SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

SEN:n säännöt

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry, ruotsiksi Ekumeniska Rådet i Finland rf. Yhdistystä nimitetään jatkossa näissä säännöissä neuvostoksi. Neuvoston kielet ovat suomi ja ruotsi. Neuvoston kotipaikka on Helsingin kaupunki.

 

Tarkoitus ja toiminta

 

2 §

Neuvoston tarkoitus on kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelimenä

  • edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä
  • vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa
  • vahvistaa kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen ääntä yhteiskunnassa
  • toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana.

 

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto 

  • kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen
  • keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä
  • järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja
  • tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä kristillisen etiikan pohjalta
  • voi perustaa jaostoja, joihin jäsenet, tarkkailijat ja kumppanuusjärjestöt nimeävät edustajia ja muita asiantuntijoita
  • voi perustaa työryhmiä, joihin hallitus kutsuu harkintansa mukaan jäsenten, tarkkailijoiden ja kumppanuusjärjestöjen edustajia sekä muita asiantuntijoita
  • harjoittaa julkaisutoimintaa
  • pitää yhteyttä jäseniinsä, tarkkailijoihinsa ja kumppanuusjärjestöihinsä ja eri ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.

4 §

Toimintansa tukemiseksi neuvosto voi ottaa vastaan avustuksia sekä testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa sekä yhdistyslain 5 §:ssä tarkoitettua taloudellista toimintaa. 

 

Jäsenyys

 

5 §

Neuvoston varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko sekä ne Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. 

 

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta neuvoston kokous.

Varsinaiset jäsenet nimeävät edustajansa kolmivuotiskaudeksi seuraavasti:

  • Suomen evankelis-luterilai­nen kirkko: 20
  • Suomen ortodoksinen kir­kko: 10
  • rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, yhdistys tai säätiö: 2

Varsinaisten jäsenten edustajilla on neuvoston kokouksessa läsnäolo-, puhe-, ääni- ja aloiteoikeus.

 

6 §

Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. 

 

Tarkkailijan hyväksyy hakemuksesta neuvoston kokous.

 

7 §

Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. 

 

Kumppanuusjärjestön hyväksyy hakemuksesta neuvoston kokous.

   

8 §

Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut neuvoston toimintaa. 

 

Kunniajäsenen kutsuu hallituksen esityksestä neuvoston kokous.

 

9 §

Jäsen, tarkkailija tai kumppanuusjärjestö voi erota neuvostosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta neuvoston kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.  

 

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, tarkkailija tai kumppanuusjärjestö neuvostosta, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on neuvostoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut neuvostoa tai ei enää täytä neuvoston säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

Neuvoston kokous

 

10 §

Neuvosto pitää vuosittain kaksi kokousta. 

 

Kevätkokous pidetään viimeistään 30. huhtikuuta ja syyskokous vii­meistään 15. marraskuuta.

Hallituksen on kutsuttava kokous koolle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta jäsenille lähetetyillä kutsuilla.

 

Mikäli varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian kokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta.

 

Kokouksessa on jokaisella varsinaisen jäsenen edustajalla yksi ääni. Edustajan estyneenä ollessa jäsen voi kirjallisesti valtuuttaa toisen henkilön toimimaan edustajana kokouksessa.

 

Tarkkailijoiden ja kumppanuusjärjestöjen edustajilla, kunniajäsenillä, jaostojen puheenjohtajilla ja sihteereillä (tai heidän varahenkilöillään) sekä kokoukseen kutsutuilla vierailla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei aloite- eikä äänioikeutta.

 

Kevät- ja syyskokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

 

11 §

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat. 

 

12 §

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle, valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet joka kolmas vuosi: puheenjohtaja, kolme varapu­heen­johtajaa, sekä vähintään neljä ja enintään kuusi muuta varsinaista jäsen­tä sekä varajäsentä
  • valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
  • päätetään jaostojen asettamisesta
  • käsitellään muut hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut asiat.

13 §

Ylimääräinen kokous pidetään, kun neuvoston kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme varsinaista jäsentä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista edustajista hallitukselta tiettyä asiaa varten vaatii. 

 

Päätökset

 

14 §

Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. Uusien varsinaisten jäsenten hyväksymiseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. 

 

Hallitus

  

15 §

Hallitus on valmisteleva ja toimeenpaneva elin. Syyskokous valitsee hallituksen. Hallitus voi asettaa työjaoston sekä pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä, joiden tehtävänä on valmistella asioita hallitukselle.

 

Hallitus pyritään muodostamaan varsinaisten jäsenten edustajista siten, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen luterilaisesta kirkosta, ortodoksisesta kirkosta, katolisesta kirkosta, suomenkielistä vapaata kristillisyyttä edustavasta yhteisöstä sekä ruotsinkielistä vapaata kristillisyyttä edustavasta yhteisöstä kustakin.

 

Hal­lituk­seen kuuluu puheenjohtaja, kolme vara­puheenjoh­tajaa sekä vähintään neljä ja enintään kuusi muuta jäsen­tä. Hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varaedustaja. Pääsih­teerillä ja talouden­hoitajalla on hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallitus tai sen puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa neuvoston muuta henkilökuntaa tai asiantuntijoita.

 

Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta.

 

Hallitus on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä niin, että vähintään kolme neuvoston jäsentä on edustettuna.

 

Henkilöstö

 

16 §

Neuvostolla on pääsihteeri, jonka valitsee neuvoston kokous hallituksen esityksestä. Pääsihteerin toimikausi on viisi vuotta. Pääsihteeri voidaan valita korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. 

  

Taloudenhoitajan ja muun henkilöstön valitsee hallitus. Hallitus määrittelee henkilöstön toimenkuvat.

 

Nimenkirjoittajat

 

17 §

Neuvoston nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri tai taloudenhoi­taja, kaksi yhdessä. 

 

Jäsenmaksu

 

18 §

Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät ole velvollisia suorittamaan jäsenmaksuja. 

 

Tilikausi

 

19 §

Neuvoston tilikausi on kalenterivuosi. 

 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 15. päivänä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

 

Sääntöjen muuttaminen

 

20 §

Sääntöjen muuttamisesta päättää neuvoston kokous. Päätökseen tarvitaan vähintään kolmen neljäsosan enemmistö an­netuis­ta äänistä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa. 

 

Neuvoston purkautuminen

 

21 §

Neuvoston purkamisesta päätetään kahdessa neuvoston vii­mei­sessä kokouksessa kolmen kuukauden välein. Päätökseen tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. Neuvoston varat käytetään sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen jälkimmäisen purkamisesta päättävän kokouksen määrittelemällä tavalla. Jos neuvosto lakkautetaan, sen varat käytetään samaan tarkoitukseen. Neuvoston arkisto luovutetaan Suomen kansallisarkistoon.

 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Helsingin poliisilaitoksen myöntämä pienkeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1063 ja keräys on käynnissä 16.09.2021 - 15.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en småskaliga penninginsamling med tillstånd från polisinrättningen i Helsingfors. Insamlingsnumret är RA/2020/1618. Insamlingen pågår 16.09.2021 - 15.12.2021. (eller tills insamlingsmålet nås) i hela Finland förutom på Åland.