SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2003

Ekumeeninen kirkkopäiväkulkue etenemässä Helsingin Rautatietorilta kohti Senaatintoria. Kuva: Markku Pihlaja

Vuotta 2003 voidaan luonnehtia ekumeenisen tietämyksen lisääntymisen vuodeksi. Suomen ekumeenisen neuvoston toimintavuosi alkoi perinteiseen tapaan Kristittyjen ykseyden rukousviikolla ja loppupuolella työskenneltiin rukouspäiväjulistuksen tekstien parissa. Rukous on kantava voima. Tietämys ekumeniasta ja sen merkityksestä levisi uuden uskonnonvapauslain ja rukouspäiväkeskustelun puitteissa median kautta hyvin. 

 

 

Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot

 

Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) on niiden Suomessa toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien yhteys, jotka on hyväksytty sen jäseniksi ja jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

 

SEN toimii kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen hyväksi ja tukee kirkkoja niiden pyrkimyksissä ykseyteen. Toiminnan tavoitteena on, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat entistä paremmin tukea toisiaan sekä pyrkimyksissään kristittyjen ykseyteen että yhteiseen todistukseen ja toimintaan liittyvissä kysymyksissä.             

 

Neuvoston tarkoitus kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelimenä

on edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä, 

vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa,  

toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto

kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen, 

keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä, 

järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja, 

harjoittaa julkaisutoimintaa, 

pitää yhteyttä jäsenkirkkoihinsa ja tarkkailijoihinsa 

sekä toisiin ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.

  

Jäsenkirkot

 

Neuvoston jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnus­tavat Herran Jeesuk­sen Jumalaksi ja Vapah­tajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yh­dessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

 

Suomen evankelisluterilainen kirkko / Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 

Suomen ortodoksinen kirkko / Finlands ortodoxa kyrka 

Suomen Vapaakirkko 

Katolinen kirkko Suomessa / Katolska kyrkan i Finland 

Finlands svenska baptistmission 

Finlands svenska metodistkyrka 

Suomen Metodistikirkko 

Pelastusarmeija / Frälsningsarmén 

Olaus Petri församling 

Fria Missionsförbundet 

The Anglican Church in Finland 

International Evangelical Church in Finland

 

Tarkkailijat 

Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot tai kristilliset yhteisöt sekä kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset.

 

Suomen Adventtikirkko, Suomen Baptistiyhdyskunta, Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit, Finlands Svenska Pingstmission, Hiljaisuuden ystävät, Kansan Raamattuseura, Maailmanvaihto ICYE, Opiskelijoiden Lähetysliitto, Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys, Sinapinsiemen, Suomen Ekumeenisen Kasvatuksen Yhdistys, Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus, Suomen kristillinen rauhanliike, Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto, Suomen Liikemiesten Lähetysliitto, Suomen NMKY:n liitto, Suomen NNKY:n liitto, Suomen Pipliaseura, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus, Tuomasyhteisö.

 

1 Yleiskatsaus toimintavuoteen

 

Vuotta 2003 voidaan luonnehtia ekumeenisen tietämyksen lisääntymisen vuodeksi. Suomen ekumeenisen neuvoston toimintavuosi alkoi perinteiseen tapaan Kristittyjen ykseyden rukousviikolla ja loppupuolella työskenneltiin rukouspäiväjulistuksen tekstien parissa. Rukous on kantava voima. Tietämys ekumeniasta ja sen merkityksestä levisi uuden uskonnonvapauslain ja rukouspäiväkeskustelun puitteissa median kautta hyvin. 

 

Rukousviikon ja rukouspäiväjulistuksen väliin mahtui toiminnan arkea, juhlaa, iloa ja surua. Juhlista merkittävin oli Helsingin ekumeeniset kirkkopäivät. Aivan vuoden viimeisenä päivänä saimme suruviestin, keskuudestamme poistui Suomen ekumeenisen neuvoston eläkkeellä ollut pääsihteeri, teologian tohtori h.c. Inga-Brita Castrén. Hän kuului ekumeenisen liikkeen edelläkävijöihin ja merkittäviin vaikuttajiin. Inga-Brita Castrénin ja hänen aikalaistensa uraauurtavaa työtä ajattelemme kiitollisina kun omana aikanamme saamme nauttia ekumeenisen toiminnan monien edistysaskeleiden tuomista tuloksista. Ilman edelläkävijöiden nöyrää antautumista ykseyden työlle emme olisi näinkään pitkällä yhteisen kasvun tiellä.

 

Uusi uskonnonvapauslaki astui voimaan elokuun ensimmäisenä. Voimaanastumista oli edeltänyt pitkä prosessi, jota SEN:ssa tarkoin seurattiin alkumetreiltä loppukiriin. Vilkkaimmin keskusteltiin uuden lain vaikutuksista koulun uskonnonopetukseen. Uskonnonvapauslain uudistusprosessin yhteydessä käynnistyi myös keskustelu ja rajankäynti rukouspäiväperinteen jatkamisesta valtiovallan kehottamana. Tämä sai aikaan vaiheikkaan syyskauden. Oikeusoppineet ja muutkin keskustelivat vilkkaasti, voiko tasavallan presidentti allekirjoittaa rukouspäiväjulistuksen, voiko tällainen uuden perustuslain puitteissa kuulua presidentin tehtäviin.

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmoitti jo keskustelun alkutaipaleella, että on valmis jatkamaan perinnettä, mutta haluaa uudessa tilanteessa varmistua, että tässäkin toimitaan säädösten mukaan. Myös kulttuuriministeri Tanja Karpela oli rukouspäiväjulistusasiassa aktiivinen, hän katsoi, että jo keskiajalta periytyä kristillinen perinne on säilytettävä erityiseen lakiin nojaten. Eduskunta saikin käsiteltäväkseen lakiesityksen, jonka mukaan olisi säädetty laki, jonka nojalla tasavallan presidentti antaisi vuosittain julistuksen rukouspäivistä. Lakiesitys kaatui äänin 92-74. Äänestyksessä voitti perustuslakivaliokunnan enemmistön kanta. Sen mukaan rukouspäiväjulistuksen antamista koskevaa perinnettä voidaan jatkaa ilman sitä koskevaa erityistä lakia. Äänestyksessä vähemmistöön jääneitten mielestä laki olisi korostanut perinteen merkitystä.

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen allekirjoitti rukouspäiväjulistuksen 23.12.  Julistus kantoi huolta lapsen asemasta. Tekstin valmistelu tuli opetusministeriön pyynnöstä SEN:n tehtäväksi ja aiheutti erityisen työteliään joulunalustunnelman hallituksessa ja toimistossa.

 

Uskonnonvapaus Euroopassa ja EU:ssa viritti vilkkaan mielipiteidenvaihdon kevätkokouksessa. Kevätkokouksen päivänä USA liittolaisineen aloitti Irakin sodan ja kokous otti kantaa sotaan ilmaisten syvän pettymyksensä siitä, että Yhdysvallat ja sen kanssa liittoutuneet valtiot ovat hyväksyneet sodan politiikkansa välineeksi ja aloittaneet sodan ilman Yhdistyneiden kansakuntien hyväksyntää.

 

Ekumeeniset kirkkopäivät Helsingissä avasivat kesäkauden. Päivien teemana oli: Isä meidän, joka olet kaupungissa. Suuret, upeat esitykset avajaisista päättäjäisiin kokosivat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Järjestely-yhteistyössä vallitsi avoin, rehellinen ja rakentava suhtautumien ekumeniaan.

 

Itämeren tilanne ja tulevaisuus olivat esillä ”uivan” ekumeenisen ympäristökokouksen istunnossa Helsingissä kesäkuun alussa. Uivan kokouksesta teki se, että kyseessä oli osa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeos I:n koolle kutsumaa ympäristöristeilyä.

 

Kesäkausi jatkui pyhiinvaelluksen merkeissä, sillä SEN:n pieni henkilökunta osallistui kokonaisuudessaan Pyhän Henrikin pyhiinvaellukseen aloituspäivänä 9. kesäkuuta Turun tuomiokirkosta Ruskon keskiaikaiseen kirkkoon. Vaeltaminen on nykyään myös hengellisen evään saannin kannalta helpompaa, kun SEN: julkaisusarjassa ilmestyi keväällä Pieni pyhiinvaelluskirja, jonka kirjoittaja on kirkkoherra Kalle Elonheimo ja kustantaja Kirjapaja. Tämä kirja ilmestyi sopivasti niin, että SEN:n toimistohenkilökunnan käydessä tervehtimässä isä Robert de Caluwéta hänen 90-vuotispäivänään, voitiin kirja yhdessä oikoumene-viirin kanssa luovuttaa päivänsankarille.

 

Varsinais-Suomen metsätaipaleelta siirryttiin Norjaan. Pääsihteeri osallistui Euroopan kirkkojen konferenssin 12 yleiskokoukseen, joka pidettiin Trondheimissa 26.6.-2.7. Kokouksen teemana oli Jeesus Kristus parantaa ja sovittaa – Todistuksemme Euroopassa. 800 osanottajaa osallistui kokoukseen. EKK:lla on 126 jäsenkirkkoa ja 43 tarkkailijaa ja nyt SEN oli mukana ensimmäistä kertaa tarkkailijan ominaisuudessa.

 

Islannin Skalholtissa elokuussa koolla ollut Pohjoismaisen ekumeenisen neuvoston vuosikokous päätti yksimielisesti lakkauttaa neuvoston. Sääntöjen mukaan sama päätös täytyy tehdä kahdessa perättäisessä vuosikokouksessa. Seuraava kokous on 4.3.2004. Lakkautuspäätöksen jälkeen alkoi keskustelu pohjoismaisen ekumeenisen yhteistyön tulevaisuudesta.

 

Kirkot ja maahanmuuttajat -ohjelman puitteissa suomennettiin ruotsalaista alkuperää oleva Abrahams barn (Aabrahamin lapset) –aineisto. Myös uusi lyhenne MOD saatiin kuluneena vuonna mukaan maamme ekumeeniseen elämään. Pääsihteeri osallistui MOD (Mångfald och dialog) –ohjaajakoulutukseen. Kyseessä on Ruotsissa kehitetty koulutusohjelma, joka tarjoaa tietoa ja pedagogisia menetelmiä ihmisten erilaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyyn.

 

Charta Oecumenica -asiakirjan vastaanottoa Euroopan tasolla käsiteltiin Trondheimissa ja omassa piirissä asiakirjan seurantaa käsitelleessä kolmen jaoston järjestämässä avoimessa seminaarissa tammikuussa sekä Paikallisekumeenisessa foorumissa lokakuussa.

 

Nordic-Foccisa –yhteistyö jatkui ja Pohjoismaisten ekumeenisten neuvostojen sekä eteläisen Afrikan kirkkojen neuvoston yhteistyökokous järjestettiin Tansaniassa helmikuussa.

 

Ekumeenista lähetyspyhää vietettiin lokakuussa teemalla Kristityn vapaus ja vastuu. Samassa kuussa oli entisellä paikallaan Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko teemanaan Kenen leipää syömme? Vastuuviikon puitteissa jaettiin muun muassa tietoa globaalista elintarviketuotannosta ja ruokaturvasta. Teemat herättivät myös vilkkaan mielipiteenvaihdon yleisönosastoissa.

 

Nuorille suunnattu ja nuorisojaoston organisoima kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma (KETKO) osoittautui jälleen suosituksi. Mielenkiinto koulutusta kohtaan lisääntyy jatkuvasti, mikä on myönteinen merkki siitä, että nuori polvi on ekumeenisesti suuntautunutta. 

 

Kulunut vuosi oli myös Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlavuosi. Birgittalaisuuden perintö oli koko vuoden vahvasti esillä ja myös hänen kaunis rukouksensa tuli monille tutuksi. Herra osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Pyhää Birgittaa ekumenian edelläkävijänä valotti erinomaisesti kirkkoneuvos Risto Cantell alustuksessaan Turun tuomiokirkossa lokakuussa. Alustuksen pohjalta laadittu artikkeli julkaistiin Näköalassa 4/2003.

 

Syksyllä maassamme vieraili myös kardinaali Walter Kasper, joka on katolisen kirkon kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtaja. Kardinaali Kasper saapui Suomeen piispa Jozéf Wróbélin ja arkkipiispa Jukka Paarman kutsusta. Myös pääsihteeri Jan Edström tapasi kardinaalin katolisessa piispantalossa keskusteluhetken merkeissä sunnuntaina 12.10.

 

Syyskokous järjestettiin Oulussa teemalla Uskonnollisuus Suomessa tänään. Oulu on niittänyt kansainvälistä mainetta niin arkkitehtuurin kuin etenkin tietotekniikan ja viestinnän aloilla. Arkkipiispa Jukka Paarma totesi kokouksen avauspuheessaan, että myös ekumeniassa Oulu on tuonut oman pohjoisen ulottuvuutensa vahvasti esille. Kolmen vanhan kirkon, roomalaiskatolisen, luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, vanha yhteistyö kelpaa kyllä malliksi muillekin. Kun Oulussa luterilaisen kirkon piirissä on totuttu elämään eri herätysliikkeiden rikastuttavassa vuorovaikutuksessa ja samalla joko lievemmässä tai ankarammassa jännitteessä, on tästä moninaisuuden rikkaudesta saatu mallia kirkkojenvälisiin suhteisiinkin.

 

Sääntöjen mukaan syyskokous päättää muun muassa seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kuluneen vuoden kehykset asetettiin Hämeenlinnassa syksyllä 2002. Seuraavassa tarkastellaan suunnitelman toteutumista yksityiskohtaisemmin.

 

2 Toimintavuoden lähempää tarkastelua

 

2.1 Vuosittaiset tapahtumat

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikko 18.-25. tammikuuta

 

Teema: Aarre saviastioissa (2 Kor. 4: 4-18). Aineisto oli valmisteltu Argentiinassa ja siinä käsiteltiin maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Teema englanniksi oli: We have this treasure in clay jars. Toimisto tiedotti rukousviikosta, toimitti aineistovihkonen seurakuntiin ja muille kiinnostuneille. Pääsihteeri osallistui rukousviikolla tapahtumiin Eurassa ja Helsingissä. Toimistossa seurattiin aktiivisesti tapahtumia eri puolilla maatamme ja arkistoitiin paikallisilta ekumeenisilta työryhmiltä saatua aineistoa.

 

Viikon ruotsinkielistä aineistovihkoa tilattiin Ruotsin kristittyjen neuvostosta (Sveriges Kristna Råd) maamme ruotsinkielisiä seurakuntia varten. Teema ruotsiksi oli: Vi bär skatten i bräckliga lerkärl.

 

Koska rukousviikko ajoittuu vuoden alkuosaan, on valmisteleva työ tehty jo edellisen vuoden syksyllä. Nyt kun tarkastelussa on vuoden 2003 toiminta, on kuluneena vuonna suurin työ tehty vuoden 2004 aineiston valmistelussa. Kansainvälinen englanninkielinen aineisto My peace I give you toimitettiin suomeksi. Vuoden 2004 suomenkieliseksi teemaksi hallitus valitsi: Rauhani minä annan teille.

 

Suomennostyön englannista teki Mirja Sevón ja aineiston toimituskuntaan kuuluivat aikaisempien vuosien tapaan Jan Edström, Veijo Koivula ja Sirpa-Maija Vuorinen.

 

Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko

 

Teema 2002-2003: Kenen leipää syömme? Vastuuviikko on Kirkon Ulkomaanavun ja SEN:n kansainvälisyyskasvatuksen ja vaikuttamistoiminnan projekti. Teema ja tavoitteet liittyvät läheisesti Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan koordinoimaan kansalaisjärjestöjen Ruoka-aikakampanjaan.

 

Kuluneena vuonna viikko toteutettiin 26. kerran 19.-26. lokakuuta. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön tiedotustuen turvin voitiin edellisen vuoden tapaan palkata projektisihteeriksi teol. yo Sanna Ylä-Jussila. KUA tuotti aineistoksi ruokaostoskortin, ja siihen liittyvän vastuullisen kuluttajan ruokaostoskirjan sekä julisteen. Nämä ja Ruoka-aika -kampanjan postikortti lähetettiin SEN:n toimesta kaikkiin ei-luterilaisiin kristillisiin seurakuntiin (noin 600 kpl), samalla kannustettiin lähetekirjeessä seurakuntia huomioimaan vastuuviikko ja sen teemat toiminnassaan. Vastuuviikon teema oli esillä ja siitä informoitiin SEN:n toiminnan puitteissa koko vuoden, kuten kokouksissa ja Helsingin kirkkopäivien kirkkotorilla.

 

Projektisihteeri teki yhteistyötä muun muassa nuorisojaoston kanssa ja organisoi nuorisokampanjan, jonka menestyksekkäästä toiminnasta kerrotaan kohdassa Nuorisojaosto, projektit. Erityisen suuren suosion nuorison keskuudessa sai roolipeli maailman ruokataloudesta. Ruokapeli on lyhennetty suomennos Ruotsin Jubel 2000 –kampanjan pelistä The Food Game – Spelet om maten.

 

Vastuuviikon päälinjoista vastasi KUA:n ja SEN:n hallituksen vuosiksi 2002-2003 asettama yhteistyöryhmä, joka puolestaan asetti aineistotyöryhmän ja tiedotustyöryhmän.

 

UM:n tiedotustuella on ollut merkittävä osuus SEN:n mahdollisuuteen informoida vastuuviikosta. Ilman projektisihteeriä ei toimistossa olisi resursseja edistää Vastuuviikon tärkeitä hankkeita. Näillä järjestelyillä tieto kulkee hyvin myös muihin kuin luterilaisiin seurakuntiin sekä koulunuorisolle ja opiskelijoille.

 

Lähetyspyhä

 

SEN:n, Suomen lähetysneuvoston ja Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) kokoama yhteistyöryhmä toimitti ekumeenisen lähetyspyhän aineiston Kristityn vapaus ja vastuu – Den kristnes frihet och ansvar. Kirjoittajina oli eri kirkkokuntien jäseniä ja aineiston tarkoitus oli palvella saarnojen ja puheiden valmistelussa sekä antaa virikkeitä paikallisten ekumeenisten lähetystapahtumien järjestelyyn. Lähetyspyhä sijoittuu lokakuun toiseen viikonvaihteeseen, sitä voidaan viettää joko lauantaina tai sunnuntaina, kuluneena vuonna päivät olivat 11.-12.10.

 

Aineisto lähetettiin kaikkiin maamme kristillisiin seurakuntiin (1 200 kpl) yhteistyössä Kirkon Lähetystyön keskuksen kanssa. Aineiston käyttöön ja lähetyspyhän viettoon liittyvä kyselylomake liitettiin mukaan ja palautetta tuli kiittävän paljon. Saadun palautteen perusteella pääsihteeri laati lyhyen yhteenvedon Kirkkomme lähetys –lehteä (1/2004) varten.

 

2. 2 Muita hankkeita

 

Kirkot ja maahanmuuttajat

 

Maahanmuuttaja on uudessa kotimaassaan moninaisten haasteiden edessä. On uusi kieli, uusi ympäristö, uusi kulttuuri, uudet tavat toimia. Tämä kaikki ja paljon muuta on hänen sisäistettävä voidakseen elää uudessa kotimaassaan, tullakseen yhteiskunnan täysvaltaiseksi jäseneksi, kotoutuakseen Suomeen. Maahanmuuttajan uskonto voi olla prosessissa tuki tai taakka.

 

Maahanmuuttajien elämää sekä kirkkojen tukea kotouttamisessa on käsitelty Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelman puitteissa vuodesta 1997. Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto myönsi kokouksessaan 21.3. 2001 tukea ohjelmalle. Kaikista kyseisessä kokouksessa päätetyistä projektiavustuksista valitettiin. Valitusprosessi vei runsaasti aikaa, mutta ei muuttanut päätöstä miltään osin. SEN sai käyttöönsä myönnetyn avustuksen 16 818,79 € kuluneen vuoden alussa.

 

Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelmaa varten voitiin palkata projektisihteeri. Teol. yo Sanna Ylä-Jussila, joka on jo aikaisemmin toiminut Vastuuviikon projektisihteerinä, kutsuttiin myös tähän tehtävään. Kansainvälisen vastuun teema ja Kirkot ja maahanmuuttajat –toiminta tukevat erinomaisesti toisiaan.

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikon 2003 aineistossa oli maahanmuutto aihe, jota käsiteltiin viikon teksteissä. Argentiinasta tullut aineisto oli kiinnostava ja sitä voitiin käyttää vuoden aikana muutoinkin.

 

Projektisihteeri laati Kristillinen kasvatus -lehteen 2/2003 TT Hannu Kilpeläisen 29.10.2002 Tampereella Kirkot ja maahanmuuttajat –symposiumissa pitämän luennon pohjalta artikkelin Uskonto kotimaana. Hän osallistui Vähemmistöjen oikeudet Suomessa –seminaariin Säätytalolla 26.2. sekä kansainvälisyyskasvatuksen päivään Viikin normaalikoulussa 24.11., jossa luennoitsijana oli ruotsalaisen Rinkebyn koulun rehtori Börje Ehrstrand. Koulu on tullut tunnetuksi kouluna, jossa monikulttuurisuus on otettu voimavaraksi. Viestintään liittyen projektisihteeri osallistui Kirkon tiedotuskeskuksen järjestämään kaupallisradiopäivään 25.4. sekä kirkon viestintäpäiviin Jyväskylässä 17.-19.9.

 

SEN oli mukana tukemassa Uusi kotimaani ompi Suomi –lauluntekokilpailua, jonka tulokset julistettiin Kirkkopäivillä 23.5. Kilpailu oli suunnattu maahanmuuttajille ja saapuneista teoksista palkittiin kymmenen.

 

Toimistosihteeri osallistui Itävallan Grazissa Interreligiöses Europa –projektin puitteissa totetutettuun eri uskontojen kokoukseen 5.-9.7. Kokouksessa esiteltiin laajasti eri puolilla Eurooppaa toteutettuja ja toteutettavia eri uskontoihin kuuluvien ihmisten suvaitsevaisuutta edistäviä ohjelmia, Good Practises. Kokouksen teemana oli Miteinander Leben – einander verstehen. Näköalassa 3/2003 lisää kokouksen annista.

 

Ohjelman puitteissa otettiin myös tavoitteeksi toteuttaa Suomen oloihin sovellettu aineisto ruotsalaisen Abrahams barn –mallin pohjalta. Abrahams barn –aineiston päätuote on 55-sivuinen vihkonen, joka on tarkoitettu opettajan oppaaksi uskonnonopetukseen. Vihkonen tarjoaa perustietoa kristinuskosta, juutalaisuudesta ja islamista ja vertaa näiden kolmen uskonnon piirteitä keskenään. Abrahams barn –vihkonen sisältää paitsi tietoainesta myös konkreettisia tehtäviä, tarinoita ja toimintavinkkejä, joita opettaja voi käyttää. Aineiston ytimen muodostavat patriarkkakertomukset.

 

Abrahams barn -aineisto perustuu ajatukseen, että perinteisillä kirjan uskonnoilla on paljon yhteistä. Aineiston tarkoituksena on antaa opettajille valmiuksia kohdata uskonnollista moninaisuutta rakentavasti. Se ei kuitenkaan missään nimessä tähtää synkretismiin, vaan sen avulla voidaan vahvistaa oppilaiden omaa uskonnollista identiteettiä ja auttaa heitä tiedostamaan sitä, mikä omassa uskonnossa on luovuttamatonta.

 

Opintoihinsa liittyen Sanna Ylä-Jussila aloitti proseminaarityön teemasta Abrahamin lapset aineiston tarkastelua suhteessa suomalaisiin uskonnon opetussuunnitelmiin.

 

Charta Oecumenica -seuranta

 

Suomi ekumeenisella kartalla –seminaarista tarkemmin kohdassa Opillisten kysymysten jaosto. Charta Oecumenica –asiakirja saatettiin neljällä kielellä (suomi, ruotsi, saksa ja englanti) yksien kansien väliin ja vihkoseen lisättiin vielä ”kansallinen kartta” eli Ekumenian hyvät tavat – Takt och ton inom ekumeniken. Tämä julkaisu sai suuren suosion. Suomen ev.lut kirkko lähetti sen yleiskirjejakelussaan seurakuntiin. Julkaisua tilattiin ilahduttavan runsaasti ja sitä toimitettiin myös maamme rajojen ulkopuolelle.

 

Ekumeeniset kirkkopäivät Helsingissä

 

Päivien teemana oli Isä meidän, joka olet kaupungissa. Päivät aloitti ekumeeninen kirkkopäiväkulkue rautatietorilta senaatintorille, jonka kärjessä kävelivät piispat ja kirkkokuntien johtajat. Kulkueen oli organisoinut Helsingin ekumeeninen toimikunta ja siihen osallistui noin 1500 hekeä. Myös oikoumene-lippu kulki pääsihteerin kantamana kulkueen kärkipäässä.

 

SEN oli järjestäjänä mukana monessa tapahtumassa, joista jaostojen ja Kirkot ja maahanmuuttajat -osuudessa tarkemmin.

 

Kirkkotorilla Esplanadin puistossa lauantaina 24.5. SEN jakoi Sinapinsiemen ry:n kanssa teltan. Toimistosihteeri ja projektisihteeri sekä nuorisojaostolaiset esittelivät SEN:n hankkeita ja myös aineistoa oli myynnissä. Varta vasten kirkkopäiviä varten tilattiin sinisiä oikoumene-tunnuksella varustettuja kangaskasseja, joista tuli menestystuote.

 

Pääsihteeri oli mukana kirkkopäivien johtoryhmässä ja koki johtoryhmätyöskentelyn myönteisenä, koska yhteistyössä vallitsi avoin, rehellinen ja rakentava suhtautumien ekumeniaan.

 

Pääsihteeri oli myös järjestämässä uskontojen välistä seminaaria Jumala kanssamme — vakaumuksen toteuttaminen kaupungissa, joka toteutettiin Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 24.5. Seminaarista ja muistakin ekumeenisista kirkkopäivätapahtumista tarkemmin Näköalassa 2/2003.

 

Seminaarin valmistelujen kautta saadut kokemukset palvelivat myös uskontojen johtajien foorumissa käytyä keskustelua Kuopiossa syyskuussa.

 

Väkivallasta sovintoon -vuosikymmen 2001-2010

 

Kirkkojen maailmanneuvoston vuosikymmenen pääteemoina Suomessa 2001-2005 ovat perheväkivalta, rasistinen väkivalta ja väkivalta nuorisokulttuurissa. Muun muassa teologista seminaaria suunniteltiin väkivallattomalle viikolle vuonna 2004. Vuosikymmen sisältyy SEN:ssa Kasvatusasiain jaoston, Nuorisojaoston ja Naisjaoston toimintasuunnitelmiin. Vuosikymmenen koordinoinnin päävastuu Suomessa on ev.lut. kirkkohallituksen asettamalla työryhmällä, jota johtaa piispa Juha Pihkala. Työryhmä valmisteli vuoden aikana projektisihteerin palkkaamista. Tämä aloittaisi 1.3.2004. Pääsihteeri on osallistunut työryhmän työhön kutsuttuna jäsenenä.

 

NCC-Norden

 

Pääsihteeri otti osaa NCC-Nordenin kokoukseen Tukholmassa 1.12. NCC-Norden on pohjoismaisten ekumeenisten neuvostojen sihteerien foorumi, joka kokoontuu kerran vuodessa ja pitää muutoin yhteyttä internetin kautta. Kokouksessa suunniteltiin pohjoismaisten ekumeenisten sihteerien tapaamista Suomessa 5.-7.3.2004, keskusteltiin EIN-suunnitelmista (Ekumenisk institut i Norden) ja pohdittiin Nordic-Foccisa- ja Life and Peace –kysymyksiä sekä KMN:n ekumeenista kumppanuusohjelmaa Lähi-idässä.

 

Nordic-Foccisa

 

Pohjoismaiden ekumeenisten neuvostojen ja Eteläisen Afrikan maiden kansallisten ekumeenisten neuvostojen (Fellowship of Councils of Churches in Southern Africa) yhteistyöverkosto dialogia, suhteiden kehittymistä ja yhteisiä hankkeita varten. Koordinointivastuu on Norjan kristittyjen neuvostolla ja Botswanan Councils of Churches'lla. Suomessa toimii kansallinen Nordic-Foccisa -työryhmä.

 

Nordic-Foccisa -yhteistyö jatkui ja Pohjoismaisten ekumeenisten neuvostojen sekä eteläisen Afrikan kirkkojen neuvoston yhteistyökokous järjestettiin Tansanian Morogorossa 2.-6.2. Pääsihteeri osallistui kokoukseen, jossa sovittiin yhteistyöstä kolmella ydinalueella: uskontojen välinen yhteistyö, Hiv/AIDS -problematiikka ja NEPAD (New Partnership for Afirca´s Development Programme). Kokouksen työskentelystä kertova artikkeli ilmestyi Näköalassa 1/2003.

 

EkuFin–verkosto

 

Vapaamuotoisen työryhmän kokouksiin kokoontuivat maamme eri kirkkojen edustajat, joilla on luottamustehtäviä kansainvälisissä ekumeenisissa järjestöissä. Tämän foorumin kokuksissa oli yleensä runsas osanotto ja pääsihteeri toimi kokoonkutsujana.

 

Life and Peace

 

Myös pohjoismaisen Life and Peace (LPI) –instituutin johtokunnassa oli SEN:n edustus, kehitysyhteistyöneuvos Elsi Takala (ort.). LPI:n toiminta-ajatuksen on kristillisistä ja eettisistä lähtökohdista käsin organisoida rauhantutkimusta ja tukea laajempaa ekumeenista yhteistyötä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Elsi Takala informoi LPI:n linjauksista EkuFin–verkoston kokouksissa ja Näköalassa 4/2003

 

Svenska Bibelsällskapet

 

SEN:n edustaja Svenska Bibelsällskapetin (SBS) yleisneuvostossa oli teologian tohtori Risto Nurmela. Yleisneuvosto kokoontui syyskokoukseen Upsalaan 12.11. SBS:n monivuotinen pääsihteeri Anders Alberius on eronnut tehtävästään ja siirtynyt Skaran tuomiorovastiksi. Uudeksi pääsihteeriksi on nimetty Svenska Missionskyrkanin lähetysjohtaja Krister Andersson, joka aloittaa toimessa toukokuussa 2004. Bibelsällskapet on aloittanut seuraavien raamatunkäännösten ja nykyisen tarkistuksen valmistelut. Uuden testamentin käännös on pian 30 vuotta vanha ja se tulee tarkistaa lähitulevaisuudessa.

 

Uskonnonvapauslain seuranta

 

Uusi uskonnonvapauslaki astui voimaan 1.8. Näin saatiin päätökseen pitkä uudistusprosessi, jonka vaiheissa myös SEN on ollut vahvasti mukana. Kuopiossa pidetyssä syyskokouksessa vuonna 2001 professori Juha Seppo totesi, että SEN on merkittävällä tavalla vaikuttanut uudistusprosessin etenemiseen. Lähihistoriaan kuuluu vuonna 1996 SEN:n hallituksen asetettaman laajapohjaisen Kirkko ja valtio työryhmän tarmokas työskentely. Lain vaikutus koulujen uskonnonopetukseen sai paljon huomiota osakseen. Uskonnonvapauslain seurannasta lisää kohdassa Svenska sektionen.

 

Uskonnonvapauslain voimaantulo aiheutti osaltaan myös sen laajan keskustelun, joka käytiin rukouspäiväasiassa. Nykyinen tasavallan presidentti haluaa jatkaa perinnettä, mutta valtiovallalla ei ole asiassa muuta osuutta. SEN:n hallitus valmisteli rukouspäiväjulistuksen kiireisessä aikataulussa kulunen vuoden lopussa. Yhteistyö tasavallan presidentin ja hänen kansliansa kanssa oli rakentavaa ja dynaamista. SEN:n on katsottu olevan oikea taho valmistelemaan julistuksen myös jatkossa,joten ensi vuonna hallitus asettanee tätä tarkoitusta varten työryhmän.

 

Rukouspäiväjulistus 2003 valmistui aivan vuoden loppuvaiheessa ja se on perinteisesti luettu uudenvuodenpäivänä kirkkojen jumalanpalveluksissa. Suomen ev.lut kirkon keskushallinnon ystävällisellä avustuksella julistus saatiin postitetuksi kaikkiin maamme kristillisiin seurakuntiin (1200 kpl) ennen vuodenvaihdetta.

 

Uskontojen kohtaaminen

 

Kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin edustajat kokoontuivat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon kutsusta Kuopiossa 4.9. Tapaamiset saivat alkunsa vuonna 2001, kun presidentti Tarja Halonen kutsui eri uskontojen edustajat neuvonpitoon syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.

 

Yhteisten keskustelujen teemoina olivat muun muassa uskontojen käsitykset sodasta ja rauhasta, uskonto ja joukkotiedotus sekä uskonnonvapaus. Foorumin osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että uskonnot ovat väline rauhalle eikä konfliktille, niiden tulee olla ongelmien ratkaisijoita eikä niiden luojia. He myös korostivat uskontojen välisen solidaarisuuden merkitystä.

 

Kuopion-kokoukseen osallistuivat arkkipiispa Leo (ort.), arkkipiispa Jukka Paarma (lut.), yleisvikaari Tuomo T. Vimpari (kat.), puheenjohtaja Gideon Bolotowsky Helsingin juutalainen seurakunta, puheenjohtaja Okan Daher Suomen Islam-seurakunta (tataari-yhteisö), imaami Khodr Chehab Suomen islamilainen yhdyskunta sekä pääsihteeri Jan Edström.

 

Yhteisiä neuvotteluja päätettiin jatkaa seuraavan vuoden tammikuun lopulla. Gideon Bolotowsky esitti kutsun saapua Helsingin juutalaisen seurakunnan vieraaksi.

 

Paikallisekumeeninen foorumi

 

Paikallisekumeeninen foorumi kutsuttiin koolle ensimmäistä kertaa ja se kokosi runsaat kolmekymmentä ekumeenisesti aktiivista paikallista toimijaa eri puolilta Suomea. Foorumi kokoontui Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa 3.10. Foorumi avattiin Liisankadun kotikirkossa ja sitä jatkettiin seurakuntasalissa. Esillä olivat Charta Oecumenica- ja Ekumenian hyvät tavat –asiakirjojen vastaanotto paikallisella tasolla, paikallisekumenian ideapankki ja kirkkojen maahanmuuttajatyö. Foorumin toteutuminen koettiin hyväksi ja merkittäväksi askeleeksi paikallisten toimijoiden ja kansallisen neuvoston yhteistoiminnan kehittämisessä.

 

3 Tiedotus- ja julkaisutoiminta

 

3.1 Julkaisut ja aineistoa internet-kotisivulle

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikon aineisto Aarre Saviastioissa.

 

Vastuuviikon aineisto (yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun kanssa)

 

Lähetyspyhän aineisto Kristityn vapaus ja vastuu – Den kristnes frihet och ansvar.

 

Pyhiinvaeltajan kirja, Kalle Elonheimo, kustantaja Kirjapaja

 

Charta Oecumenica neljällä kielellä & Ekumenian hyvät tavat

 

Andliga vägledare

 

Paikallisen ekumenian ideapankkia täydennettiin ja päivitettiin ja se julkaistiin internet-kotisivulla, joka loppuvuodesta sijoitettiin osoitteeseen Tämän mahdollisti 1.9. voimaan tullut verkkotunnuslaki, jonka mukaan myös fi-loppuinen verkkotunnus on pääsääntöisesti hakijan vapaasti valittavissa. Verkkotunnus myönnetään määräaikaisena ja se on voimassa kolme vuotta, tunnus on uusittavissa.

 

Ennen lain voimaantuloa otti Elisa-yhtiö vastaan ennakkovarauksia ja ilmaisi toivomuksenaan, että kirkot voisivat yhdessä sopia uskonnollisten ja kristillisten tunnusten (esimerkiksi jumala.fi, raamattu.fi) varaamisesta ekumeenisessa hengessä. Tämä johti yhteiseen sopimukseen kirkkohallituksen ja SEN:n hallituksen välillä. Sen mukaan kirkkohallitus varaa tällaisia tunnuksia ja näiden käytöstä sovitaan myöhemmin yhdessä.

 

Hallitus antoi 21.8. lausunnon tekijänoikeuslain 21 §:n muutosehdotuksesta. Hallitus lausui kantanaan, että tekijänoikeuslain 21 §:n muutosehdotus on perusteeton. Ehdotettu lainmuutos ei tue uuden uskonnonvapauslain korostamaa positiivista uskonnonvapautta eikä kohtele uskonnollisa yhdyskuntia tasapuolisesti. Lausunto on luettavissa SEN:n internet-kotisivuilla.

 

Toimintasuunnitelman julkaisutavoitteista jäivät toteuttamatta Ekumeeninen vuosikirja 2003 ja Pentti Laukaman muistokirja. Syynä on toimiston henkilöresurssien riittämättömyys. Pentti Laukaman rahaston varoja käytettiin Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman (KETKO) 20-vuotisen historiaa kartoittavan laajan artikkelin kirjoittamiseen.

 

3.2 Näköala-Utsikt

 

Lehti ilmestyy neljänä numerona. Jokainen numero oli 24-sivuinen. Osoitteellinen jakelu oli 1 200 kpl, painos 1 500 kpl. Lehti sai opetusministeriön myöntämää valtiontukea kulttuurilehtien tuen määrärahoista. Näköala on luettavissa myös internet-kotisivulta.

 

Numero 1:n pääkirjoitus käsitteli otsikolla Abrahamin lapset Irakin sotaa ja uskonsotia. ”Ja niin Abrahamin lapset löytävät toisensa uudelleen, kunnioittaen uudelleen itseään ja toisiaan. Heidän tiensä eroavat, mutta tällä kertaa ystävyyden vallitessa. Veljesten sovinto on maailmalle toivon merkki.”

 

Numero 2:n pääkirjoitus käsitteli otsikolla Eheytyminen tärkeämpää kuin yhdentyminen Euroopan kirkkojen konferenssin 12. yleiskokousta, joka pidettiin Trondheimissa 12.6.-2.7. Kokouksen teema Jeesus Kristus eheyttää ja sovittaa – todistuksemme Euroopassa oli jatkoa Grazin 11. yleiskokouksen teemalle. ”Teemadokumentit ja yleiskokoukset ovat tärkeitä instrumentteja ekumeenisessa työssä. On kuitenkin olemassa vaara, että teksteistä ja kokouksista tulee kulisseja, joiden taakse kirkot vetäytyvät, jotta eivät joutuisi toteuttamaan niitä ihanteita, joita on yhdessä nostettu esille. Prosessin tavoitteenahan on kirkkojen sisäinen ja kirkkojen keskinäinen eheytyminen. Vain silloin kirkoista voi yhdessä tulla se sanoma, josta ne niin sujuvin sanakääntein todistavat.”

 

Numero 3:n pääkirjoitus käsitteli otsikolla Evankeliointi panee ekumenian koetteelle kirkkojen ja kirkkoliittojen käsityksiä evankelioinnista. Sysäyksen aiheen tarkastelulle oli antanut valmisteilla oleva evankelioimiskongressi Espoon Dipolissa tammikuussa 2004.

 

Numero 4:n pääkirjoitus käsitteli otsikolla Rukousperinne rukouspäiväjulistusta. ”Ehkä keskustelu rukouspäiväjulistuksesta edistää suomalaisten myönteistä suhtautumista omaan kulttuuriperintöönsä heidän joutuessaan kosketuksiin muiden kulttuurien kanssa – edellyttäväthän eri uskontojen ja uskonsuuntien edustajat, että kaikki osapuolet voivat rauhassa tunnustaa omaa vakaumustaan ja tuntea juurensa. Toisen edessä oma vakaumuksemme syvenee ja hioutuu.”

 

4 Neuvoston kokous

 

SEN:n korkein päättävä elin on neuvoston kokous, joka kokoontuu kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Ylimääräinen kokous voidaan pitää hallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi.

 

4.1 Kevätkokous

 

Uskonnonvapaus Euroopassa ja EU:ssa viritti vilkkaan mielipiteidenvaihdon kevätkokouksessa 20.3. Suomen lähetysseurassa. Vieraana oli EU-komission puheenjohtajan poliittinen neuvonantaja Dr Michael Weninger, joka totesi muun muassa, että Euroopan unionin perustuslain tulee heijastella uskonnollisia arvoja. Ei ole niinkään olennaista, mainitaanko valmisteilla olevassa perustuslaissa Jumalan nimi vai ei. On muistettava, että kaksi kolmannesta eurooppalaisista on kristittyjä ja maanosan uskonnollinen perintö on vahva.

 

Juuri kevätkokouksen päivänä USA liittolaisineen aloitti Irakin sodan. Kevätkokous otti kantaa sotaa vastaan ilmaisten syvän pettymyksensä siitä, että Yhdysvallat ja sen kanssa liittoutuneet valtiot ovat hyväksyneet sodan politiikkansa välineeksi ja aloittaneet sodan ilman Yhdistyneiden kansakuntien hyväksyntää.

 

Kevätkokous käsitteli hallituksen toiminta- ja tilikertomuksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Kokous pidensi hallituksen ja jaostojen jäsenten toimikautta vuoden loppuun. Tämä johtui uusien sääntöjen aiheuttamasta ylimenokaudesta. Uusien sääntöjen mukaan henkilövalinnat keskittyvät syyskokoukseen ja hallituksen sekä jaostojen toimikaudet seuraavat kalenterivuotta.

 

4.2 Syyskokous

 

Uskonnollisuus Suomessa tänään oli teemana Oulussa pidetyssä syyskokouksessa 13.-14.10. Teeman käsittely herätti kiinnostuneen keskustelun. Luennoitsijana oli Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, TT Kimmo Kääriäinen.

 

Oulun-kokouksessa annettiin myös suuntaviivoja SEN:n seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kokous asetti seitsemän jaostoa aikaisemman yhdeksän sijaan. Kansainvälisten asioiden jaosto ja Lähetys- ja evankelioimistyön jaosto jäivät asettamatta. Hallitus perusteli päätösesitystä sillä, että kansainvälisyys leimaa nykyään kaikkien jaostojen toimintaa ja Lähetys- ja evankelioimistyön jaoston toiminta-alueella on SEN:n piirissä vuodesta 1998 alkaen toiminut aktiivinen lähetysyhteistyöryhmä. Päällekkäisyyden välttämiseksi ja toiminnan selkiyttämiseksi on hallituksessa nähtiin hyväksi kehittää lähetysyhteistyöryhmän toimintaa.

 

Kokous valitsi myös hallituksen muut jäsenet kaudeksi 2004-2006. Samalla valittiin myös henkilökohtaiset varajäsenet, mikä on uutta SEN:ssa ja seurausta sääntöuudistuksesta.

 

Hallituksen muina jäseninä pitkään toimineet Marjatta Jaanu-Schröder (kat.) ja Pirjo Työrinoja (lut.) eivät halunneet enää asettua ehdolle hallitukseen. Pirjo Työrinoja on ollut SEN:n hallituksessa kahteen otteeseen, vuosina 1979-80 ja vuodesta 1990 eteenpäin. Marjatta Jaanu-Schröder vuodesta 1992 alkaen.

 

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin FM Pauliina Arola (varalla tiedottaja Mari Malkavaara), Ylilääkäri Kati Myllymäki (varalla rovasti Pekka Hietanen), Yleisvikaari Tuomo T. Vimpari (varalla isä Teemu Sippo), kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala (varalla päätoimittaja Hannu Lahtinen).

 

Hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 1996 toiminut kunnallisneuvos Erik Liljeström (bapt.) ilmoitti haluavansa jättää paikkansa, hänelle myönnettiin ero ja hänen tilalleen valittiin VTT Markus Österlund, joka edustaa Fria Missionsförbundetia.

 

Myös pitkäaikainen tilintarkastaja, ekonomi Yrjö Höysniemi oli ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä kun tilintarkastajia valitaan. Yrjö Höysniemen tilintarkastajaura SEN:ssa on kunnioitettavan pitkä, kolmen vuosikymmenen mittainen. Höysniemi valittiin tilintarkastajaksi 1973 ja hän on ollut yhtäjaksoisesti tässä luottamustehtävässä. Hänen tilalleen valittiin talouspäällikkö Tuula Tapanainen. Toisena tilintarkastajana jatkaa kirjanpitäjä Irmeli Surakka ja varatilintarkastajina Anja Hakonen ja Päivi Tapola. Tilintarkastuksen yhteydessä 24.2. Yrjö Höysniemelle ojennettiin lämpimin kiitoksin oikoumene-pöytäviiri.

 

Oulussa luovutettiin myös stipendirahastosta myönnetty 2 000 euron stipendi TM Minna Hietamäelle. Stipendiä haki 18 ansioitunutta henkilöä. Hallituksen tehtävä valita monen hyvän tutkijan joukosta yhtä stipendinsaajaa oli vaikea. Kiinnostava ja kirkkoja yhdistävä tutkimusaihe kuitenkin painoi vaakakupissa Minna Hietamäen eduksi. Stipendinsaaja toimii tutkijana Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksella. Hänen väitöskirjatutkimuksensa aihe suomeksi on: Konsensuksen käsite ekumeenisena kysymyksenä. Väitöskirjassaan hän tulee analysoimaan opillisia konsensusasiakirjoja niiden ilmentämän konsensuksen näkökulmasta.

 

Oulun-kokous toteutettiin kolmen kirkkokunnan yhteistyön tuloksena. Kokous aloitettiin lounaalla ev.lut. kirkon tiloissa Heinätorin seurakuntatalossa, kokousasioiden käsittelyä varten siirryttiin viereiseen ortodoksiseen Pyhän kolminaisuuden katedraaliin ja seurakuntasaliin. Seuraavana päivänä kokoonnuttiin katolisessa Nasaretin Pyhän Perheen kirkossa. Ensimmäisen kokouspäivän iltana oli Oulun tuomiokirkossa ekumeeninen jumalanpalvelus, jossa oli runsas osanotto ja tämän jälkeen kirkkokahvit Vanhassa pappilassa.

 

Syyskokouksen isäntäkaupungin Oulun ekumeeninen ilmapiiri havaittiin erinomaiseksi ja kokouksen osanottajat saivat myös kokea lämmintä vieraanvaraisuutta kaupungin taholta kaupungintalossa järjestetyllä vastaanotolla.

 

5 Toimintaa jaostoissa

 

Jäsenet ja tarkkailijat voivat nimetä edustajansa jaostoihin. Jaostot seuraavat oman aihepiirinsä koti- ja ulkomaista keskustelua, työskentelevät eri projektien puitteissa sekä järjestävät ekumeenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

 

5.1 Eettisten kysymysten jaosto

 

Jaoston puheenjohtajana toimi pääsihteeri Risto Pontela (SKR, lut.), varapuheenjohtajana ylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki (lut.) ja sihteerinä terveydenhoitaja Hanna Lähelmä (SKY, lut.)

 

Eettisten kysymysten jaosto järjesti yhdessä Suomen kristillisen rauhanliikkeen kanssa 31.3. ekumeenisen rauhanrukouksen Helsingin tuomiokirkossa Irakin sodan syttymisen jälkeen.  Jaosto ryhtyi valmistelemaan vuoden 2004 seminaaria aihepiiristä Parantaminen ― eheytyminen. Tematiikka oli kesällä esillä myös sekä Euroopan kirkkojen konferenssin että Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksissa.

 

5.2 Kansainvälisten asioiden jaosto

 

Jaostolla ei ollut varsinaista toimintaa, mutta jaoston sihteeri pastori Veli-Pekka Järvinen (lut.), muutama jäsen ja pääsihteeri neuvottelivat Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelmaan liittyen, suunniteltiin muun muassa vierailua ulkomaalaisvirastoon.

 

5.3 Kasvatusasiain jaosto

 

Jaoston puheenjohtajana toimi lehtori Pirkko Lintula (lut.) ja sihteerinä opettaja Kari Harmoinen (kat.). Kokoontumisia oli neljä.

 

Helsingin ekumeenisille kirkkopäiville järjestettiin tapahtuma Kohtaamisia hautausmaalla ja työstettiin siihen liittyvä kirjallinen aineisto. Jaoston jäsenille järjestettiin esittelykierros Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Tekeillä on myös opettajille suunnattu kirkkovierailuaineisto.

 

Jaosto on tavannut Aabrahamin lapset –projektin sihteerin, Sanna Ylä-Jussilan ja antanut kommentteja suomennoksesta.

 

Jaosto on keskustellut johtosäännöstään ja hyväksynyt sen osaltaan. Toiminnan uusia haasteita on kirjattu sekä annettu lausunto hallitukselle jaoston toiminnan jatkamisen tärkeydestä.

 

5.4 Lähetys ja evankelioimistyön jaosto

 

Jaoston puheenjohtajana toimi pastori Aimo Helminen (adv.) ja sihteerinä pastori Eikka Kähärä (Sinapinsiemen, lut.).

 

Jaosto kokoontui  kolme kertaa. Kaikki kokoukset pidettiin Helsingissä. Ensimmäinen kokous Suomi ekumeenisella kartalla –seminaarin yhteydessä Pyhän Henrikin kirkon seurakuntasalissa. Toinen kokous huhtikuussa Suomen Pipliaseuran tiloissa Katajanokalla ja viimeinen kokous Suomen Lähetysseurassa.

 

Edellä mainittu seminaari toteutettiin yhteistyössä Opillisten kysymysten ja Paikallisen yhteyden jaoston kanssa. Seminaaria ja sen antia pidettiin hyvänä ja sen herättämistä ajatuksista käytiin keskustelua.

 

Jaostotyöskentelyn uudistaminen puhututti myös. Aihetta käsiteltiin parissa kokouksessa. Jaosto ilmaisi huolensa siitä, kuinka LEJ:n lakkauttaminen tai asettamatta jättäminen saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa menetetään kaikille kirkkokunnille ja yhteisöille avoin foorumi keskustella ja tuoda esille näkökantoja lähetys- ja evankelioimistyöstä. Tämän vuoksi jaosto piti tärkeänä, että tulevaisuudessa SEN:n hallitus voisi pyytää esim. kolmikantayhteistyöryhmää järjestämään kerran vuodessa kaikille avoimen ”lähetysfoorumin,” jossa on mahdollista keskustella ja kartoittaa lähetyksen ajankohtaisia aiheita. Jaosto päätti ehdottaa tätä hallitukselle.

 

Evankelioimisen perusteet –kartoituksen laatineen työryhmän toimintaan osallistui jaoston sihteeri. Tämä liittyi Evankelioimiskongressiin E4 ja sen taustavalmisteluihin. Edellisen kerran vastaava kartoitus oli jaoston toimesta laadittu vuonna 1993.  Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja sille lähetettyjä vastauksia käsiteltiin jaostossa. Kyselyyn saatujen vastausten jatkokäsittelystä jaosto teki ehdotuksen, että aineisto annettaisiin esim. kahdelle lähetysteologille, jotka tarkastelisivat kirkkojen lähetysstrategioiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Onko meillä ja millaista yhteistä / eroa  lähetysstrategiassa? Aineistoa voisi lähestyä myös Charta Oecumenican tai Ekumenian hyvät tavat – asiakirjojen kautta

 

Jaoston viimeisessä kokouksessa pohdittiin myös jaoston merkitystä sen toimintaan osallistuneiden kannalta.

 

5.5 Naisjaosto

 

Jaosto työskenteli naisten aseman vahvistamiseksi kirkoissa ja yhteiskunnassa sekä yhteisen kristillisen identiteetin vahvistamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto osallistui aktiivisesti sekä kotimaiseen että kansainväliseen ekumeeniseen keskusteluun naiskysymyksistä ja rohkaisi jäsenkirkkojen ja –yhteisöjen naisia aktiiviseen ekumeeniseen toimintaan.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi sisar Theresa Jezl (kat), sihteerinä Anne Lagerstedt  (SKR, lut).

 

Jaosto piti viisi kokousta, kolme keväällä ja kaksi syksyllä. Kokoukset  pidettiin ev.lut. kirkon toimitalossa Helsingissä, Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa ja kulttuurikeskus Caisassa.

 

Jaosto lähetti Suomen kirkkojen johtajille kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) kirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota lisääntyvään väkivaltaan kodeissa ja työpaikoilla (lähisuhdeväkivalta) ja kehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin väkivallan poistamiseksi. Vetoomusta levitetään Euroopan Kristittyjen Naisten Ekumeenisen Forumin (EFECW):n kautta myös muualle Eurooppaan.

 

Helsingin ekumeenisille kirkkopäiville osallistuttiin järjestämällä Pirkko Siilin johdolla naispyhimysnäyttely Maria - ykseyden ikoni kulttuurikeskus Caisaan. Näyttelytekstit laadittiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttely oli avoinna 21.5.-6.6. ja koko ajan Pirkko Siili oli paikalla opastamassa kävijöitä. NNKY-liitossa kehitetty sähköpostilehtinen Lyyli julkistettiin näyttelyn yhteydessä Lyylin päivänä 23.5.

 

Hiljaisuuden retriittejä varten asetettiin työryhmä, johon kuuluvat sisar Theresa, Yvonne Terlinden, Sirkka Paukku ja Tarja Lehmuskoski. Vuoden 2003 hiljaisuuden retriitti järjestettiin Stella Marisissa 7.-9.11. Jaosto asetti myös Vivamon kurssityöryhmän. Lisäksi jaostolaisia kutsuttiin osallistumaan mm. DIAK:n Studia Generaliaan ja Pelastusarmeijan Elämän ylläpitäminen -esirukousketjuun.

 

Jaoston jäsenistä osallistui kesällä omien taustayhteisöjensä lähettäminä Irja Askola ja Anne Lagerstedt Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) yleiskokoukseen Trondheimissa 25.6.-2.7. Siellä muun muassa perustettiin EKK:n naisjaoston tueksi työryhmä.

 

EFECW:n () asioista raportoi Anne Lagerstedt, joka on Forumin hallituksen jäsen. Jaoston kokouksissa on jaettu Forumin lehdet ja  yleiskokousraportti. EFECW piti seminaarin naiskaupasta Trondheimissa EKK:n yleiskokouksen yhteydessä 26.6., jossa puhujana oli mm. Pirjo-Liisa Penttinen NNKY:stä. Forum on myös perustanut Ruth Epting -säätiön tukemaan Forumin köyhimpien jäsenmaiden edustajien osallistumista seminaareihin ja koulutukseen. Naisjaosto päätti elvyttää Forumin Suomen-osaston. Forumin kansallisen koordinaattorin Riitta Räntilän tueksi perustettiin Forum-ryhmä, johon kuuluvat Pirkko Siili, Yvonne Terlinden, Sisar Theresa  ja Anne Lagerstedt. Lagerstedt osallistui myös tunnustusten väliseen opintoseminaariin, jonka Forum järjesti Kreikan Voloksella 26.11.-1.12. Seminaarin teemana oli Ortodoksia. Hän osallistui myös  14.-19.10. Forumin/ENYA:n Rooman Velletrissä järjestettyyn koulutusseminaariin, jossa käsiteltiin lähisuhdeväkivallataa ja naiskauppaa.

 

Yvonne Terlinden valittiin Nordiska Ekumeniska Kvinnokommittéen (NEKK) jaoston edustajaksi. Hän osallistui 4.4. ja 25.8. Upsalassa NKK:n kokouksiin. Esillä oli muun muassa NEKK:n asema muutostilanteessa, joka aiheutuu siitä, että Pohjoismainen ekumeeninen neuvosto lakkautetaan. NEKK:n toiminta on tärkeätä ja sen painoarvosta on paikallaan laajemmin informoida taustayhteisöjä. NEKK:n seuraava yleiskokous (Nordisk ekumenisk kvinnokonferens) järjestetään Tanskassa 5-8.8.2004 teemalla Kropp och kvinlighet.

 

5.6 Nuorisojaosto

 

Jaoston toimintaan osallistui SEN:n jäsen- ja tarkkailijayhteisöjen edustajien lisäksi jaoston kutsumia edustajia muista kristillisistä opiskelija- ja nuorisojärjestöistä. Kokoukset toimivat laajan verkoston foorumina, jonka kautta on mahdollista saavuttaa useita Suomessa toimivia kirkkoja, kristillisiä yhteisöjä sekä järjestöjä ja näin sekä jakaa ekumeenisen toiminnan kannalta tarpeellista tietoa että valmistella ja koordinoida yhteisiä projekteja.

 

Nuorisojaosto kokoontui yhdeksän kertaa. Hallinnollisten asioiden keskeisinä tehtävinä edelliseltä kaudelta jatkuivat jaoston johtosäännön uudistaminen sekä uusille jaoston toimintaan osallistuville jäsenille suunnatun tietopaketin kerääminen. Jaoston johtosäännön uudistustyö jatkuu edelleen vuonna 2004. Mainittu tietopaketti valmistui keväällä ja siitä käytetään nimitystä jaoston esittelykansio. Sähköisessä muodossa olevaan kansioon on koottu tiedot jaoston perustoiminnasta ja sitä on tarvittaessa helppo täydentää.

 

Johtoryhmään kuuluivat puheenjohtaja Mika Pajunen (angl.), varapuheenjohtaja Sakari Repo (ort.) sekä neljän henkilön sihteeristö: jaoston sihteeri Antti Laine (lut.), kansainvälisten asioiden sihteeri Aaro Rytkönen (lut.), koulutussihteerit Minna Hietamäki (lut.) kevääseen 2003 saakka ja Anna-Maija Viljanen-Pihkala (lut.) keväästä 2003 lähtien sekä toiminnallinen sihteeri Sami Lehto (svk). Sihteerien toimenkuvaan kuuluu yhteydenpito oman vastuualueensa työryhmään, joita ovat jaoston johtoryhmä, kansainvälisten asioiden työryhmä, KETKO-työryhmä sekä ekumeeninen työryhmä.

 

Mika Pajunen, Antti Laine ja Aaro Rytkönen osallistuivat jaoston edustajina maaliskuussa pidettyyn SEN:n kevätkokoukseen. SEN:n hallituksen ja jaostojen yhteisessä suunnittelufoorumissa jaostoa edustivat Antti Laine, Aaro Rytkönen, Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja Sami Lehto. SEN:n syyskokoukseen jaoston edustajina osallistuivat Mika Pajunen, Antti Laine, Aaro Rytkönen, Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja Sami Lehto.

 

Kansainvälisten asioiden työryhmä

 

Jaosto päätti vuoden 2002 lopulla perustaa kansainvälisten asioiden työryhmän ja työryhmän yhteyteen kansainvälisten asioiden sihteerin toimen. Sihteerin tehtävänä on koordinoida jaoston kansainvälisiä suhteita yhdessä työryhmän kanssa. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran kuluneena vuonna ja ryhtyi suunnittelemaan nuorisojaoston kansainvälisen toiminnan kehittämistä. Työryhmä halusi painottaa toiminnassaan erityisesti kahta aspektia: yhteydet Euroopan ekumeeniseen nuorisoneuvostoon (EYCE) ja pohjoismais-balttialaiset kontaktit.

 

KETKO

 

Keväällä 2003 päättyneestä KETKO:sta valmistui 26 henkilöä. Syksyllä  alkaneelle kurssille ilmoittautui 35 osallistujaa ja lisäksi kymmenelle kiinnostuneelle jouduttiin tarjoamaan ensi vuoden kurssia. KETKO:n järjestäminen tapahtui yhteistyössä Kristillisen opintokeskuksen kanssa. Kurssin suorittamisesta saa opintoviikkoja Helsingin yliopistossa systemaattisen teologian laitoksella sekä DIAK:ssa. KETKO antaa tietoa ja kokemuksia erilaisista ekumeeniseen ja kansainväliseen järjestötyöhön liittyvistä näkökulmista sekä eri kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä. Kurssilla kerätyn palautteen perusteella kurssille asetetut tavoitteet saavutettiin.

 

Mielenkiinto KETKO:a kohtaan on kasvanut. Koulutusta suunnitellaan laajennettavaksi Joensuuhun, Jyväskylään ja Turkuun. Lisäksi KETKO:sta on oltu kiinnostuneita myös Ruotsissa

 

Ekumeeninen työryhmä

 

Sekä ekumeeninen Helatorstain vaellus Morbackan hiljaisuuden yhteisöön  että ekumeeninen viikonloppu Hankoniemen kristillisellä opistolla jäivät toteutumatta vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Vuonna 2004 ekumeenisen työryhmän haasteena  on pohtia, miten tavoittaa ekumeenisesti aktiivisia nuoria.

 

Syksyllä jaoston kokousten yhteydessä järjestettiin kaksi ekumeenista illanviettoa, joiden molempien musiikista huolehtivat nuoret vapaaehtoiset.

 

Projektit

 

Spiritualiteettiprojekti kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Mukana työskentelyssä oli 15  projektin jäsentä, joista keskimäärin 8-9 osallistui kulloinkin yhteisiin tapaamisiin. Tämän lisäksi jäsenet kokoontuivat tarpeen mukaan ”tunnustuskuntaperheittäin” yhteisten kokousten ulkopuolella. Työskentely jatkui antoisien eri tunnustusten rukouselämään liittyneiden keskustelujen merkeissä. Vuoden loppua kohden projekti suuntasi painopistettään koottavan hartausvirikemateriaalin muodostamiseen, tavoitteena kirjan työstäminen. Projektia ei saatu päätökseen vuoden loppuun mennessä, joten työskentelyä jatketaan vuonna 2004. Projektivastaavina toimivat edelleen Topi Haarlaa ja Mika Pajunen

 

Jaosto osallistui toukokuussa Helsingin ekumeenisiin kirkkopäiviin omalla toimintakanavallaan, jonka ohjelmassa oli rukousaskartelu teemalla Ikoni, ruusukko vai rukousnauha? Ekumeeninen työryhmä osallistui tapahtuman toteuttamiseen. Jaoston puolesta kirkkopäivien suunnittelukokouksiin osallistuivat Ulla Varkki ja Sami Lehto. Lisäksi jaostolaisia oli mukana Kirkkotorilla SEN:n ja Sinapinsiemen ry:n yhteisessä esittelykojussa, jossa oli jaossa muun muassa jaoston toiminnasta kertovia esitteitä.

 

Lokakuussa vietetyn Kirkkojen kansainvälisen vastuuviikon merkeissä koottu vastuuviikkoryhmä tarjosi vastuuviikon teemoihin liittyvää asiantuntemustaan ja ohjelmapaketteja, joita saattoi tilata esimerkiksi nuorteniltoihin. Ohjelmapaketin aiheina olivat muun muassa ruokapeli, ostoskortti ja reilu kauppa. Tilauksia tulikin useita - myös vastuuviikon ulkopuolella.  Lisäksi ohjelmapaketteja esiteltiin syyskuussa järjestetyillä nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäivillä. Jaoston kokoukseen liittyen 4.11. järjestettiin vastuuviikon teemaan liittyvä kaikille avoin ekumeeninen illanvietto Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

 

Yhteydet EYCE:en ja EKK:iin

 

Nuorisojaosto on Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston EYCE:n jäsen ja aktiivisesti mukana sen toiminnassa. EYCE toimi vuoden aikana aktiivisesti ja suomalaisten osuus järjestön toiminnassa oli merkittävä. EYCE järjesti vuoden aikana viisi tapahtumaa: kaksi seminaaria, yhden koulutustapahtuman ja järjestön oman yleiskokouksen. Lisäksi EYCE organisoi Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) yleiskokouksen stuertti-  eli kokousavustajaohjelman. Suomalaiset osallistuivat kaikkiin tapahtumiin aktiivisesti:

 

Anna-Maija Viljanen-Pihkala osallistui kesäkuussa  Wuppertalissa, Saksassa pidettyyn Euroopan integraatio -seminaariin. Minna Jaakkola toimi syyskuussa Moskovassa järjestetyn Väkivallasta sovintoon -seminaarin kansainvälisessä työryhmässä ja Topi Haarlaa oli yksi seminaarin osanottajista. Joulukuussa EYCE järjesti TETE-koulutuskurssin (Training Ecumenical Trainers in Europe), johon osallistui Suomesta yhteensä viisi ihmistä: Aaro Rytkönen toimi kurssin johtajana ja myös Minna Hietamäki oli mukana kansainvälisessä suunnittelutyöryhmässä. Nuorisojaoston edustajina koulutukseen osallistuivat Miika Ahola, Antti Laine ja Riikka Myllys. Aaro Rytkönen ja Kaisa Aitlahti toimivat jaoston edustajina marraskuussa Vulcanissa, Romaniassa pidetyssä yleiskokouksessa. Jaosto tuki matka-apurahoin tapahtumiin osallistuneita suomalaisia.

 

EKK:n 12. yleiskokous järjestettiin Trondheimissa, Norjassa kesä-heinäkuun vaihteessa 2003. EYCE oli ollut vastuussa edellisen yleiskokouksen stuerttiohjelmasta ja EKK pyysi EYCE:ä järjestämään ohjelman myös tähän kokoukseen. EYCE:n puolelta ohjelmasta vastuussa toimi hallituksen jäsen Aaro Rytkönen. Kokoukseen valittiin kaiken kaikkiaan 60 stuerttia eri maista ja kirkkokunnista. Suomesta kokoukseen valittiin kahdeksan stuerttia. He kaikki ovat toimineet aktiivisesti myös nuorisojaoston yhteydessä. Jaoston edustajat toimivat aktiivisesti suhteessa EKK:iin myös yleiskokouksen jälkeen. Euroopan kirkkojen konferenssin Kirkko ja yhteiskunta -komitea pyysi kirkkoja ja järjestöjä nimeämään omia ehdokkaitaan työryhmiinsä. Nuorisojaosto ehdotti useaa nimeä EYCE:lle ja moni nuorisojaoston ehdokkaista valittiin EYCE:n virallisiksi ehdokkaiksi komitean työryhmiin.

 

EYCE:n 35-vuotisjuhlayleiskokous järjestettiin Romaniassa loka-marraskuun vaihteessa. Kokous valitsi järjestölle uuden hallituksen. EYCE:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin nuorisojaoston kansainvälisten asioiden sihteeri Aaro Rytkönen.

 

Nuorisojaoston kansainvälisten asioiden työryhmä ryhtyi lisäksi suunnittelemaan EYCE:n yleiskokousta vuodelle 2005, joka on tarkoitus järjestää Suomessa.

 

Pohjoismais-balttialaiset yhteydet

 

Jaosto jatkoi edellisenä vuonna aloittamaansa yhteistyötä Viron ekumeenisen nuorisoneuvoston kanssa. Yhteydenpito oli vilkasta erityisesti ennen EYCE:n TETE -koulutuskurssia, joka järjestettiin Virossa. Kurssin aikana nuorisojaosto järjesti päivän mittaisen matkan seminaaripaikalle. Matkan tarkoituksena oli tutustua EYCE:n seminaaritoimintaan sekä pitää yhteyksiä virolaiseen kumppanijärjestöön.

 

Jaoston edustajat loivat aktiivisesti yhteyksiä kansainvälisissä tapahtumissa pohjoismaalaisiin ja balttialaisiin nuoriin. Vuonna 2003 syntyneitä kontakteja on tarkoitus hyödyntää vuoden 2004 aikana ja kansainvälisten asioiden työryhmä on edelleen tiiviissä yhteydessä muihin Pohjois- ja Baltian maissa toimiviin ekumeenisiin nuorisojärjestöihin.

 

Yhteydet Allianssiin

 

Nuorisojaosto piti yhteyttä Suomessa tehtävään nuorisotyöhön seuraamalla Allianssin tapahtumia ja tiedottamalla niistä sähköpostilistan kautta.

 

Tiedottaminen

 

Jaosto tiedotti tapahtumista pääasiassa sähköpostilistan kautta, jonka nimen jaosto vaihtoi KETKO-NET-listasta nuorisoekumenia-listaan. KETKO:a mainostettiin myös eri kristillisissä lehdissä. Tämän lisäksi SEN:n kotisivujen () yhteyteen liitettiin nuorisojaoston omat sivut, joilla kerrotaan jaoston toiminnasta.

 

5.7 Opillisten kysymysten jaosto

 

Opillisten kysymysten jaostoon kuuluu 24 SEN:n jäsenkirkkojen ja tarkkailijayhteisöjen edustajaa. Kokouksiin osallistui keskimärin 12 edustajaa sekä 2-4 tarkkailijaa ja kutsuttua alustajaa.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi dosentti Simo Peura (lut.) ja kutsuttuna sihteerinä TM Minna Hietamäki (lut.)

 

Jaosto kokoontui neljä kertaa sekä järjesti kaksi avointa seminaaria. Kokoukset olivat temaattisia ja alustajina toimivat sekä jaoston jäsenet että ulkopuolelta kutsutut alustajat.

 

28.1. Charta Oecumenica -seminaarin yhteydessä

 

Paikka: Katolinen kirkko Suomessa, Pyhän Henrikin kirkon seurakuntasali, Helsinki

 

Suomi ekumeenisella kartalla -seminaaria mainostettiin kristillisissä lehdissä sekä Näköala-Utsikt-lehden kautta. Seminaarin ohjelmaan kuului alustuksia sekä paneelikeskustelu ja se keräsi noin 50 osallistujaa. Seminaari järjestettiin yhdessä Paikallisen yhteyden sekä Lähetys- ja evankelioimistyön jaoston kanssa. Palaute sekä järjestäjien kokemukset olivat hyvät ja yhteistyötä SEN:n muiden jaostojen kanssa päätettiin jatkaa vastaavanlaisten tapahtumien puitteissa.

 

Seminaarin alustajina olivat pastori Ari Ojell (lut.), isä Teemu Sippo ja pastori Aimo Helminen. Panelisteina olivat piispa Jozéf Wróbel (kat.), metropoliitta Ambrosius (ort.), kirkkoneuvos Risto Cantell (lut.), kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala (vap.), pastori Hans Växby (met.), esimies Erkki Haapasalo (adv.), seurakunnanjohtaja Klaus Korhonen (hell.). Paneelia johti dosentti Simo Peura (lut.)

 

10.4. Teema: Sielunhoito ja vaitiolovelvollisuus uuden uskonnonvapauslain valossa. Paikka: Pelastusarmeijan Mikonkadun osasto, Helsinki. Alustajat: prof. Juha Seppo (lut.), rovasti Kirsti Aalto (lut.), isä Wislaw Swiech (kat.).

 

23.5. Seminaari: Ehtoollinen – ykseyden väline vai päämäärä?

 

Paikka: Helsingin Ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali.

 

Jaosto järjesti Ekumeenisten kirkkopäivien pyynnöstä ehtoollisyhteyttä käsittelevän seminaarin. Erityisesti Saksan kirkkopäivien ympärillä käyty keskustelu oli heijastunut myös suomalaiseen kirkolliseen lehdistöön, jossa teemaa oli käsitelty kevään aikana useasti. Tapahtumaa mainostettiin Kotimaa- sekä Näköala-Utsikt -lehdessä. Tapahtuma oli esillä myös Kirkkopäivien mainonnassa. Osallistujia oli noin 50 ja palaute oli myönteistä. Kotimaa-lehdessä ilmestyi 30.5. seminaarin annin pohjalta laadittu artikkeli Kenekn kanssa ehtoollispöytään? Ohjelmassa oli paneelikeskustelu. Aloituspuheenvuoron piti TM Minna Hietamäki, paneelin puheenjohtajana toimi dosentti Simo Peura. Keskustelijoina: rehtori Väinö A. Hyvönen (vap.), seurakunnanjohtaja Klaus Korhonen (hell.), arkkimandriitta Andreas Larikka (ort.), pastori Jari Portaankorva (bapt.), majuri Antero Puotiniemi (pel.arm.), TT Matti Repo (ev.lut.), kirkkoherra Marino Trevisini (kat.).

 

11.9. Teema: Kirkkojen Maailmanneuvoston erityiskomission loppuraportti. Paikka: Tampereen Baptistiseurakunta, Tampere. Alustajana Isä Heikki Huttunen (ort.).

 

20.11.Teema: Evankelioimistyön perusteet -kartoituksen tulokset

 

Paikka: Helsingin Metodistiseurakunta, Helsinki. Alustajana: TT Timo Vasko (lut.) ja vierailijana pastori Matti Peiponen (lut.).

 

Lisäksi jaoston puheenjohtaja ja sihteeri edustivat jaostoa SEN:n kevät- ja syyskokouksissa sekä 1.9. järjestetyssä jaostojen ja hallituksen yhteisessä suunnittelufoorumissa. Jaoston sihteeri osallistui myös Evankelioimistyön perusteet -kartoituksen laatineen työryhmän toimintaan.

 

 

5.8 Paikallisen yhteyden jaosto

 

Jaoston puheenjohtajana toimi pastori Seppo Rytkönen (vap.). Varapuheenjohtajana oli kirkkoherra Olavi Matsi (ort.) sekä toisena varapuheenjohtajana kasv.yo. Kirsti Keltikangas (lut.). Sihteerinä toimi teol. lis Veijo Koivula (lut.).

 

Jaosto piti vuoden aikana kaksi varsinaista omaa kokoustaan, kerran kevätkaudella ja kerran syyskaudella. Yhdessä OKJ:n ja LEJ:n kanssa järjestettiin tammikuussa Suomi ekumeenisella kartalla –seminaari Helsingissä. Lokakuun 3. järjestettiin Paikallisekumeeninen Foorumi Helsingissä (ensimmäinen laatuaan), josta on tarkoitus tehdä jokavuotinen kokoontuminen.

 

Keskeisessä asemassa jaoston toiminnassa on ollut vuosittain tammikuussa pidettävä kristittyjen ykseyden kansainvälinen rukousviikko. Viikkoon liittyviä tapahtumia on käsitelty niin etu- kuin jälkikäteenkin. Tammikuun rukousviikon ohella on kiinnitetty huomiota myös maailman rukouspäivän viettoon maaliskuussa, Suomen Pipliaseuran aloitteesta pidettävään ekumeeniseen raamattusunnuntaihin, syksyisen vastuuviikon ekumeenisuuteen sekä lokakuussa järjestettävään ekumeeniseen lähetyspyhään.

 

Muutoinkin on jaoston kokouksissa pyritty pitämään esillä läheistä tuntumaa paikallisen ekumenian kenttään kaikkialla Suomessa. Jaosto on jatkanut eri puolilla Suomea olevien paikallisten ekumeenisten toimikuntien kartoittamista.

 

Jaoston valmistelemaa paikallisen ekumenian ideapankkia on pyritty työstämään ja kehittämään eteenpäin. Ideapankki on sijoitettu internetiin SEN:in kotisivuille.

 

5.9 Svenska sektionen

 

Puheenjohtajana toimi kirkkoherra Tor-Erik Store (lut.) ja missionsledare Kaj Holtti (FMF) sihteerinä. Jaosto työskenteli syyskokouksessa 2002 hyväksytyn Ekumenian hyvät tavat –asiakirjan ruotsinnoksen Takt och ton inom ekumeniken kanssa ja sai sen valmiiksi alkuvuodesta.

 

Pastori Kenneth Grönroos esitelmöi kokouksessa 9.5. ruotsinkielisestä helluntaiherätyksestä. Ekumeeniseen maahanmuuttajien parissa työskentelevään työryhmään valittiin jaoston edustajiksi Margareta Smith-Edström (bapt.) ja Sara Torwalds (kat.). Tätä työryhmää koordinoi Asta Särs Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvostosta. Jaosto koordinoi vastuuviikon ruotsinkielistä toimintaa yhdessä hiippakuntaneuvoston kanssa. Jaoston jäsen kunnallisneuvos Erik Liljeström (bapt) oli kommentaattorina Pohjoismaisen ekumeenisen neuvoston järjestämässä seminaarissa Religionsfrihet för alla?, joka järjestettiin Järvenpäässä 14.-16.10.

 

Vaasassa jaosto järjesti 28.11. seminaarin uskonnonvapauslaista ja hautaustoimilaista. Seminaarissa oli runsas osanotto, noin 50 henekä ja vilkas keskustelu.

 

Jaosto toimitti yhdessä Helsingin ruotsinkielisen baptistiseurakunnan kanssa julkaisun Andliga vägledare, jonka sisältö perustuu luentosarjaan Andliga vägledare. 52-sivuinen vihkonen julkaistiin Suomen ekumeenisen neuvoston julkaisuja –sarjassa.

 

6 Hallinto ja henkilökunta

 

Hallituksen puheenjohtajana toimi arkkipiispa Jukka Paarma (lut.). Varapuheenjohtajina piispa Voitto Huotari (lut.), pastori Heikki Huttunen (ort.) ja kunnallisneuvos Erik Liljeström (bapt.). Muina jäseninä olivat fil. maist. Pauliina Arola (lut.), teol. maist. Marjatta Jaanu-Schröder (kat.), kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala (vap.) ja teol. tri Pirjo Työrinoja (lut.).

 

Hallitus piti 5 kokousta. Vuoden viimeisen kokouksen 10.12. päätteeksi kokoonnuttiin yhteiselle juhlalounaalle Grand Marinan Baltic-kabinettiin. Hallitustyöskentelyn 1.1.2004 alkaen jättäviä Marjatta Jaanu-Schröderiä Pirjo Työrinojaa ja Erik Liljeströmiä kiitettiin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä ekumenian hyväksi SEN:n hallituksessa.

 

Suunnittelufoorumi järjestettiin 1.9. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Tämä foorumi on hallituksen, jaostojen ja henkilökunnan yhteinen kokous, jossa tällä kertaa oli erityisesti esillä hallituksen esitys seitsemäksi jaostoksi. Keskustelua ja vilkasta mielipiteenvaihtoa aiheutti erityisesti se, että lähetys- ja evankelioimistyön jaostoa ei esitetty asetettavaksi. Tämän merkittävän teema-alueen esilläolo SEN:n agendassa tulevaisuudessakin on tärkeää. Suunnittelufoorumissa katsottiin, ettei lähetysyhteistyöryhmä sellaisenaan voi korvata jaostoa ja esitettiin sen laajentamista ja lähetys- ja evankelioimistyön foorumin koolle kutsumista.

 

SEN:n toimiston sijainti ev.lut. kirkon kirkkohallituksen tiloissa on suonut mahdollisuuden dynaamiseen yhteistyöhön kirkkohallituksen eri yksiköiden kanssa kanssa, mikä on ilahduttavaa.

 

Toimistossa työskentelevät pääsihteeri Jan Edström, toimistosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen ja osa-aikainen projektisihteeri Sanna Ylä-Jussila. Rahastonhoitaja Perry Johansson huolehti taloudenhoitoon liittyvistä tehtävistä. Hän hoiti tehtävät kotonaan, piti aktiivisesti yhteyttä toimistohenkilökuntaan ja joka toinen viikko järjestettiin yhteinen toimistopalaveri. Kesätyöntekijänä oli kesäkuun ajan lukiolainen Juha Vuorinen, joka tilapäisesti auttoi muutenkin toimistossa eri tehtävissä kiireisinä aikoina.

 

Henkilökunnan ekumeeninen kokoomus antaa päivittäiselle yhteistyölle positiivisen etumerkin.

 

Toimistohenkilökunta ja jaostojen sihteerit pitivät säännöllisesti yhteyttä. Nuorisojaoston vastuuhenkilöt käyttivät toimiston tiloja ja resursseja, usein varsinaisen toimistoajan jälkeen ja näin tilat saatiin paremmin riittämään. Nuorison läsnäolo koettiin ilahduttavana.

 

Toimistossa on myös noin 2000 niteen ekumeeninen kirjasto hyödyksi ja iloksi henkilökunnalle, tutkijoille ja opiskelijoille.

 

7 Jäsenyydet 

 

SEN on tarkkailijana Kirkkojen maailmanneuvostossa, Euroopan kirkkojen konferenssissa ja Pohjoismaisessa ekumeenisessa neuvostossa.

 

SEN on jäsenenä Kristillisessä opintokeskuksessa joka mahdollistaa mm. KETKO:n järjestämisen opintokerhotoimintana.

 

8 Arviointia

 

Kulunut vuosi oli SEN:ssa toiminnallisesti vilkas. Päivittäinen työ Kristuksen kirkon ykseyden hyväksi on jäsen- ja tarkkailijayhteisöjen palvelua ja monenlaista toimintaa yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden parissa. Ekumeenista toimintaa arvioidessamme, voimme ottaa lähtökohdaksi muutamia tärkeitä koordinaatteja ja tarkastelupisteitä, kuten lainsäädäntö, vuorovaikutus, kirkkomaantiede, näkyvyys, asiakirjat ja paikallisuus.

 

8.1 Asetetut ja saavutetut tavoitteet

 

Vuotta 2003 varten hyväksytyn toimintasuunnitelman tavoitteet saavutettiin melko tarkoin. Saavuttamatta jäi julkaisutoimintaan suunnitelluista hankkeista kaksi, joista erityisesti perinteikkään Ekumeenisen vuosikirjan kohtalo aiheuttaa pohdintaa. Kuluneen vuoden suunnittelussa oli Helsingin kirkkopäivien ekumeenisuus usein esillä ja ilolla voidaan todeta, että ekumenia ei näillä päivillä ollut piilossa, vaan eli lämmintä kevättä.

 

Toimintaan nivoutui myös sellaista, mitä ei oltu suunniteltu. Esimerkiksi rukouspäiväjulistuksen hyväksi tehtiin runsaasti työtä loppuvuodesta. Monikulttuurisuuden saralla otettiin ohjelmaan Abrahamin lapset –projekti ja pääsihteeristä tuli MOD-kouluttaja. Alueellinen ekumeeninen työ on myös yhä enenevässä määrin alkanut asettaa myönteistä haastetta SEN:lle. Paikallisen työn tukemista ja yhteydenpitoa paikallisiin ekumeenisiin toimikuntiin on viime vuosina haluttu lisätä. Kuluneena vuonna otettiin tällä saralla yksi merkittävä askel kun järjestettiin paikallisekumeeninen foorumi.

 

Talous pysytteli säädellyissä budjettikehyksissä. Tosin ei aivan yhtä hyvin kuin edellisenä vuonna. Kolehtien tasausrahasto purettiin tukemaan toiminnan rahoitusta. Lähes kaikki jäsenyhteisöt avustivat SEN:a ja myös useat tarkkailijat sekä muutama seurakunta. Ev.lut. kirkon virallisen kolehdin tulos oli vakaa, mutta muissa kirkoissa ja eri tilaisuuksissa kannetut kolehdit ovat pysyneet pitkään matalalla tasolla. Espoon ev.lut. seurakuntayhtymän tuki Kirkot ja maahanmuuttajat –toimintaan saatiin käyttöön. Vastuuviikon tiedotukseen saatiin UM:n tukea sekä ekumeeniselle nuorisotyölle ja Näköalalle OPM:n tukea.

 

Nykyinen rahoituspohja ei kuitenkaan suo mahdollisuutta toimiston henkilökunnan lisäämiseen. Henkilökunnan määrä on pysytellyt samana jo 1980-luvulta, mutta työtehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti. Ainakin yhden vakinaisen henkilön vaje on toimistossa huutava, mikäli toiminnan nykyinen taso halutaan säilyttää. UM:n ja Espoon srk-yhtymän tuen turvin ollaan kuluneena vuonna palkata projektisihteeri Vastuuviikon ja Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelman tarpeisiin. Projektirahoitus ei kuitenkaan ratkaise SEN:n toimiston vakinaisen henkilökunnan vajetta.

 

8.2 Ekumenia Suomessa 2003

 

Ensimmäiseksi tarkastelupisteeksi voimme ottaa maamme lainsäädännön siltä osin kun se säätelee kansalaisten, kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien asemaa ja toimintaa. Mikäli kirkkokunnat kokevat, ettei niitä käsitellä eriarvoisina, on yksi merkittävä ekumeenisen yhteistoiminnan este saatu poistettua. Perustuslakimme takaa kaikkien tasavertaisuuden lain edessä, kieltää muun muassa ihmisten asettamisen eri asemaan uskontoon tai vakaumukseen liittyvän syyn perusteella ja takaa jokaiselle uskonnon- ja omantunnonvapauden sekä siihen liittyvän oikeuden kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

 

Uskonnonvapauslailla ja hautaustoimilailla on molemmilla tähtäimessään tasa-arvo uskonnollisten yhdyskuntien kesken. Tämä on jo onnistunutkin, vaikka epäselvyyksiäkin vielä on. Tällaisia ovat säännökset valtion taloudellisesta tuesta uskonnollisille yhdyskunnille, hautaustoimilain taloudelliset seurausvaikutukset sekä uskonto kouluissa.

 

Säännöllistä virallisen tason ekumeenista vuorovaikutusta tarkasteltaessa voidaan sanoa, että kansainvälisesti vertailleen Suomi voi onnitella itseään pitkästä ja aktiivisesta ekumeenisesta traditiosta, mikä yhä leimaa maamme ekumeenista työtä. SEN on vuosikymmenien kuluessa toiminut kohtaamisfoorumina, jossa eri kirkkojen edustajat ovat säännöllisesti voineet tavata toisiaan. Tällainen ekumeeninen kokousperinne on kantanut hedelmää; maamme kirkoissa tunnetaan toiset kirkot ja kristilliset yhteisöt ja johtotason henkilösuhteet ovat hyvät. Erittäin merkittäviä ovat olleet ja ovat ne kahdenväliset neuvottelut, joita ev.lut. kirkko käy vähemmistökirkkojen kanssa. Kuluneena vuonna neuvottelivat pohjoismaisella tasolla ev.lut. kirkko ja katolinen kirkko. Kansallisella tasolla ev.lut. kirkko kävi neuvotteluja baptistien ja metodistien kanssa. Koska kirkot kahdenvälisissä neuvotteluissa usein saavuttavat laajan yhteisymmärryksen eri kysymyksissä, olisi paikallaan informoida näistä laajemminkin. Erityisesti paikallisseurakuntien välisille suhteille tämä olisi merkittävää.

 

Kirkkomaantieteellisesti ajatellen maassamme on kaksi kansankirkkoa, joista toinen on enemmistökirkko. Kansankirkkojen lisäksi on monia pienempiä kirkkoja, joiden rakenteet ja iät eroavat huomattavasti toisistaan. Ekumeenisen toiminnan eteenpäinmeno on siis suurelta osin riippuvainen luterilaisen enemmistökirkon hyvästä tahdosta ja ekumeenisesti myönteisestä asenteesta. Kuluneena vuonna kansainvälisissä raporteissa kerrottiin jälleen uskonnollisten vähemmistöjen vainosta eri puolilla maailmaa. Tätä taustaa vasten eletään maassamme tasapainossa ja yhteisymmärryksessä sekä kristittyjen kesken että myös eri uskontojen kesken.

 

Ekumeenista näkyvyyttä virallisella tasolla tarkastellen voimme todeta, että kulunut vuosi entisestään korosti SEN:n asemaa merkittävänä kirkkoja ja myös uskontoja yhdistävien asioiden koordinoijana. Työskentely rukouspäiväjulistuksen hyväksi ja uskontojen johtajien tapaaminen näkyivät mediassa ja näitä toimia kiiteltiin. Media oli myös kiinnostunut rukousviikon maahanmuuttoa valottavasta teemasta, vastuuviikon kantavasta ajatuksesta, että syömällä vastuullisesti kuluttaja voi vaikuttaa maailman nälkään sekä ekumeenisen lähetyspyhän esille tuomasta kristityn vapaudesta ja vastuusta.

 

Mitä on kirjoitettu, miten kirkot ovat sanoneet suhteistaan toisiinsa? Näitä seikkoja valottavat ekumeeniset asiakirjat ja muut tekstit. Kansainväliset ekumeeniset impulssit ovat erityisesti näissä asioissa erittäin tärkeitä. Keskustelu ja näiden asiakirjojen saattaminen kaikkien tietoon on jatkuva prosessi, joka on peilannut kuluneenkin vuoden toimintaa ja joka kaipaa syventämistä jatkuvasti.

 

Paikallisekumenia koskettaa meitä kaikkia. Asennekysymys on siinä usein näkyvämpi kuin oppikysymys. Seurakuntalaiset luottavat oman kirkkonsa johtajien suunnistustaitoihin opillisissa kysymyksissä. Mitä signaaleja sitten kirkkojen ja seurakuntien johtajat antavat seurakuntalaisille toisista kristityistä, kirkoista ja seurakunnista? Onko kysymys oikeassa tai väärässä olemisesta kun kirkon moninaisuus on puheissa? ”Me ja he” vai ”me” eli ”kaikki seudun kristityt”. Voidaanko rukoilla ja viettää jumalanpalvelusta yhdessä kirkkopäivien aikana? Voidaanko tehdä yhteistyötä käytännön asioissa? Onko solidaarisuutta kun toinen kristillinen yhteisö on joutunut ahdinkoon? Vastaukset ja toimintamallit näiden ja muiden vastaavien kysymysten äärellä antavat sormituntumaa maamme ekumeenisesta tilasta.

 

Yhteenvetona voidaan sanoa, että ekumenia voi Suomessa hyvin. Lainsäädäntö, asiakirjat, kirkkojen ja yhteisöjen viralliset suhteet sekä vuosittain toistuvat teemaviikot ja –päivät takaavat ekumenialle paikan kirkkojen ja yhteisöjen elämässä. Paikallisella tasolla on kuitenkin suuria eroja, jotka johtuvat kirkkomaantieteestä, seurakuntien johtajien sekä muiden työntekijöiden ekumeenisesta asenteesta ja siitä, onko seurakunnissa työntekijöitöitä, joiden työalana ekumenia on. Kaikkien seurakuntien haasteena olkoon kaiken hyvän ekumeniaan liittyvän esilläpito. Tämä voi tapahtua tekemällä ekumeenisen tiedon saavuttaminen kaikille mahdolliseski, esimerkiksi kouluttamalla ja jatkokouluttamalla teologeja ja muita seurakuntatyöntekijöitä, sekä palkallisia että vapaaehtoisia.

 

Mikään kirkko ei voi olla ekumeenisen vaikutuspiirin ulkopuolella. Ekumenia kuuluu kirkon olemukseen. SEN:n tärkein tehtävä on jatkuvasti luoda toimivia kehyksiä kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kohtaamisiin. Luotettavassa toisten kohtaamisessa tulee yhteinen näkyväksi, ennkko- ja epäluulot murtuvat ja näky yhdestä Kristuksen kirkosta saa entistä suuremman jalansijan kirkkojen ja yhteisöjen uskossa ja elämässä.

 

Kiitämme kaikkia, jotka ovat tukeneet Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaa.

 

Suomen ekumeenisen neuvoston hallitus



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.