Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat perinteisesti tarjonneet fyysistä ja henkistä turvaa eri tavoin vainotuille ihmisille. Nykyisin kirkko turvapaikkana -käytännöllä tarkoitetaan tilanteita, joissa yksittäinen henkilö tai perhe kääntyy kirkon tai kristillisen yhteisön puoleen hakeakseen turvaa, apua ja tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan.
Miksi tällainen julkaisu?
Kirkko turvapaikkana -käytännön periaatteita
Kirkko turvapaikkana -käytännön taustaa
Periaate on hyvin vanha: siitä on viitteitä jo Vanhassa testamentissa.
Lähtökohtana lähimmäisenrakkaus: kristittyinä velvollisuutemme on auttaa.
Toiminta aktivoitui Euroopassa toisen maailmansodan juutalaisvainojen myötä. Nykyisenkaltainen turvapaikkatoiminta käynnistyi useissa Euroopan maissa 1970-luvulla.
Milloin turvapaikka voidaan tarjota?
Turvapaikka voidaan tarjota, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:
1) Hakijalla on perusteltu vainon pelko
2) Hänen perhe-elämäänsä kohdistuu vakava uhka
3) Hänen tähänastinen turvapaikkaprosessinsa ei ole ollut oikeudenmukainen
4) Hänen turvapaikkahakemuskäsittelyynsä liittyvä tutkinta on ollut puutteellinen
Ohjeistuksen tausta
Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa toimii verkostoja, jotka tukevat Kirkko turvapaikkana -toimintaa ( ) ja antavat käytännön tukea ja neuvoa. Norjassa luterilainen piispainkokous on laatinut ohjeistuksen kirkko turvapaikkana -tilanteita varten.
Suomen ohjeistusta laadittaessa mallia otettiin mm. Iso-Britanniassa laaditusta Sanctuary-ohjeistuksesta. Sen on tehnyt Churches Comission for Racial Justice -järjestö.
Ohjeistuksen luonne
Lue/tulosta julkaisu, pdf alla. Julkaisu on 36-sivuinen A5-kokoinen vihkonen.
Julkistamistilaisuus pidettiin Turun kirkkopäivillä 26.5. seminaarissa Kirkko turvapaikkana?, jonka puheenvuoroja voit tarkastella:
KYRKAN SOM FRISTAD