SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Bielefeldt: Uskonnonvapauden haasteet, selvennökset ja reaktiot

 

YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija, professori Heiner Bielefeldt puhui uskonnonvapaudesta ihmisoikeuksien osa-alueena. Hän jakoi puheensa kolmeen osaan: (1) haasteet (challenges), (2) selvennökset (clarifications) ja (3) reaktiot (responses).  

 

Uskonvapauskysymykseen liittyy Bielefeldtin mukaan epäilyksen sekä kyseenalaistamisen luomia haasteita niin konservatiiviselta tai traditionaaliselta kuin myös liberaalilta laidalta.

 

1) Haasteet

 

Liberaalissa keskustelussa uskonnonvapaus on ihmisoikeuksista vaikein hyväksyä. Liberaali haaste kyseenalaistaa uskonnonvapauden legitimiteetin ihmisoikeutena jopa asettaen nämä kaksi vastakkain: ihmisoikeudet vai uskonnonvapaus? Argumentti kuuluu, että uskonnonvapauden ei tarvitsisi enää sijoittua ihmisoikeuksien piiriin, jossa tulisi olla vain ihmisiä koskevia kysymyksiä ei yli-inhimillisiä teemoja.

 

Uskonnonvapaus saattaa jopa luoda esteen joidenkin ihmisoikeuksien toteutumiselle esimerkkinä kysymykset sukupuolisesta tai seksuaalisesta tasa-arvosta. Toisaalta on esitetty, että uskonnonvapaus suosii tiettyjä maailmankatsomuksia toisten kustannuksilla. Liberaalista kyseenalaistuksesta nousee usein vaatimus poistaa uskonnonvapaus itsenäisistä ihmisoikeuksista ja asettaa se alakategoriaksi mielipiteen vapaudelle.

 

Konservatiivinen kritiikki kohdistuu samoihin kysymyksiin, mutta vastakkaiselta puolelta. Konservatiivi pelkää, että pyhät normit asetetaan alisteiseksi maallisille intresseille. Toisaalta esitetään, että vanhat arvot yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta poistetaan yksilön valintojen edestä. Modernit ihmisoikeudet vääristävät ihmisten moraalia, jonka lähtökohtana pitäisi olla jumalallinen ilmoitus. Konservatiivinen näkemys uskonnonvapaudesta loisi juuri liberaalien maalaaman uhkakuvan, jossa toisia maailmankatsomuksia suosittaisiin toisten kustannuksella.    

 

2) Selvennökset

 

Ihmisoikeuksien universaali sekä inklusiivinen aspekti

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille. Samoin uskonnonvapaus kuuluu paitsi uskonnollisille myös ei-uskonnollisille. Maailmanlaajuinen ongelma on, että uskonnonvapaus ei toteudu monissakaan maissa vaikka se perustuslaissa lukisikin. Käytännössä vain tiettyjä uskontoja suvaitaan globaalisti. Ihmisoikeudellisesta näkökulmasta tästä olisi päästävä yli, sillä ihmisten tulisi saada tunnustaa mitä uskontoa tai vakaumusta hyvänsä.

 

Lähtökohtana tulee olla inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen, joka pitää sisällään erittäin laaja-alaista olemista, toimimista ja ajattelua. Toisin sanoen kaiken mitä ihminen on. Uskonnonvapaus, YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan, pitää sisällään niin teistisen, ei-teistisen (non-theistic) ja ateistisen tulkintatavan kuin myös vapauden olla harjoittamatta mitään uskontoa tai vakaumusta. Lisäksi se kattaa varsin laajapuheisesti erilaisia, -ikäisiä ja -kokoisia uskontoja.

 

Uskonnonvapauden luonne on ehdottoman inklusiivinen. Tässä tosin nousee kysymys inflaatiosta ja triviaalisuudesta. Onko mahdollista, että minkälainen vakaumus tahansa (kuten Star Wars -faniklubi tai pastafarismi) sopisi uskonnonvapauden alle. Bielefeldt vastaa kieltävästi. Hän tukeutuu Euroopan ihmisoikeuskomitean määrittelyyn, jonka mukaan vakaumus voidaan todeta sellaiseksi jos se pitää sisällään vakuuttavuutta, vakavuutta, koheesiota ja tärkeyttä. Vakavuus tarkoittaa sitä, että vakaumus käsittelee eksistentialistisia teemoja. Vakavuus ja koheesio liittyvät taas vakaumukseen yksilön identiteetin raaka-aineena.

 

Vapaus

Vapaus-käsitettä leimaa moninaisuus toisaalta itse vapauksien kohdalla ja toisaalta niiden kautta saavutetuissa merkityksissä. Käsite vapaus kattaa monia eri ulottuvuuksia kuten elämän mielekkyyden etsimistä tai jonkin lopputuloksen löytämistä. Kommunikoinnin- sekä vakaumuksen vaihtamisen tai jättämisen vapaus ja lähetystyön mahdollisuus sisältyvät kaikki uskonnonvapauden piiriin.

 

Toisaalta uskonnonvapaus pitää sisällään niin yhteisölliset kuin yksilöllisetkin päämäärät.

Bielefeldt muistuttaa kuitenkin ihmisoikeuksien logiikasta eli siitä, että ne kuuluvat tasa-arvoisesti kaikille eikä niitä voida käyttää autoritäärisiin tai yksilön vapautta rajoittaviin päämääriin. Avoin valtio, joka ei tunnusta yhtä tiettyä uskontoa muiden kustannuksella luo terveen viitekehyksen uskonnonvapauden tukemiseksi.

 

Tästä Bielefeldt käyttää nimitystä kunnioittavasti sekulaari valtio (respectfully secular state). Vaikka etuoikeudet ovat aina ongelmallisia, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei minkäänlaisia siteitä valtion instituutioiden ja jonkin uskonnon välillä saisi näkyä, kuten loppukeskustelussa kävi ilmi. Ihmisoikeudellinen viitekehys luo raamit käytännölle, muttei anna yhtä tiettyä toimintamallia. Luokan seinällä voi riippua risti, mutta valtion tai kunnan ei pitäisi sellaista vaatia.  

 

3) Reaktiot

 

Uskonvapaus on täysiarvoinen ihmisoikeus muiden joukossa. Se kuuluu ihmisille, ei uskonnoille tai instituutioille. Mikään yksittäinen uskonto, maailmankatsomus tai auktoriteetti ei voi saada erityistä universaalia suoja-asemaa. Jokaisen joka tunnustaa ja välittää omasta vakaumuksestaan tulisi tiedostaa tämä asia.

 

Totuusväitteiden laillistaminen syrjii toisia, vähemmistössä olevia vakaumuksia tai uskontoja ja jokainen uskontokunta tai vakaumus on vähemmistöasemassa jossain päin maailmaa. Tällöin se joka kannattaa vakaumuksensa laillistamista, kannattaa myös epäsuorasti vakaumuksensa syrjimistä toisaalla.

 

Uskonnonvapaus puolustaa yksilön uskonnollista tai ei-uskonnollista halua tai tarvetta ja sen toteuttamista sekä sen mukaisen identiteetin rakentamista. Ihmisoikeuksia ei voida erottaa toisistaan vaan ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jossa kaikki oikeudet ovat tasavertaisia toisiinsa nähden. Jos joku oikeus poistettaisiin, niin koko ihmisoikeusjärjestelmä menettäisi merkityksensä.

 

Koosteen laati: Iiro Salminen



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.