SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Veli-Matti Kärkkäinen: Näky ykseydestä  

 

Yhdysvaltalaisen  Fuller Theological Seminaryn systemaattisen teologian professori ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dosentti, helluntailainen Veli-Matti Kärkkäinen aloitti esitelmänsä kysymällä retorisesti, mikä on pastorin ja akateemisen teologian tutkijan ero.

 

Vastaus kuului: pastori tekee vaikeasta asiasta helpon 20 minuutin saarnassaan kun taas tutkija tekee helposta asiasta vaikean 20 vuoden tutkimuksen aikana. Vaikka Kärkkäinen itse onkin akateeminen tutkija, hänen vajaan 20 minuutin esitelmänsä oli paitsi selkeä myös ajatuksia herättävä.

 

Kärkkäinen kertoi, kuinka hänen opiskelijansa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa kysyvät usein sitä, mitä ekumenia on ja mitä se tarkoittaa? Kärkkäisellä on tapana vastata, että se on keskustelua ja vuorovaikutusta. Kun opiskelijat sitten kysyvät, mihin se johtaa, Kärkkäinen vastaa, että se johtaa keskustelun jatkumiseen, ja että se juuri on ekumenian tavoite.

 

Niin kauan kun olemme keskusteluyhteydessä keskenämme, pelkäämme toisiamme vähemmän ja puhumme toisesta vähemmän pahaa. Keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta syntyy myös luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Vieraista ja tuntemattomista on helpompi puhua pahaa ja heidän uskoaan on helpompi epäillä. Ekumenia ei ole Kärkkäisen mukaan helppoa, mutta juuri toinen toisemme tunteminen on avain siihen ja sen onnistumiseen.

 

Kärkkäinen esitti aluksi kolme tärkeää kysymystä liittyen seminaarin teemaan, näkyvään ykseyteen: Mitä näkyvä yhteys on? Miksi se on tärkeää? Ja kuka määrittelee sen?

 

Tämän jälkeen hän esitti esitelmänsä kaksi teesiä aiheesta:

 

1. teesi: Jokainen, joka sitoutuu ekumeenisen liikkeeseen, sitoutuu näkyvän ykseyden tavoittelemiseen.

 

2. teesi: Kukaan ei tiedä mitä näkyvä ykseys on, eikä kukaan ei voi määritellä sitä.

 

Tässä on Kärkkäisen mukaan samaan aikaan sekä suuri voimavara että dilemma. Millään kirkolla tai uskonnollisella yhteisöllä ei ole oikeutta yksipuolisesti määritellä näkyvää ykseyttä. Kärkkäinen vertasi tilannetta vaellukseen kohti luvattua maata. Sitäkään kukaan ei ollut saavuttanut saati nähnyt, muutenhan se ei olisi ollut enää luvattu maa. Näkyvä ykseys on siis luonteeltaan oikeastaan eskatologista rukousta ja pyyntöä.

 

Kristittyjen osana on sitoutua näkyvään yhteyteen ilman, että tiedetään mitä se on. Toisaalta ollaan yksimielisiä monista seikoista, mitä näkyvä ykseys ei ole. Näkyvä ykseys ei merkitse yhden suuren maailman kirkon ajatusta. Kärkkäinen kertoi, kuinka hänen omassa taustayhteisössään helluntailaisuudessa esiintyy pelkoa siitä, että ekumenia johtaisi kaikkien kristittyjen liittämiseen kasvottomaan maailman kirkkoon. Näkyvä ykseys ei merkitse myöskään kirkkojen erityispiirteiden kieltämistä eikä kristillisen opin ja teologian hylkäämistä. Se ei myöskään tarkoita ulospäin suuntautuvan työn väheksymistä.

 

Kärkkäinen totesi, että teologiset oppikirjat ja ekumeniikan kurssit ovat täynnä erilaisia ekumeenisen ykseyden malleja. Toista ääripäätä edustaa ajatus, että kaikki jotka kuuluvat Kristuksen ruumiiseen ovat hengellisesti yhtä, kun taas toisessa ääripäässä on näkyvän ykseyden idea. Ekumenia liikkuu näiden kahden mallin välillä. Yhtäältä on olemassa myös yhteistyö- ja yhteistoimintamalleja, jolloin opilliset kysymykset eivät ole keskiössä. Toisaalta ekumenian tavoitteena saattaa olla saarnatuoli- ja sakramenttiyhteys kuten esimerkiksi luterilaisten ja anglikaanien neuvotteluissa on ollut.

 

Ekumeenisessa teologiassa on puhuttu myös sovitetusta ykseydestä moninaisuudessa tai erilaisuudessa. Tähän ajatukseen kuuluu, että pyritään luomaan yhteistä näkyä, jos kohta korostetaankin ykseyteen kuuluvaa erilaisuutta. Tämä malli on omaksuttu muun muassa Charta Oecumenica -dokumentissa. Kärkkäisen mielestä tämä dokumentti olisi hyödyllistä luettavaa myös vapaiden suuntien pastoreille ja vanhimmille. Siinä on paljon sellaista, mikä vie näkyvän ykseyden ajatusta käytännölliselle tasolle.

 

Koska ekumenia on dialogia ja vuorovaikutusta, ekumenia ei ole vain toisille jakamista vaan myös toisilta oppimista. Se ei ole monologia tai sanelua vaan aitoa keskustelua. Toisaalta dialogi on haasteellista ja sen onnistumisen edellytys on toisen suvaitseminen. Kärkkäinen toi kuitenkin esiin sen seikan, että dialogi ei ole hyödyllistä, jos heti alkuun on päätetty, että asioista ollaan samaa mieltä. Dialogin osapuolet on kutsuttu edustamaan nimenomaan omaa taustayhteisöään ja tuomaan esiin sen näkökulmaa.

 

Kärkkäisen mukaan se on tehtävä niin, että jos neuvottelijan taustayhteisö olisi taustalla kuuntelemassa keskustelua, se voisi vastata aamen neuvottelijansa näkemyksille. Toisaalta on oltava aito. Silloin todelliset erot tulevat esiin. Mutta saattaa olla myös niin, että silloin havaitaan asioita, joita luultiin eroiksi, mutta eivät olekaan sellaisia. Näin ekumeenisessa dialogissa parhaimmillaan puretaan myyttejä.

 

Kärkkäinen haastoi lopuksi kuulijoita edustamaan avoimesti omaa vakaumusta mutta samalla kunnioittamaan ja ymmärtämään myös toisen vakaumusta.

 

Koosteen laati Arto Nuutinen



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräyslupa on voimassa 9.11.2021 alkaen toistaiseksi koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland har ett penninginsamlingstillstånd beviljat av Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingstillståndet är i kraft fr.o.m. 9.11.2021 tills vidare i hela Finland föruton på Åland.