa - Saddamin hallinnon aikainen Baath-puolueeseen sidottu arabinationalistinen ideologia on jäänyt elämään. Sunnit kärsivät paljon. Saddamin armeijan johtohahmot etsivät uusia keinoja saada valta-asemansa takaisin. Sunni-islamististen ryhmien nousu antoi heille uuden mahdollisuuden ja moni heistä pääsikin ISIS:n johtotehtäviin. ISIS yhdistää islamismin arabinationalismin arvoihin ja pyrkimykseen yhdistää arabikansat. Nyt kuitenkaan nationalismi ei suuntaudu vain shiioja vastaan vaan myös kristittyjä ja jesidejä, jne.

  • Naapurivaltioiden valtapyrkimykset - Sunnivaltion perustaminen Syyriaan ja al-Assadin syrjäyttäminen saa tukea Turkilta ja Saudi Arabialta. Iran taistelee Venäjän kanssa tätä pyrkimystä vastaan ja vastustaa sitä viimeiseen asti. Syyrian sota ei ole enää Syyrian asia, koska naapurivaltioilla ja suurvalloilla on omat merkittävät intressinsä saada sota päättymään niille mieluisella tavalla. Tämä tuo lisäjännitteitä Lähi-itään ja kylvää uusien konfliktien siemeniä. Esim. Turkin ja Venäjän tai Iranin ja Saudi Arabian välit ovat kiristyneet. Saudi Arabian rajalla on lähes sotatilanne. Turkki ei halua nähdä kurdialuetta Pohjois-Syyriassa.


Keinotekoiset rajat 

Welat Nehrin mukaan Syyria ja Irak tulisi jakaa neljäksi eri valtioksi, aleviittien, kurdien, sunnien ja shiiojen alueiden mukaisesti. Irakia, Syyriaa tai montaa muuta Lähi-idän maata ei ollut sata vuotta sitten. Britannia ja Ranska sopivat alueiden jaosta piirtämällä rajat (Mark Sykes ja Francois Georges-Picot) vuonna 1916 piittaamatta etnisten tai uskonnollisten ryhmien olemassaolosta tai luonnonvarojen jakautumisesta oikeudenmukaisesti. Irakin ja Syyrian sisällä kansanryhmien välit ovat niin pahasti tulehtuneet, ettei yhteisymmärrykselle ole enää tilaa. ISIS saa voimansa tästä ristiriidasta ja on saanut alistetut sunnit taakseen lupaamalla näille parempaa.

 

Tyytymättömyys hallintoon 

Miksi syyrialaiset ja irakilaiset lähtevät pakoon eivätkä jää puolustamaan omia maitaan? Nehri, joka on itse kurdi ei halunnut jäädä puolustamaan korruptoitunutta, syrjivää ja omia suosivaa hallitusta (nepotismi), vaan pakeni aikanaan Suomeen. Tuloerot ovat kasvaneet räikeiksi. Toiset ovat miljardöörejä toisten eläessä köyhyydessä ilman sähköä ja vettä. Meneillään on viidakon laki. Kokonaisia kansanryhmiä laiminlyödään räikeästi. Talous perustuu öljyyn, omaa perustuotantoa ei ole olemassa. Kaikki tuodaan ulkomailta. Julkinen sektori on luotettavin työnantaja, se maksaa palkkaa 80 % työntekijöistään yritysmaailman ollessa poliitikkojen käsissä. 


2016-01-28 Isisin-synty-ja-seuraukset-welat-nehri.pdf



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors