SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Neljännessä Sofia Earth Forumissa peräänkuulutettiin tutkittua tietoa, toimintaa ja toivoa ilmastokysymyksissä


 

ACCC Impact Week -ilmastoviikkoa vietettiin 7.-10.12.2021 ja se  päättyi 10.12. neljänteen Sofia Earth Forumiin. Kansainvälinen osallistujakunta osallistui koronatilanteen takia verkon välityksellä ja vain puhujat kokoontuivat kulttuurikeskus Sofiaan Helsingin Vuosaareen. 

 

Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center) on huippututkimuksen keskittymä, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta sekä ilmanlaadun heikkenemisestä. ACCC tuottaa tieteellistä tietoa ja tuo sitä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden käyttöön. Sofia Earth Forum -tilaisuus on jatkumoa 2019 järjestetylle , jossa Suomen Ekumeeninen Neuvosto oli yksi pääjärjestäjistä. Tämän vuoden tapahtumassa Suomen Ekumeeninen Neuvosto toimii yhteistyökumppanina.

 

Aamupäivän asiantuntijapuheenvuorot alleviivasivat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, verkostomaisen toiminnan, toivon ja koulutuksen merkitystä. Tutkijatohtori Laura Riuttanen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta (INAR) toimi aamupäivän puheenjohtajana.

 

Akateemikko Markku Kulmala nosti avauspuheessaan esiin kuinka väestönkasvu ja megakaupungit tuottavat haasteita ilmanlaadun, ruoantuotannon ja energiantuotannon suhteen. Globaalissa maailmassa tarvitaan kaikkien eri toimijoiden panosta ja tätä palvelemaan kehitettiin Sofia Earth Forum. Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC toimii yli tuhannen tutkimusyksikön verkostossa, tiedediplomatiaa unohtamatta.

 

Metropoliitta Ambrosius Suomen ortodoksisesta kirkosta, joka on ollut saattamassa alkuun Sofia Earth Forum prosessia, muisteli puheessaan, kuinka piispana Pohjois-Suomessa työskennellessään hän halusi tehdä osansa pohjoisen luonnon hyväksi. Alkukirkossa pyhät isät ja äidit näkivät luonnon hyvinvoinnissa pelastuksen toivon. Metropoliitta vertasi nykyajan tiedemiestä vanhan testamentin profeettoihin, joskin heidän kohtaamansa vastustus ei ole yhtä kovaa kuin profeettojen, jotka usein maksoivat sanomisistaan hengellään. Tiedeyhteisön äänet ilmastokysymyksissä ja Sofia Earth Forumin kaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä tietoisuuden lisäämiseksi.

 

Kristittyjen yksilöinä ja kirkkojen yhteisöinä tulee tarkastella elämäntyyliään ja kulutustaan kriittisesti ja huomioida, miten se vaikuttaa luonnon resursseihin. Metropoliittaa Ambrosius peräänkuulutti vähemmän puhetta ja enemmän sitoutunutta toimintaa ilmastonmuutoksen torjumisessa.

 

Arkkipiispa Tapio Luoman puhe löytyy kokonaisuudessaan . Luoma totesi, että ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee holistista lähestymistapaa todellisuuteen. Eettinen näkökulma on keskeinen, kun halutaan taata tulevien sukupolvien elinolosuhteet. Se miten Humen giljotiinin mukaisesti on totuttu erottamaan moraali ja etiikka tosiasioista ei toimi, tosiasioita ja arvoja ei voi erottaa toisistaan. Tarvitaan näiden yhdistämistä, samaan tapaan kuin lääketieteessä elämän säilyttäminen on lääkärin toiminnan tavoite ja ammattikunnan ylin arvo.

 

Elämänkatsomukset pyrkivät määrittelemään oikeana ja väärän ja siten etiikka ja arvot ovat osa elämänkatsomuksia ja siten ilmastonmuutos on myös elämänkatsomuksellinen haaste. Vanhatestamentallinen juutalais-kristillinen näkemys universumista on, että se on Jumalan luoma ja oli alunperin Jumalan tahdon mukaan hyvä. Jumala antoi luomilleen ihmisilleen tehtävän viljellä ja varjella luomakuntaansa. Tilanhoitajana ihminen saa elantonsa luonnosta ja on vastuussa siitä. ihminen on kuitenkin epäonnistunut tässä tehtävässä.

 

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jumalan luo sanallaan uutta. Sanat voivat myös tuhota ja vääristää, eettinen ulottuvuus on sisäänrakennettuna puheeseen.  Jumala luo sanallaan rationaalisia luonnonlakeja. Ilmastotiede auttaa löytämään kestäviä ratkaisuja, ja se nojaa luonnon ennustettavuuteen ja rationalisuuteen. Fatalismi ja eettinen pohdinta eivät kuulukaan yhteen. Kristillisessä perinteessä Sana on myös persoona, Kristus, joka syntymällä ihmiseksi osoitti Jumalan sitoumuksen luomaansa maailmaan. Kristillisen uskon sanoma on toivo, sillä Jumalalla on hyvä tahto ja rakkaus ovat kaiken takana maailmassamme.

 

Kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä esitteli lyhyesti ekonomien analyysia globaaleista riskeistä (.
Suomen valtiolla kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, esitteli Damski  Do no significant harm –periaate antaa raamit, joissa tarkastella ja suunnitella toimia. Periaatetta toteutetaan edistämällä kuutta tavoitetta: ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesien ja merien kestävä käyttö ja suojeleminen, siirtyminen kiertotalouteen, saastuttamisen estäminen ja säätely, biodiversiteetin ja ekosysteemien palauttaminen ja suojelu.

 

Kun käsitellään kolminkertaista planeettaa koskeva kriisiä - ilmasto, luonto ja saasteet - tiede on toiminnan katalyyttinä ja keskinäinen riippuvuus tulee esiin. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sisältää lieventämistä ja sopeutumista, varautumista ympäristökatastrofeihin ja pandemioihin, kriittisen toimintojen ylläpitämisen, varautumisen infrastuktuurien rappeutumisen aiheuttamiin uhkiin ja ruokaturvasta huolehtimisen, kertoi Damski.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen korosti koulutuksen ja tieteen merkitystä, sitä miten voimauttaa ihmiset toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja antaa siihen työkaluja. Emme voi keskittyä vain yhteen kriisiin vaan ne tapahtuvat yhtäaikaisesti, luontokato on tullut laajempaan tietoisuuteen vasta hiljattain, vaikka sitä on tapahtunut jo pitkään.

 

Vihreän siirtymän tulee olla oikeudenmukainen. Koulutusmahdollisuudet tulee saattaa kaikkien saataville. Nuoret haluavat muutosta ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa valitessaan opiskelualan ja työn. Tutkimukset osoittavatkin että nuorten uravalintoihin vaikuttaa työn merkityksellisyys, joka muodostuu usein kestävyydestä, vastuullisuudesta ja inhimillisyydestä. Koulutusjärjestelmä tuottaa valveutuneita ihmisiä.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaisemassa LUMA-strategian luonnontieteellisien ja matemaattisten alojen opiskelun edistämiseksi siten että erityisosaajia pystytään kouluttamaan tutkimuksen ja työelämän tarpeisiin ja samalla arkielämässä valmiudet hyödyntää tutkittua tietoa kasvavat.

 

Tieteen ja kaupallisen puolen tulee löytää toisensa ja tehdä yhteistyötä ratkaisujen luomisessa. Lopuksi Lehikoinen totesi, että eettisestä näkökulmasta katsoen olemme yhdessä vastuussa planeetamme säilyttämisestä tuleville sukupolville. Tähän sisältyy kansainvälinen solidaarisuus ja solidaariuus sukupolvien kesken. Aikuisten pitää ”saarnata” toivoa tuleville sukupolville.

 

Yksi 18 eri suomlaista oppilaitoista yhdistävä hanke on  Climate University:

 

Seuraavan puheenvuoron piti Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Kimmo Tiilikainen, joka ympäristöministerinä toimiessaan osallistui neuvotteluihin Pariisin sopimuksesta.

Tiilikainen kuvaili, miten tieteentekijät ja ekonomit esittävät ratkaisuumalleja poliitikoille. Poliitikkojen täytyy pystyä yhdistämään konkreettiset ilmastoteot siihen, mikä on hyväksyttävää suurimmalle osalle kansalaisia - poliitikot kuuntelevat kansaa. Ilmastoturvallisuus yksittäiselle kansalaiselle merkitsee pohdintaa sen välillä mitä täytyy muuttaa arkisessa elämässä ja mitkä ovat hyödyt pitkällä tähtäimellä tuleville sukupolville.

 

Geologisestä näkökulmasta ilmastonmuutos merkitsee raaka-ainepulaa – tämä pakottaa kohti kiertotaloutta maailmanlaajuisesti. Vain olemassaolevia raaka-aineita voidaan kierrättää. Sähköistäminen ja hiilineutraalius vaatii infrastruktuurin kehittämistä. Kaivostoiminnalla eri metalleja voidaan saada käyttöön hiilidioksidipäästöttömään yhteiskuntaan. Kaivostoiminnassa tulee ottaa huomioon päästöt ja luonnonsuojelu, totesi Tiilikainen.

 

Roundtable-keskustelussa todettiin, tulevien sukupolvien näkökulma on keskeinen. Pohdittiin myös sitä, kenen vastuulla ilmastotoimet sitten ovat: yksilön, yritysten, yhteiskunnan vastuulla?  Vastuuta on eri tasoilla: korkealla tasolla tekee kansainvälinen poliittinen yhteisö päätöksiä siitä, mitä tavoitteet ovat ja ohjaavat liike-elämää kestävämpään suuntaan. Jokainen on yksilönä vastuussa omasta ja perheensä toiminnasta. Kyse on arvovalinnoista: jos jokin nähdään oikeaksi tavaksi toimia, on velvollisuus toimia riippumatta siitä, edistävätkö muut toiminnallaan tuota hyvää.

 

Poliitikkojen täytyy johtaa ja löytää sanat selittää tieteen löydökset tavalliselle kansalaiselle. Jos johtajat kuuntelevat vain enemmistöä, emme pysty tarvittaviin toimiin. Kuitenkin kaikkia yhteiskunnan jäseniä tulisi kuulla tasavertaisesti.

 

Perusteltua toivoa tarvitaan ja toivo on perusteltua silloin, kun voimme osallistua sen toteuttamiseen.

Turvallinen ilmasto – kestävä tulevaisuus

–kansalaisyhteiskunnan toimijoiden round-table keskustelussa otsikolla "Turvallinen ilmasto kansalaisyhteiskunta, tutkimus ja ilmastoturvallisuus"  keskustelun vetäjänä toimi Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Groupin ja Carbon Actionin puheenjohtaja ja perustaja. Mukana keskustelussa olivat:

  • Ada Segerstam, vastuullisuusryhmän jäsen, Suomen Partiolaiset;
  • Karoliina Pilli-Sihvola, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö ja
  • Taneli Saari, asiantuntija, Ympäristöahdistuksen Mieli-hanke, toiminnanjohtaja, Tunne ry – Känsla rf.

 

Karoliina Pilli-Sihvola toi alustuksena tietoa ilmastonmuutoksen turvallisuusriskeistä. Näitä ovat suorat riskit kuten sääilmiöiden turvallisuusvaikutukset yksilöiden arkeen (esim. liukastumistapaturmat) tai pitkäkestoinen kuivuus ruoantuotanto alueella tai geopoliittiset konfliktit. Arjen turvallisuudentunteeseen vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen liittyvä kuormituksen vaikutukset mielenterveyteen.

Järjestöt toimivat aktiivisesti turvallisuuden edistämiseksi eri tavoilla.

 

Ilmastoahdistuksen ja syyllisyyden tunteiden rinnalle tarvitaan toivoa. Tunnetaitoja kehittämällä voi oppia käsittelemään ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita. Konkreettinen toiminta luo myös toivoa. Koulutuksen ja työn kautta ja vapaaehtoistoimina kautta lisääntyy tieto myös omista ja laajemmista vaikutusmahdollisuuksista. Ilmastokriisiä ja luontokatoa ei ratkaista sananhelinällä.

 

Pääsihteeri Sami Pirkkala Kestävän kehityksen toimikunnasta avasi videotervehdyksellä ilmastoturvallisuuden ja kestävän kehityksen yhteyksiä. Ilmastonmuutoksella on suoria turvallisuusvaikutuksia, ketjuuntuvia vaikutuksia ja siirtymävaikutuksia. Kaikki Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet kytkeytyvät ilmastoturvallisuuteen. Miten sitten lisätä ilmastoturvallisuutta ja edistää kestävää kehitystä? Ennakointityö ja parempi ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista on tärkeää. Resilienssi vaatii varautumista.

 

Raportteja aiheeseen liittyen: 

 

Viestintä ilmastomuutoksesta ja sen vaikutuksista on haastavaa ja sitä tarvitaan todella monella eri tasolla. Tieteennäkökulmat tulisi voida nostaa esiin ilman pahimpien uhkakuvien maalailua – mahdollisuuksia etsimällä ja korostamalla päästään pidemmälle.

 

Sopeutuminen nousi keskustelussa keskeiseksi asiaksi, joka on jäänyt aiemmin vähemmälle huomiolle, vaikkakin ilmastonmuutosta hillitsevät ja luontokadon torjunta on pidettävä päätöksenteon ytimessä. Uusien sopeutumisen keinot ovatkin ilmastonmuutosta hillitseviä keinoja.

 

Erityisasiantuntija Heta Heiskanen, Ympäristöministeriön Ilmastopaneelin pääsihteeri, kiinnitti videoalustuksessaan huomiota siihen, miten ilmastonmuutoksesta puhutaan. Ilmastokriisi on yksi aikamme vakavimmista ihmisoikeuskriiseistä. Ilmastopolitiikkaan kytkeytyy useita ihmis- ja perusoikeuksia ja vaikutuksia näihin tarkastellaan lainvalmistelussa. Ilmastokriisi vaikuttaa useiden haavoittuvien ihmisryhmien asemaan. 

 

Oikeudenmukaiset ilmastopoliittiset toimet voivat aiheuttaa muutospainetta tietyille aloille. Näitä aloja tuetaan siirtymävaiheessa kestävämpiin toimintamalleihin. Eri intressiryhmien kuuleminen on tärkeää ja ilmastolain valmistelussa on kuultu kansalaisia laajasti ilmastolain ja perus- ja ihmisoikeuksien välisistä yhteyksistä. Ilmastopaneeli tutkii tällä hetkellä oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa.

 

Lapset ja nuoret ovat isoimmilla panoksilla mukana ilmastokriisin ratkaisuissa. Round table -keskustelussa toivottiinkin, että nuoria kuultaisiin enenevissä määrin ja heidän ratkaisuehdotukset otettaisiin huomioon. Kuten tutkija Panu Pihkala on kuvaillut, monet nuoret voivat olla jo "ilmasto-aikuisia", kun taas muista ikäryhmistä voi löytyä "ilmastonuoria", jotka vasta ovat heräämässä problematiikkaan. Kansalaisjärjestöt voivat antaa toimintamahdollisuuksia niille, joilla ei ole muodollista valtaa. Merkitykselliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ovat tärkeät.

 

Koulutus antaa valmiuksia ja varmuutta toimia – tekemällä oppinen, esimerkin kautta oppiminen ja vertaisilta oppiminen esimerkiksi järjestötoiminnassa on tehokas tapa edistää turvallisuutta. Maailmalla on huomattu, että perheissä muutoksia saadaan aikaan lähtemällä liikkeelle lapsista – kouluissa opetetaan asioita lapsille, jotka sitten vievät kysymykset kierrättämisestä tai varautumisesta ja aktivoivat vanhemmat. Opetusalan ammattilaisille tarvitaan koulutusta siihen, miten käsitellä asioita lasten kanssa.

 

Akateemikko Markku Kulmala totesi vaikuttavuusviikon loppusanoissaan olevansa huolestunut maapallosta, mutta olevansa myös toiveikas. Viikon aikana tiistaina pidettiin Sergei Zilitinkewich- muistoseminaari ja ojennettiin ensimmäinen Sergej Zilitinkewich –palkinto hollantilaiselle emeritusprofessori  Bert Holtslagille, keskiviikkona julkaistiin ACCC Innovation Forum tieteen, yritysten ja päättäjien yhteistyölle, torstaina keskityttiin Arktisen alueen kysymyksiin ja perjantaina koolle oli kutsuttu neljäs Sofia Earth Forum. Etäosallistuminen osoittautui sikäli toimivaksi ratkaisuksi, että 350 ennakkoon ilmoittautuneen osallistujan lisäksi kaikille avointa striimiä seurasi päivien aikana  satoja katsojia. Suunnitelmia jatkotyöskentelylle hahmotellaan kuluneen viikon palautteiden pohjalta.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.