SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Ville Niinistö: Miten muutamme taloutemme kestäväksi pitäen mielessä niin talouden kuin ihmisetkin? 

”Mitkä ovat haasteiden mittaluokat ja miten ihmisen toiminnan rajat? Miten muuttaa toimintaa, ettemme syö luomakunnan resursseja?”, kysyi kansanedustaja Ville Niinistö. Ilmastokysymyksen mittakaava on globaali. Ilmaston ongelmat ovat vaikeasti hahmotettavia ja niiden syyt sekä seuraukset ulottuvat laajalle. 


Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa asetettu ilmaston lämpenemisen yläraja 1,5 celsius-astetta meni rikki tämän vuoden helmikuussa, El Ninon nostaessa lämpötilaa nopeasti. Ilmaston lämpeneminen näkyy eri puolilla maapalloa. Esimerkiksi useat Afrikan konfliktit ovat ilmastoperäisiä: kuivuus, eroosio, nälänhädän uhka ja hupenevat resurssit ovat usean konfliktin taustalla. Irakissa lämpötilan nousu on puolestaan heikentänyt maatalouden tuottavuutta ja johtanut kaupungistumiseen ja sitä kautta maastamuuttoon. Yhteiskunnat haurastuvat alueilla, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Meillä tämä näkyy maahanmuuttona.


”Meidän on muutettava kulutustamme ja talouttamme”, Niinistö sanoo. Nykykulutuksella olemme kuluttaneet vuodelle lasketut luonnonvarat vuosittain elokuun puoleen väliin mennessä – loppuvuoden kulutus on tulevaisuuden luonnonvarojen kulutusta. Kuluttaminen lisää ilmansaasteita kaukana ja lähellä: Pekingissä ilmansaasteet ovat jo vaarallisia erityisesti lapsille, meillä Suomessa näkyviä saasteita ei ole mutta näkymättömiä ja hitaasti kertyviä saasteita ei tunnisteta.

 

”Onko ihminen korottanut itsensä niin korkealle, että ylikuluttaa niin, että oma laji on vaarassa?” 

 

Ekokatastrofi ei ole liioittelua. Se on seurausta ylikulutuksesta. Ekokatastrofi näkyy sukupuuttoaaltona, jonka myötä lajeja katoaa tuhat kertaa normaalivauhtia enemmän. Vaikutukset ekosysteemiin ovat nopeita – esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa mehiläiskannan lasku on vienyt ruoantuotannolta tärkeitä pölyttäjiä ja hankaloittanut ruoantuotantoa. Mehiläiskadon syitä ja monimutkaisia yhteisvaikutuksia on vaikea hahmottaa.

 

Ympäristöongelmia ratkottaessa keskitytään usein keksimään uusia tapoja tuottaa energiaa. Energian tuottaminen ympäristöystävällisesti on kuitenkin vain kapeakatseista ongelmanratkaisua: sillä tuotetaan keinotekoisia ratkaisuja korjaamaan ylikulutuksen taakkaa. Keinotekoiset ratkaisut tuottavat seurannaisvaikutuksia ja synnyttävät uusia ongelmia. Kestävä ja luonnon omia prosesseja tukeva ongelmaratkaisu sen sijaan vaatii elämäntapojen muutosta ja luonnon kunnioitusta.

 

Pyhyys ja hengellisyys ovat ihmisen pienuuteen havahtumista tässä kaikessa – pienuutensa voi kohdata esimerkiksi kirkossa tai luonnossa. Ihminen on pieni osa monimuotoista maailmankaikkeutta. Niinistölle pienuuden paikka ovat suot. Ne tarjoavat elinpaikan monille eliölajeille ja ovat osa suomalaista mielenmaisemaa. Hillasuot ovat tärkeitä eläinten lisääntymis- ja ravintopaikkoja. Ne ovat myös muuttohaukkojen pesimäalueita.

 

Soilla on tärkeä tehtävä vesitasapainon säätelemisessä, sillä ne varastoivat vettä. Ilmastonmuutoksen myötä paikalliset sateet ovat voimistuneet. Ikävä kyllä Suomessa on ojitettu monia tärkeitä soita, mikä pahentaa esimerkiksi Pohjanmaalla tulvia. Ihmisten keinoilla aiheutettuihin ongelmiin pyritään kehittämään keinotekoisia ratkaisuja, kuten varastointialtaita. Varastointialtaat kuitenkin häiritsevät ekosysteemiä ja aiheuttavat uusia ongelmia. Sen sijaan, että jatkettaisiin keinotekoisten ratkaisujen kierrettä, tulisi hyödyntää luonnon omia mekanismeja, ei keinotekoisia mekanismeja.

 

Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää elämänmuutosta. Elämänmuutoksen pohjana on sen arviointi, mikä on ihmisen ja ihmisen välinen suhde, sekä ihmisen ja luonnon välinen suhde. Meidän on nähtävä se luonnon arvo, jolle ei voi laskea hintaa. Niinistö painottaa, että vaikka politiikassa luonnolle lasketaan taloudellinen arvo, taloudellisen arvon maksimointi ei saa olla päämäärä. Luonto tarjoaa arvokasta, hinnatonta hyvää: metsä on hyvinvointia kaupunkilaistuneelle ihmiselle.

 

Ympäristöongelmien ratkaisu avaa mahdollisuuksia suomalaisille teknologialle ja ympäristöratkaisut voivat nousta vientituotteiksi. Puhtaaseen veteen perustuva osaaminen on edelleen Suomen vahvuus, tästä meillä on esimerkkinä Kemira. Ratkaisut eivät ole vain pieniä kansallisia projekteja - se mitä keksitään Itämeren puhdistamiseksi on haluttua osaamista myös muualla – kaikki muutkin haluavat puhdasta vettä.

Uudet elinkeinot eivät siis tuota uutta materiaa vaan palveluja ihmiseltä ihmiselle, sähköisiä ratkaisuja hyödyntäen. Uusia työpaikkoja syntyy kun esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla yhdistetään uudella tavalla sähköinen joustavuus, ihmisläheisyys ja ympäristöystävälliset keinot: kuinka esimerkiksi voitaisiin toimittaa ruoka keskitetysti koteihin sen sijaan, että jokaisen pitää ajaa autolla kauppaan ostamaan ruokaa.

 

Ympäristö pelastamiseksi tarvitaan yksittäisten kuluttajien, isojen organisaatioiden, sekä yhteiskuntien yhteistyötä. Yksilö ei voi ottaa vastuuta ympäristöstä – jopa ihmisen ja luonnon kulttuurinen suhde on luotu politiikalla. On myös tärkeää kysyä, mitä kirkot voivat tehdä nyt ja mitä tulee vaatia yhteiskunnalta. Ihmisillä on 20 vuotta aikaa tehdä muutos, ennen kuin kaikki romahtaa. Kaikki välineet muutokseen on olemassa.

 

Yleisön kysymyksiä Niinistölle

 

Metsien hakkuut

Yleisökysymyksissä peräänkuulutettiin vihreiltä aktiivisuuta metsien hakkuun hillitsemiseksi. Niinistä korosti, että vihreät kannattavat kestävien ratkaisujen talouskasvua, jossa päämäärä on elämänlaadun parantuminen ympäristöä vahingoittamatta. Tähän sisältyy luonnonvaraisten metsien suojelu sekä kestävät hakkuut. Yksittäistapausten kohdalla kestävien ratkaisujen tunnistaminen ei aina helppoa.

 

Reilumpia kaupan ehtoja

Keskustelussa kysyttiin myös, miten saisimme reilumpia kaupan ehtoja. Niinistön mukaan meidän tulee auttaa valtioita kehittämään omaa lainsäädäntöään, jotta esimerkiksi työaika ja palkkaus olisivat kohtuullisia sekä tuotanto ympäristöystävällistä. Tällä hetkellä monissa maissa lainsäädäntö on jäljessä kehityksestä. Muutosten tulee tapahtua itseohjautuvasti paikallisella tasolla. Reilu markkinatalous on yhteisiä ja kaikkia sitovia eettisiä periaatteita.

 

Onko hengellisille ja henkisille arvoille tilaa?

Yleisöstä kysyttiin myös, miten hengellisille ja henkisille arvoille olisi tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Niinistön mukaan juuri arvokeskustelua tarvitaan, sillä äärimmäisten sääilmiöiden maat eivät ole itse ilmasto-ongelmia kehittäneet. Keskustelu on moraalisesti tärkeää. Vääryyden esille nostaminen on eettistä ja hengellistä työtä – tästä Niinistö halusi erityisesti kiittää kirkkoja. Hän piti erittäin hyvänä sitä, että kirkkojen edustajia pyydetään mukaan ilmastokysymyksiä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toivoa on ja kykyä, jos ihminen muuttaa elintapojaan 10-20 vuoden sisällä tukeutuen sellaisen arvopohjaan, joka säilyttää kaikkea elämää.

 

Mitä tavallinen ihminen voi tehdä suurten uhkien keskellä? 

Vaikka tärkeimmät päätökset velvoittavat yhteiskuntia ja suuryrityksiä, myös yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan: suosimalla joukkoliikennettä ja luomua, kestävällä kulutuksella, suosimalla reilusti ja eläimiä vahingoittamatta tuotettuja tuotteita.


Kiitokset saarnasta

Lopuksi yleisöstä kiitettiin Ville Niinistöä saarnasta, joka antoi paljon ajateltavaa. Tällaisia saarnoja toivoisi kuultavan useamminkin.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.