SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2004

Syyskokous 20.10. Tallinnan metodistikirkossa

Ekumenian vuonna 2004 tarjoutui monia mahdollisuuksia yhteiseen rukoukseen ja yhteydenpitoon yli kirkkokuntien rajojen. Kristittyjen ykseyden rukousviikko, neljä kansallista rukouspäivää, Maailman rukouspäivä, Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko ja lähetyspyhä olivat ekumeenisen vuoden kiintopisteitä. Kuluneelle vuodelle oli tunnusomaista suru ja turvattomuus, mutta myös kiitollisuus ja lohdutus 

 

 

Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot

 

Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) on niiden Suomessa toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien yhteys, jotka on hyväksytty sen jäseniksi ja jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

 

SEN toimii kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen hyväksi ja tukee kirkkoja niiden pyrkimyksissä ykseyteen. Toiminnan tavoitteena on, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat entistä paremmin tukea toisiaan sekä pyrkimyksissään kristittyjen ykseyteen että yhteiseen todistukseen ja toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Neuvoston tarkoitus kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelimenä

 

on edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä, 

vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa,  

toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto

 

kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen, 

keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä, 

järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja, 

harjoittaa julkaisutoimintaa, 

pitää yhteyttä jäsenkirkkoihinsa ja tarkkailijoihinsa 

sekä toisiin ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.

 

Jäsenkirkot

 

Neuvoston jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnus­tavat Herran Jeesuk­sen Jumalaksi ja Vapah­tajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yh­dessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

 

Suomen evankelisluterilainen kirkko / Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland 

Suomen ortodoksinen kirkko / Finlands ortodoxa kyrka 

Suomen Vapaakirkko 

Katolinen kirkko Suomessa / Katolska kyrkan i Finland 

Finlands svenska baptistmission 

Finlands svenska metodistkyrka 

Suomen Metodistikirkko 

Suomen Pelastusarmeija / Frälsningsarmén i Finland 

Olaus Petri församling 

Fria Missionsförbundet 

The Anglican Church in Finland 

International Evangelical Church in Finland

 

Tarkkailijat

 

Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot tai kristilliset yhteisöt sekä kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset.

 

Suomen Adventtikirkko 

Suomen Baptistiyhdyskunta 

Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit 

Finlands Svenska Pingstmission 

Hiljaisuuden ystävät 

Kansan Raamattuseura 

Maailmanvaihto ICYE 

Opiskelijoiden Lähetysliitto 

Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys 

Sinapinsiemen 

Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus 

Suomen kristillinen rauhanliike 

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto 

Suomen Liikemiesten Lähetysliitto 

Suomen NMKY:n liitto 

Suomen NNKY:n liitto 

Suomen Pipliaseura 

Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus 

Tuomasyhteisö

 

1 Yleiskatsaus

 

Ekumenian vuonna 2004 tarjoutui monia mahdollisuuksia yhteiseen rukoukseen ja yhteydenpitoon yli kirkkokuntien rajojen. Kristittyjen ykseyden rukousviikko, neljä kansallista rukouspäivää, Maailman rukouspäivä, Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko ja lähetyspyhä olivat ekumeenisen vuoden kiintopisteitä. Kuluneelle vuodelle oli tunnusomaista suru ja turvattomuus, mutta myös kiitollisuus ja lohdutus.

 

Uudenvuodenpäivänä saapui suruviesti emeritusarkkipiispa Mikko Juvan poismenosta. Tämä tapahtui päivä sen jälkeen kun SEN:n eläkkeellä ollut pääsihteeri Inga-Brita Castrén oli kuollut. Juva oli Inga-Brita Castrénin kanssa aktiivinen vaikuttaja kristillisessä ylioppilasliikkeessä ja suomalaisen ekumenian pioneeri. Juva oli sekä Ekumeenisen neuvoston että sen edeltäjän Yleiskirkollisen toimikunnan jäsen. Hänen pitkäaikaisella toiminnallaan Luterilaisessa maailmanliitossa oli suuri ekumeeninen merkitys. Rauha Mikko Juvan muistolle.

 

Nuorisoa kuljettaneen bussin ja rekan tuhoisa kolari maaliskuussa Konginkankaalla aiheutti maansurun.  Kaksikymmentäkolme henkeä menehtyi maamme kaikkien aikojen tuhoisimmassa liikenneonnettomuudessa.

 

Vuosi päättyi käsittämättömän traagisella tavalla tapaninpäivänä Kaakkois-Aasiassa sattuneen järkyttävän hyökyaalto-onnettomuuden seurauksena. Katastrofi sai alkunsa merenalaisesta maanjäristyksestä ja vaati yli kaksisataatuhatta kuolonuhria ja miljoonat ihmiset joutuivat kodittomiksi.

 

Katastrofin uhriksi joutui myös monia suomalaisia turisteja erityisesti Thaimaassa. Paikalla olleet lähetystyöntekijät tarttuivat nopeasti avustustyöhön, erityisesti Fida Internationalin ja Suomen Lähetysseuran työntekijät olivat aktiivisia. Myös paikalliset buddhalaisluostarit ja monet vapaaehtoiset tukivat selviytyneitä, auttoivat omaisten tavoittamisessa sekä kuolonuhrien tunnistamisessa. Kotimaassa osoittautui kirkollinen kriisiapu toimivaksi. Kirkoissa järjestettiin hartaus- ja rukoushetkiä ja radiohartaudet suunniteltiin uudella tavalla. Tuhoalueiden jälleenrakennustyö tulee kestämään vielä vuosia.

 

Uskonnonvapaus

 

Hautaustoimilaki seurasi uskonnonvapauslakia ja astui voimaan vuoden ensimmäisenä päivänä. Lain mukaan evankelis-luterilainen kirkko pitää yllä hautausmaita ja kaikilla on yhtäläinen oikeus hautapaikkaan riippumatta siitä, kuuluiko vainaja johonkin kirkkoon tai ei. Opetusministeriö asetti työryhmän kartoittamaan lain toteutusta käytännössä. Työryhmän mukaan hintojen edellytetään olevan kaikille kansalaisille yhtenäiset.

 

Lainsäädäntö tasa-arvoisesta taloudellisesta tuesta kansankirkoille ja muille uskontokunnille on vielä kesken. Opetusministeriö asetti syksyn aikana työryhmän selvittääkseen myös tämän kysymyksen.

 

Neuvoston rukouspäivätyöryhmä valmisteli yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian kanssa ekumeenisen rukouspäiväjulistuksen. Ev.-lut. kirkon piispainkokous aloitti työskentelyn luterilaisen kirkon rukouspäiväkäytännön ajanmukaistamisesta ja kehittämisestä. Pohdittavana on muun muassa nykyisten neljän rukouspäivän sisällöllinen arviointi, niiden suhde kunkin sunnuntain kirkkovuoden mukaiseen teemaan, rukouspäivien määrä ja ensimmäisen rukouspäivän suhde ekumeeniseen rukousviikkoon.

 

Koulujen uskonnonopetus oli merkittävä keskusteluteema ja aiheesta järjestettiin hallituksen aloitteesta seminaari. Professori Juha Seppo luennoi ja lähes sata osanottajaa osallistui ja keskustelu oli vilkasta.

 

Rukous

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikon suomalaisen viettämisen 40-vuotisjuhla pidettiin 18.1. Helsingin vanhassa kirkossa. Viikon teema oli Rauhani minä annan teille. Toimittamassa olivat arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo. Rukousviikon vietolla on ollut suuri merkitys ekumeenisille pyrkimyksille. 40 vuotta sitten yhteinen rukous ykseyden ja paikallisekumeenisen yhteistyön puolesta ei ollut itsestäänselvyys. Näinä päivinä asia on jo toisin.

 

Maailman rukouspäivää vietettiin maaliskuun ensimmäisenä perjantaina. Teema oli Uskossa luomme tulevaisuuden. Maailman rukouspäivää vietettiin 117. kertaa yli 170:ssä maassa. Suomi oli mukana 44. kertaa. Ekumeeninen ryhmä Panamassa oli valmistellut tekstit. Aineiston jakamisen ja tiedottamisen Suomessa hoiti NNKY-liitto.

 

Lähetys ja evankeliointi

 

Rukousviikon aloituspäivänä järjesti Helsingin evankelinen allianssi yhteisen rukoushetken helluntaikirkko Saalemissa. Tärkeä esirukousaihe oli Evankelioimiskongressi E4, joka järjestettiin Espoossa seuraavalla viikolla. Kongressi oli ensimmäinen kolmeenkymmeneen vuoteen ja siihen osallistui väkeä ekumeenisista ja yhteiskristillisistä piireistä. Neuvosto oli edustettuna kongressissa ja osallistui valmisteluihin muun muassa tiedustelemalla kirkoilta kyselyn avulla niiden suhtautumista evankelioimisyöhön.

 

Lähetys- ja evankelioimistyön foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa ja siinä keskusteltiin kirkkojen näkemyksestä evankelioimisesta, E4-kongressin seurannasta ja Ateenan maailmanlähetyskonferenssin valmisteluista.

 

Lokakuista lähetyspyhää vietettiin teemalla Lähetys alkaa läheltä. Teema liittyi keskusteluun Euroopan arvopohjasta uuden EU:n perustuslain ja unionin laajentumisen näkökulmasta. Aineistovihkon sisältö peilasi kirjoittajien näkemystä siitä, pitääkö Jumala mainita EU:n perustuslaissa ja mitä tapahtuu kristinuskon ja islamin kohtaamisessa.

 

Kirkko Suomessa 850 vuottajuhlavuoden valmisteluja

 

Juhlavuoden Kirkko Suomessa 850 vuotta valmisteluja koordinoi ekumeeninen juhlaorganisaatio, päätoimikuntaa johtaa arkkipiispa Jukka Paarma. Kirkon ja kirkkojen merkitys maamme historiassa ja kristillisen arvopohjan vaikutus yhteiskunnan arvoihin, sivistykseen ja kulttuuriin ovat tulleet vahvasti esille. Päätoimikunnassa on katolisen ja ortodoksisen kirkon sekä SEN:n edustus ja myöhemmin mukaan tulivat SVKN ja Frikyrklig Samverkan FS. Komitea julkaisi juhlavuoden aineistoa ja kotisivut avattiin syksyllä. SEN tiedotti juhlavuodesta maamme kaikille ei-luterilaisille kristillisille seurakunnille (yli 500) muun muassa lähettämällä aineistoa. Juhlavuoden suunnittelu aktivoi seurakuntia, kouluja, kulttuurielämää ja tieteellisiä laitoksia suunnittelemaan ja toteuttamaan omia teemaan liittyviä projektejaan.

 

Ekumeenista vieraanvaraisuutta

 

Uusi luterilainen Espoon hiippakunta kutsui ekumeenisia vieraita ensimmäiseen synodaalikokoukseensa. SEN:a edusti pääsihteeri. Korsholmin rovastikunta toimi vastaavanlaisesti kutsuessaan alueensa kaikkien kristillisten kirkkojen edustajat ja SEN:n pääsihteerin rovastikuntakokoukseensa. Pääsihteeri alusti paikallisen ekumenian mahdollisuuksista. Nämä ja vastaavanlaiset aloitteet ovat merkkejä Charta Oecumenica  ja Ekumenian hyvät tavat –asiakirjoissa esiteltyjen suuntaviivojen seuraamisesta.

 

Ev.-lut. kirkon ulkoasiain osasto juhli 50-vuotista toimintaansa kesäkuussa ja pääsihteeri sai pitää juhlassa puheen, jossa käsiteltiin ulkoasiain osaston ja SEN:n hedelmällisiä ekumeenisia suhteita. Ulkoasiain osaston johtaja Risto Cantellin osaston historiaa ja nykyisyyttä käsittelevä puhe julkaistiin Näköalassa 3-4/2004.

 

Ruotsinkielinen jaosto toi esille kysymyksen paikallisseurakuntien saarnatuolivaihdosta. Kysymys vietiin syyskuiseen suunnittelufoorumiin ja sieltä eteenpäin Opillisten kysymysten, Paikallisen ekumenian ja Ruotsinkielisille jaostoille. Asiaa käsiteltiin myös Näköala-Utsiktin 3-4/2004 pääkirjoituksessa.

 

Suomen pakolaiskäytännöstä informoitiin ja keskusteltiin koulutuspäivässä, joka oli suunnattu maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita tukeville henkilöille. Neuvoston Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelmaa voitiin jatkaa muun muassa Espoon srk-yhtymän tuen turvin.

 

Miellyttävänä yllätyksenä saatiin vastaanottaa yht. tri Heikki Nuutisen Näköala-Utsikt-lehden 135-sivuinen historiikki, joka ilmestyi kirjana kirjoittajan omasta aloitteesta ja rakkaudesta ekumeniaan.

 

Uskontojen kohtaaminen

 

Jatkuvan ja syventyvän uskontojen ja kulttuurien kohtaamisen merkitystä korostettiin SEN:n kevätkokouksessa Helsingissä, jossa teemana oli Rauhan Jumala. Pääluennoitsija oli professori Nils G. Holm Åbo Akademista. Maamme kolmen monoteistisen uskonnon johtajien suhteet kehittyivät toistuvien tapaamisten merkeissä. Tammikuussa oli Helsingin juutalaisen seurakunnan vuoro toimia isäntänä ja elokuussa tapaamista isännöi arkkipiispa Jukka Paarma. Tasavallan presidentti kutsui syksyllä kolmen uskonnon johtajat neuvotteluun, jossa käsiteltiin uskontojen välisen yhteistyön kehittymistä presidentin syksyllä 2001 tekemän aloitteen pohjalta. Presidentille esiteltiin tässä yhteydessä myös Abrahamin lapset –projektia.

 

Pohjoismainen ekumenia

 

Pohjoismainen ekumenia menetti yhteisen fooruminsa kun Pohjoismaisen ekumeenisen neuvoston (PEN) ylimääräinen kokous lopullisesti päätti lakkauttaa yhdistyksen toiminnan. Lakkauttamispäätöstä edelsi se, että Tanskan ja Norjan kansankirkot olivat ilmoittaneet jättävänsä neuvoston. Taustalla oli selkeä tyytymättömyys siihen, ettei PEN ollut onnistunut uudistamaan toimintakulttuuriaan.

 

Sigtunastiftelsenin yhteyteen perustettiin Ekumeniskt Institut för Norden (EIN), joka työskentelee yhteisten ohjelmien ekumeenisena koordinoijana seuraavien kolmen vuoden aikana.

 

Päivä PEN:n lakkauttamispäätöksen jälkeen kokoontuivat pohjoismaisten kirkkojen ja kansallisten neuvostojen ekumeeniset sihteerit kokoukseen Lärkkullaan. Kokouksessa keskusteltiin kansainvälisen ekumenian virtauksista, Väkivallasta sovintoon –vuosikymmenestä ja islamista Pohjolassa. Kansallisten neuvostojen verkosto NCC-norden on nykyään kolmas komponentti EIN:n ja ekumeenisen sihteerikokouksen ohella.

 

Yhteyttä kautta maailman

 

Etelä-Afrikan Kapkaupungin anglikaaninen arkkipiispa Njongonkulu Ndungane vieraili Suomessa tammikuun alussa arkkipiispa Jukka Paarman kutusta. Pääsihteeri osallistui Nordic-FOCCISA:n johtoryhmän kokoukseen Johannesburgissa juhannuksen aikaan ja vieraili myös Kapkaupungissa arkkipiispa Ndunganen kutsusta. Kansainvälisenä Aids-päivä 1.12. sai osakseen normaalia laajempaa julkisuutta kun kirkollisesti aktiivisten hiv-positiivisten henkilöiden, toivon lähettiläiden, delegaatio vieraili Suomessa. Vierailu tapahtui CUAHA-verkoston kutsusta (Churches United in the Struggle against HIV/AIDS in Southern and Eastern Africa).

 

Ekumeeninen matka Konstantinopoliin ja Nikeaan toteutui huhtikuussa Nikean metropoliitta Johanneksen johdolla. Matkalle osallistuivat pääsihteeri ja toimistosihteeri. Ohjelmaan sisältyi muun muassa Ekumeenisen patriarkka Bartolomeos I:n vastaanotto.

 

Armenian kirkon johtaja Katolikos Karekin II vieraili Suomessa kesäkuussa SEN:n puheenjohtaja, arkkipiispa Jukka Paarman ja arkkipiispa Leon kutsuta. Vierailu toi esille Armenian kirkon tilanteen ja edesauttoi tiiviimpien suhteiden luomisessa Armenian kirkon ja maamme molempien kansankirkkojen välillä.

 

Pipliaseuran aloitteesta kutsui SEN keväällä kiinalaisen uskontodelegaation ja SEN:n jäsen- ja tarkkailijayhteisöjen edustajia keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin uskonnonvapaustilannetta Suomessa ja Kiinassa.

 

Suhteita Viron ekumeniaan syvennettiin. Vuosittainen Euroopan ekumeeninen sihteerikokous pidettiin Tallinnassa. Viron ekumeenisen neuvoston kutsusta tehtiin syksyllä syyskokousmatka Tallinnaan ja Tarttoon.

 

Näköaloja ekumeeniseen kasvatukseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla käsiteltiin Ketkon 20-vuotisseminaarissa huhtikuussa.

 

Ei kaupan – Inte till salu

 

Kirkkojen kansainvälisen vastuuviikon kaksivuotinen teema on Ei kauan – Inte till salu. Teeman puitteissa keskityttiin pääasiassa palvelujen kauppaan, eikä tätä ollut aivan helppoa konkretisoida. Vetoapua saatiin kunnallisvaaleista, jotka pidettiin vastuuviikon kynnyksellä ja joissa keskityttiin laajasti samoihin teemoihin kuin Vastuuviikolla. SEN:n hallituksen vetoomus keskeisten peruspalvelujen puolesta osaltaan edesauttoi Vastuuviikon ja sen pyrkimysten näkymistä mediassa.

 

SEKY tiensä päässä

 

Tarkkailijayhteisö Suomen Ekumeenisen Kasvatuksen Yhdistys (SEKY) päätti toimintansa vuoden kuluessa, tallensi asiakirjansa Suomen Kansallisarkistoon ja luovutti jäljellä olleet varansa SEN:lle. SEKY perustettiin vuonna 1991 ja sen tarkoituksena oli ekumeenisen kasvatuksen edistäminen ja ekumeniasta kiinnostuneiden ihmisten yhteensaattaminen maassamme. Yhdistys toimi aktiivisesti muun muassa suomalais-afrikkalaisessa kyläkirjastotoiminnassa sekä rauhaa ja luomakunnan eheyttä tukevissa ohjelmissa. Yhdistyksessä toimineet ovat yhä aktiivisia ekumenia asian edistäjiä, mutta katsovat yhdstyksen sinänsä täyttäneen tehtävänsä. SEKY:stä lisää Näköalassa 3-4/2004.

 

2 Toimintavuoden lähempää tarkastelua

 

2.1 Vuosittaiset tapahtumat

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikko

 

Rukousviikon, 18.-25. tammikuuta, teemana oli Rauhani minä annan teille (Joh. 14:23-31). Aineisto tuli Syyrian kristityiltä, mikä koettiin erittäin ilahduttavana, sillä idän kirkon rikas rukousperinne näkyi teksteissä hyvin. Tämä antoi myös aiheen erityisesti muistaa kristittyjä alueella, jossa on myös paljon levottomuuksia. Rukousviikko huomioitiin hyvin eri puolilla Suomea ja toimistoon saatiin tietoa toteutetuista tilaisuuksista muun muassa lehtileikkein.

 

Kuluneena vuonna oli kulunut 40 vuotta siitä, kun rukousviikkoa alettiin viettää säännöllisesti maassamme. Tämä merkkipaalu ja rukousviikon teema huomioitiin järjestämällä avaustapahtuma Helsingin Vanhassa kirkossa viikon ensimmäisenä päivänä. Arkkipiispa Jukka Paarma saarnasi ja arkkipiispa Leo toimitti ortodoksisen rukouspalvelun.

 

Pääsihteeri osallistui ekumeeniseen seminaariin ja kirkkoiltaan Lappeenrannassa 20.1. Seminaari pidettiin ortodoksisen kirkon seurakuntasalissa ja kirkkoilta Lappeen ev.-lut. kirkossa toteutui yhteistyössä paikallisten seurakuntien ja Rukousystävät ry:n Pirkko Jalovaaran kanssa.

 

18.1. pidettiin Helsingin yhteiskristillisen evankelioimistoimikunnan ja Saalemseurakunnan rukousilta Helsingin Saalemin temppelissä evankelioimiskongressin merkeissä.

 

Syksyllä keskityttiin jo vuoden 2005 rukousviikon aineiston toimittamiseen suomeksi. Tulevan vuoden rukousviikon aineisto on Slovakian kristittyjen toimittama. Suomenkielisen aineiston toimituskunta pysyi entisenä: Jan Edström, Veijo Koivula ja Sirpa-Maija Vuorinen ja suomentajana Mirja Sevón.

 

Sveriges Kristna Rådin kanssa tehdään aikaisempien vuosien tapaan yhteistyötä ruotsinkielisen aineiston parissa.

 

Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko

 

Kirkkojen kansainvälistä vastuuviikkoa vietettiin 24.-31.10. Viikon teemana oli Ei kaupan – Inte till salu. Vastuuviikko on Kirkon Ulkomaanavun (KUA) ja SEN:n yhteinen kansainvälisyyskasvatuksen ja vaikuttamistoiminnan kampanja. Vastuuviikon tavoitteena oli lisätä ihmisten tietoisuutta laajenevasta palvelujen kaupasta sekä palvelukaupan kehitysvaikutuksista. Teeman vaikeus huomioon ottaen tavoitteet saavutettiin melko hyvin.

 

Projektisihteeri Sanna Ylä-Jussila toimi kansainvälisen vastuun tiedottajana. Kevään aikana hän osallistui Reilun kaupan edistämisyhdistyksen harjoittelijan projektiin, jossa tuotettiin aineistoa Vastuuviikon teemaan liittyen seurakuntien ja muiden yhteisöjen käyttöön. SEN toimitti syksyllä aineistoa ei-luterilaisin kristillisiin seurakuntiin ja ortodoksisille uskonnon opettajille (250) opetuskäyttöön.

 

Aineistoa annettiin kotimaisille yhteistyötahoille, kuten Kepa, Reilun kaupan edistämisyhdistys. Aineistoa käyttivät monet Kepan Ruoka-aikakampanjan kuntavaalikampanjassa mukana olevat järjestöt. Etenkin kunta- ja palvelualan ammattiliitot ovat hyödyntäneet aineistoa.

 

Erityisesti nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa tarkasteltiin laajenevaa palvelujen kauppaa ja sen kehitysvaikutuksia. Ihmisoikeuksiin keskeisesti kytkeytyvien ja kehityksen kannalta merkittävien peruspalvelujen, kuten koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vesihuollon yksityistämistä pidetään ongelmallisena. Projektisihteeri koulutti ev.lut. seurakunnan rippikoulun isoskoulutuksessa olevia isosia Helsingin Myllypurossa ja Myyrmäen seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa hän informoi viikon teemasta.

 

Vastuuviikon näkyvyys mediassa oli hyvä. Osittain tämä johtui siitä, että syksyn 2004 kuntavaalien äänestyspäivä ajoittui Vastuuviikon päätöspäivälle. Kuntavaalien keskeiseksi teemaksi nousivat juuri peruspalvelut, ja tämä osaltaan lisäsi yleistä mielenkiintoa kirkollisten toimijoiden kannanottoja kohtaan.

 

Median kiinnostukseen vaikutti myös SEN:n hallituksen kannanotto, joka julkistettiin 22.10. Vahvasta medianäkyvyydestä huolimatta Vastuuviikko ei näkynyt kovin laajasti seurakunnissa. Palvelukauppateema oli vahvasti esillä Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten vieraillessa kirkkohallituksessa 3.9. Vastuuviikon sihteeri Timo Frilander esitteli parlamentin jäsenille peruspalvelujen kauppaan liittyviä periaatteellisia ongelmia.

 

Vastuuviikon yhteistyöryhmä päätti poliittisen työryhmän asettamisesta Vastuuviikon linjausten ja tavoitteiden määrittämistä varten. Vastuuviikon sihteeri kokosi erityisen asiantuntijaryhmän tätä tarkoitusta varten tammikuussa. Toimintaan osallistuivat myös aineistotyöryhmä ja tiedotustyöryhmä.

 

Maaliskuun 15. päivänä vastuuviikon yhteistyötahojen edustajille järjestettiin kouluttaja Marjaana Jauholan vetämä suunnittelupäivä. Päivän tavoitteena oli aloittaa vastuuviikon yhteissuunnitelmaprosessi, käydä läpi kampanjasuunnittelun palikoita, siirtyä strategiasta konkreettiseen toimintaan, kerätä uusia ideoita ja kokemuksia sekä arvioida vastuuviikon vaikutuksia. Päivän antia hyödynnetään vastuuviikon kehittämisessä.

 

Marraskuussa 2003 Timo Frilander osallistui New Delhissä, Intiassa järjestettyyn Trade Justice Movement (TJM)-liikeen  konferenssiin. Matkan jälkeen Vastuuviikon yhteistyöryhmä päätti kotimaisen kampanjan kytkemisestä maailmanlaajuiseen kampanjointiin. Ensi vuonna toteutettavaan TJM-viikkoon liittyvän aineiston tuottaminen aloitettiin loppuvuodesta ja Sanna Ylä-Jussila on mukana aineistoryhmässä.

 

Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä

 

SEN:n, Suomen Lähetysneuvoston ja Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) kokoama yhteistyöryhmä toimitti ekumeenisen lähetyspyhän aineiston Lähetys alkaa läheltä - Mission börjar här och nu. Kirjoittajina oli eri kirkkokuntien jäseniä ja aineiston tarkoitus oli palvella saarnojen ja puheiden valmistelussa sekä antaa virikkeitä paikallisten ekumeenisten lähetystapahtumien järjestelyyn. Lähetyspyhä sijoittuu lokakuun toiseen viikonvaihteeseen, sitä voidaan viettää joko lauantaina tai sunnuntaina, kuluneena vuonna päivät olivat 9.-10.10. Aineisto lähetettiin kaikkiin maamme kristillisiin seurakuntiin yhteistyössä Kirkon lähetystyön keskuksen kanssa.

 

Ekumeeninen rukouspäiväjulistus

 

Hallitus asetti rukouspäivätyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella vuoden 2005 rukouspäiväjulistus ja siihen liittyvät muut asiat. Vuoden 2005 rukouspäiväjulistuksen valmistelua silmällä pitäen työryhmää pyydettiin erityisesti huomioimaan kristinuskon 850-vuotisjuhla. Työryhmän jäsenet edustivat SEN:n lisäksi Suomen ev.lut. kirkkoa, Suomen ortodoksista kirkkoa ja Suomen vapaakristillistä neuvostoa. Työryhmä laati yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian kanssa ehdotuksen vuoden 2005 rukouspäiväjulistukseksi. Julistuksen yleisteemana on Turvallisuus - Turvattomuus. SEN:n hallitus hyväksyi vuoden 2005 rukouspäiväjulistuksen raamatunteksteineen joulukuun alussa ja tasavallan presidentti Tarja Halonen allekirjoitti julistuksen 10.12. Suomen ev.lut kirkon keskushallinnon ystävällisellä avustuksella julistus postitettiin kaikkiin maamme kristillisiin seurakuntiin (noin 1100 kpl).

 

Paikallisekumeeninen foorumi

 

Paikallisekumeeninen foorumi kutsuttiin koolle toista kertaa ja se kokosi runsaat kolmekymmentä ekumeenisesti aktiivista paikallista toimijaa eri puolilta Suomea Turkuun. Foorumi kokoontui Turun ortodoksisen seurakunnan tiloissa 12.11. Pyhän Marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkossa aloitettiin isä Petri Ratilaisen toimittamalla rukoushetkellä. Pääsihteeri Jan Edström ja PEJ:n sihteeri Veijo Koivula avasivat foorumin. Teemasta Kirkko Suomessa 850 vuotta, paikalliset mahdollisuudet puhui pastori Tapani Rantala.

 

Yhteisen lounaan jälkeen seurasi katsaus turkulaiseen ekumenian 50 vuoteen. Turun ekumeenisen piirin puheenjohtaja, lehtori Jouni Elomaa esitelmöi aiheesta. Jan Edström ja Veijo Koivula kertoivat ekumenian kansainvälisiä ja kansallisia kuulumisia. Ketkosta informoi Nuorisojaoston puheenjohtaja, teol. yo Tuomas Alasaukko-oja. Kristittyjen ykseyden rukousviikon vuoden 2005 teemasta ja kristillisten kirkkojen tilanteesta Slovakiassa kertoi toimistosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen. Foorumin jälkeen osanottajat osallistuivat Turun ekumeenisen piirin 50-vuotisjuhlaan Martinkirkossa, jossa pääsihteeri Edström piti puheen aiheesta Ekumeeninen vieraanvaraisuus.

 

Lähetys- ja evankelioimistyön foorumi

 

Lähetys- ja evankelioimistyön foorumi pidettiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa 24.11. ja oli lajissaan ensimmäinen. Foorumi nähtiin tarpeelliseksi kutsua koolle erityisesti siksi, että syyskokous 2003 päätti olla asettamatta lähetys-ja evankelioimistyön jaostoa seuraavalle toimikaudelle. Foorumin  järjestäjänä toimi SEN:n, SLN:n ja SVKN:n lähetysyhteistyöryhmä (LYTR). Siihen osallistui 30 henkeä, jotka edustivat lähetysjärjestöjä, seurakuntia ja hiippakuntia.

 

Rukoushetken Kotikirkossa toimitti isä Kalevi Kasala. Pääsihteeri Jan Edström avasi foorumin ja isä Heikki Huttunen kertoi Ateenan Maailmanlähetyskonferenssin valmisteluista. Kongressi pidetään 9.-16.5.2005 ja teemana on Tule Pyhä Henki – Paranna ja sovita. Huttunen osallistuu kongressin hengellistä elämää valmistelevan toimikunnan työhön. Dosentti Timo Vasko esitteli analyysin Kirkkojen näkemys evankelioimisesta. Aiheesta lisää kohdassa 2.2.

 

Vuoden alussa pidettyä E4 -kongressia pohdittiin eri näkökulmasta. Lähetysteologi Seppo Väisänen puhui E4:n tavoitteista, toiminnanjohtaja Hannu Nyman toteutuksesta, pastori Soile Salorinne jakoi kokemuksia ja pastori Klaus Korhonen kertoi kongressin annista. Keskustelu oli vilkasta ja yleinen henki oli, että tätä foorumia tarvitaan jatkossakin.

 

2. 2 Muita hankkeita

 

Suomen Evankelioimiskongressi

 

Espoon Dipolissa pidettiin 21.-25. tammikuuta Suomen Evankelioimiskongressi 2004, lyhyemmin E4. Se kokosi historiallisella tavalla yhteen Suomen kristityt pohtimaan evankeliumin julistuksen tämän päivän haasteita Suomessa ja edistämään kristittyjen yhteistä todistusta maassamme. Osallistujia oli reilut 800, keski-ikä oli alle 40 vuotta. E4-kongressin pääpuhujina olivat evankelista Kalevi Lehtinen, Porvoon piispa Erik Vikström, nuorisotyönohjaaja Jose Turunen Jyväskylän vapaaseurakunnasta, Anne Graham Lotz USA:sta, ja pastori Eero Junkkaala Suomen teologisesta instituutista. Mukana olivat myös muusikot Pekka Simojoki, Lasse Heikkilä, Nina Åström ja Juha Tapio. Piispa Mikko Heikka, Helsingin metropoliitta Ambrosius esitti tervehdyksensä.

 

SEN:n edustajiksi kongressiin hallitus oli nimennyt pastori Soile Salorinteen (met.), teol. yo  Juhana Sihvon (lut.), kirkkoherra Marino Trevisinin (kat.) ja pääsihteerin.

 

Pääsihteeri osallistui myös kongressin valmisteluihin ja rukoushetkeen Tapiolan kirkossa kongressia edeltävänä iltana. Tapahtuman kotisivulla tiedotettiin tapahtumasta. Kongressin raporttikirja Yhdessä evankeliumi eteenpäin ilmestyi syksyllä Päivä Osakeyhtiön kustantamana. Kongressin annista myös Näköalassa 1/2004.

 

Evankeliumin julistamisen perusteet

 

Evankelioimiskongressia E4 silmällä pitäen Opillisten kysymysten jaosto ja Lähetys- ja evankelioimistyön jaosto aloittivat evankeliumin julistamisen perusteita koskeva kartoituksen syksyllä 2003. Esitettyjen kysymysten kautta pyrittiin selvittämään Suomessa toimivien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen näkemyksiä evankelioinnista ja evankeliumin julistamisesta. Kirkkojen ja yhteisöjen antamat vastaukset saatettiin kongressin käyttöön tausta-aineistoksi ja ne julkaistiin E4-projektin kotisivulla.

 

Vastauksia käsiteltiin sekä Opillisten kysymysten jaostossa keväällä kun jaoston jäsen, dosentti Timo Vasko esitteli laatimaansa koostetta. Lähetys-ja evankeliomistyön foorumissa marraskuussa Timo Vasko alusti teemasta esitellen myös vastausten perusteella tekemänsä analyysin Kirkkojen näkemykset evankelioimisesta. Kartoitus ja analyysi palvelevat ensisijaisesti neuvoston omaa prosessia, jossa pohditaan evankeliointia ja yhteistä todistusta ekumeenisesta näkökulmasta Charta Oecumenica- ja Ekumenian hyvät tavat - asiakirjojen valossa.

 

Kirkot ja maahanmuuttajat

 

Espoon seurakuntayhtymän tuen turvin voitiin kuluneena vuonna jatkaa projektisihteerin osa-aikaista työsuhdetta. Projektisihteeri, TM Sanna Ylä-Jussila seurasi yhteistyössä Suomen ev.-lut. kirkon maahanmuuttajatyön kanssa maahanmuuttajien tilannetta Suomessa. 26.3. järjestettiin maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita avustaville henkilöille koulutuspäivä. Yhteistyössä Suomen ev.-lut. kirkon maahanmuuttajatyön sihteerin kanssa projektisihteeri osallistui päivän suunnitteluun ja toteutukseen.  Päivä järjestettiin International Christian Centerissä ja siihen osallistui 60 henkeä. Päivän aikana tarkennettiin tietämystä Suomen oleskelulupakäytännöstä ja pohdittiin kirkkojen mahdollisuuksia auttaa ja tukea turvapaikanhakijoita. Samalla jaettiin kokemuksia siitä, miten järkevällä tavalla voidaan edistää turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien oikeudenmukaista ja ihmisarvoista kohtelua.

 

Huhtikuussa projektisihteeri osallistui SPR:n järjestämälle MOD-peruskurssille. Kurssilla käsiteltiin osanottajien omia suhtautumistapoja erilaisuuteen, maailmakuvaa ennakkoluuloja, kulttuurin merkitystä osana identiteettiä ja ihmisnäkemystä.

 

Syyskuun 8.-10. päivinä hän osallistui Kirkon viestintäpäiviin Kotkassa. Päivien aikana pohdittiin miten moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Suomessa kirkollista viestintää on paikallaan kehittää. Erilaisten kulttuurien kohtaaminen oli esillä laajasti: miten viestiä eri ryhmille, millä kielellä ja millä kanavilla? Teemana oli Me ja noi.

 

Marraskuussa Kasvatusasiain jaosto järjesti uskonnonvapautta ja uskonnonopetusta käsitelleen seminaarin, jonka suunnitteluun ja toteutukseen projektisihteeri myös aktiivisesti osallistui.

 

Vierailua sisäasiainministeriön ulkomaalaisvirastoon valmisteltiin ja se toteutettiin lokakuussa. Vierailuun osallistui ekumeeninen ryhmä henkilöitä, jotka toimivat Porvoon hiippakuntaneuvoston ja ruotsinkielisen jaoston yhteisessä maahanmuuttajatyöryhmässä. Pääsihteeri edusti SEN:a. Ulkomaalaisvirastossa osastonjohtaja kertoi turvapaikanhakijoiden haastattelemisesta ja heidän kohtaamisestaan ja siitä koulutuksesta, jota virasto henkilöstölleen antaa näitä tilanteita silmälläpitäen.

 

Vuoden kuluessa nousi esille myös kirkko turvapaikkana –tematiikka. Ev.-lut. kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia, lakimies Ville Hoikkala, pääsihteeri Jan Edström, toimistosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen ja projektisihteeri Sanna Ylä-Jussila muodostivat työryhmän, joka työsti teemaa kevään 2005 seminaaria silmälläpitäen. Työryhmän sihteerinä toimi projektisihteeri. Hän oli yhteydessä Saksassa toimivaan Asyl in der Kirche –järjestöön ja tutustui järjestön tuottamaan laajan aineistoon ja työsti teemaan liittyvän aineiston saattamista suomeksi.

 

Abrahamin lapset – kolmen uskonnon yhteiset juuret -julkaisu sai tuulta siipiensä alle kun vuoden alkupuolella ilmestyi Ruotsissa odotettu julkaisu Samma rötter – Abrahams barn i tre religioner. Kirja perustuu aikaisemmin julkaistuun Abrahams barn –vihkoon, mutta on laajempi ja seikkaperäisempi. Projektisihteerin tehtäväksi tuli vertailla aikaisempaa ja uutta julkaisua ja pyrkiä hyödyntämään uuden kirjan suomennoksessa jo aikaisemmin tehty suomennostyö. Suomenkieliseen julkaisuun liittyvää projektia tarkennettiin ja laajennettiin. Projektisihteeri laati suunnitelman kohderyhmistä, markkinoinnista ja lisärahoituksesta. Kirjan Ruotsissa julkaisseen Fondi-förlagin kanssa käytiin neuvottelut julkaisuoikeuksista ja loppuvuodesta allekirjoitettiin sopimus.

 

Espoon seurakuntayhtymän projektirahoitus on käytetty kuluneena vuonna. Sillä on ollut suuri merkitys Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelman kehittämiselle. Erittäin suuriarvoista on ollut, että kahden vuoden ajan on ollut mahdollisuus palkata projektisihteeri, joka on työssään voinut keskittyä maahanmuuttajuuteen ja kansainvälistymiseen liittyviin SEN:n agendassa yhä laajentuviin asiakokonaisuuksiin.

 

Uskonnonvapaus ja uskonnonopetus

 

Nya lagar för religionsfrihet och begravningsväsendet oli teemana Sektionen för finlanssvenk ekumenikin yhteistyökumppanien kanssa järjestämässä seminaarissa 20.4. Seminaari uskonnonvapaudesta ja uskonnonopetuksesta kouluissa järjestettiin 8.11. Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa. Lisää aiheesta kohdissa 5.7 ja 5.2.

 

Uskontojen kohtaaminen

 

Kolmen uskonnon johtajat tapasivat kuluneena vuonna kolme kertaa: tammikuun 26. päivänä Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogassa ja seurakuntasalissa, elokuun 30. päivänä arkkipiispa Jukka Paarman kutsusta ev.-lut. kirkon kirkkohallituksessa ja syyskuun 9. päivänä tasavallan presidentti Tarja Halosen kutsusta presidentin linnassa.

 

Tiedotteessaan 26.1. johtajat totesivat: eri uskontojen välinen yhteydenpito on erityisen tärkeää yhteiskunnassa, joka pyrkii entistä suurempaan avoimuuteen ja monimuotoisuuteen. Vain poistamalla väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja voimme luoda keskinäistä kunnioitusta, suvaitsevaisuutta ja yhteisymmärrystä uskonnollisten, kulttuuristen ja etnisten ryhmien välillä. Erilaiset ryhmät ja yhteisöt muodostavat yhdessä tämän päivän suomalaisen yhteiskunnan.

 

Ensimmäiseen tapaamiseen osallistuivat arkkipiispa Jukka Paarma, Suomen ev.-lut. kirkko, arkkipiispa Leo, Suomen ortodoksinen kirkko, piispa Jósef Wróbel ja isä Teemu Sippo, Katolinen kirkko Suomessa, puheenjohtaja Okan Daher, Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö), rabbiini Moshe Edelmann ja puheenjohtaja Gideon Bolotowsky, Helsingin juutalainen seurakunta. SEN:a edusti pääsihteeri.

 

Toiseen tapaamiseen osallistuivat arkkipiispa Leo (ort.), arkkipiispa Jukka Paarma (lut.), yleisvikaari Tuomo T. Vimpari (kat.), puheenjohtaja Gideon Bolotowsky Helsingin juutalainen seurakunta, puheenjohtaja Okan Daher Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö), imaami Khodr Chehab, Suomen islamilainen yhdyskunta sekä pääsihteeri Jan Edström.

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui kolmen uskonnon johtajat tapaamiseen presidentin linnaan 9.9. Keskusteluteemoina olivat Pohjois-Ossetian Beslanissa tapahtunut tyrmistyttävä terrori-isku ja sen seuraukset, maahanmuuttajien tilanne Suomessa, uskonnonvapauslain seuraukset ja koulujen uskonnonopetus.

 

Viimemainitun asian yhteydessä tuli esille myös Abrahamin lapset –kirjahanke, josta presidentti Tarja Halonen oli hyvin kiinnostunut. Myös muslimien hautapaikkojen riittämättömyyttä käsiteltiin. Myös presidentin erityisavustaja Sanna Viitanen osallistui tapaamiseen. Vieraina olivat arkkispiispat Jukka Paarma ja  Leo, piispa Józef Wróbel, puheenjohtaja Okan Daher, imaami Khodr Chehab, puheenjohtaja Gideon Bolotowsky ja pääsihteeri Jan Edström. Chehab toi presidentille oman yhteisönsä päiväkodin lasten tervehdyksen.

 

Tapaamiset saivat alkunsa vuonna 2001, kun presidentti Tarja Halonen kutsui eri uskontojen edustajat neuvonpitoon syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.

 

Väkivallasta sovintoon -vuosikymmen 2001-2010

 

Kirkkojen maailmanneuvoston lanseeraama vuosikymmenen pääteemoina Suomessa 2001-2005 ovat perheväkivalta, rasistinen väkivalta ja väkivalta nuorisokulttuurissa. Vuosikymmen ja sen teemojen huomioihminen SEN:ssa Kasvatusasiain jaoston, Nuorisojaoston ja Naisjaoston toimintaan. Vuosikymmenen koordinoinnin päävastuu Suomessa on ev.-lut. kirkkohallituksen asettamalla työryhmällä, jota johtaa piispa Juha Pihkala. Projektisihteerinä toimii MA, YTK Kati Jääskeläinen. Pääsihteeri on osallistunut työryhmän työhön kutsuttuna jäsenenä.

 

Syyskuun 24. päivänä työryhmä järjesti seminaarin Kristinusko ja väkivalta, jossa pääsihteeri toimi uskontokasvatussihteeri Pekka-Yrjänä Hiltusen kanssa keskustelun johtajana ja juontajana.

 

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta julkaisi Kirkon naistyön neuvottelukunta toimintaohjelman kirkoille Kirkot sanovat EI! naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Ev.-lut. kirkon julkaisuja 2004:2.

 

Väkivallasta sovintoon –kampanjan tiedotusryhmä julkaisi suomeksi ja ruotsiksi Väkivallasta sovintoon –esitteen.

 

Molempia julkaisua jaettiin myös SEN:n kautta, muun muassa jäsen- ja tarkkailijayhteisöjen edustajille ja jaostojen jäsenille.

 

Kannanotto keskeisten peruspalvelujen puolesta

 

SEN:n hallitus julkaisi perjantaina 22. lokakuuta kannanoton, jossa se korosti koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vesihuollon merkitystä. Hallituksen mukaan kirkot näkevät merkkejä siitä, että peruspalvelut tuotetaan enenevässä määrin markkinoiden ehdoilla sekä Suomessa, Euroopan unionissa että kehitysmaissa. Kannanoton mukaan keskeiset peruspalvelut tulee tarjota eri väestöryhmille tasapuolisesti, kohtuullisella hinnalla ja niiden tulee olla laadukkaita. Peruspalveluiden saavutettavuus on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle. Mikäli palveluita yksityistetään, se ei poista julkisen vallan valvontavastuuta. Julkisille viranomaisille on turvattava voimavarat palvelujen tuotantoon tai yksityisten palveluntuottajien valvontaan. Kannanotto liittyi Kirkkojen kansainväliseen vastuuviikkoon.

 

EkuFin–verkosto

 

Vapaamuotoisen verkoston kokouksiin  osallistuivat maamme eri kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen edustajat, joilla on luottamustehtäviä kansainvälisissä ekumeenisissa järjestöissä. Pääsihteeri kutsui verkoston koolle kaksi kertaa. Erityisesti keskusteltiin teemasta Reconfiguration of the Ecumenical Movement, Kirkkojen maailmanneuvoston käynnistämästä keskustelusta koskien ekumeenisen liikkeen uudelleen järjestäytymistä.

 

Ekumeniaa Konstantinopolissa

 

Pääsihteeri ja toimistosihteeri osallistuivat 19.-26.4. Oulun ekumeenisen toimikunnan organisoimalle pyhiinvaellusmatkalle Konstantinopoliin (Istanbul) ja muualle Turkkiin. Matkanjohtajana toimi Paikallisen ekumenian jaoston sihteeri, TL Veijo Koivula. Osanottajia oli 34. Seurueeseen liittyi Istanbulissa Nikean metropoliitta Johannes, joka osallistui matkan koko ohjelmaan. Paikalliset olosuhteet erinomaisesti tuntien hän kertoi eri kohteista ja kirkollisesta elämästä Turkissa. Hänen johdollaan osanottajat muun muassa osallistuivat patriarkka Bartolomeos I:n vastaanottoon, vierailivat Nikeassa (nykyisin Iznik) ja Bursassa, joka on Oulun ystävyyskaupunki ja Halkin saarella sijaitsevassa ortodoksisessa luostarissa, jossa 1844-1971 toimi teologien koulu.

 

Patriarkka Bartolomeos I:lle luovutettiin SEN:n pöytästandardi, luovutuspuheena pääsihteeri luki puheenjohtajan, arkkipiispa Jukka Paarman kirjeen. Lisää ekumeniasta Turkissa Näköalassa 2/2004.

 

Ekumeeninen taidekappeli

 

Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin rakentaminen Turkuun aloitettiin 24.2. Taidekappeli rakennetaan kansalaishankkeena Turun Hirvensaloon. Toteutus tapahtuu suunnittelukilpailun vuonna 1996  voittaneen arkkitehti Matti Sanaksenahon työn (Ikhtys, Kala) perusteella.

 

Juhlallisuuksiin kuuluivat ristisaatto, maapohjan siunaaminen, työmaan avaussanat sekä alkuräjäytys. Tilaisuuteen osallistuivat Turun ortodoksisen kirkon kuoron veisaajat, kappelin kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenet, rakennustyömaan edustajat sekä kannatusyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajistoa ja jäseniä. Siunauspuheen piti emeritusarkkipiispa John Vikström. Hänen kanssaan maapohjan vihkimisen toimittivat Nikean metropoliitta Johannes, isä Petri Ratilainen (ort.), isä Frans Voss (kat.) ja pääsihteeri Jan Edström (bapt.).

 

Kappelin peruskiven muuraus tapahtui ekumeenisin menoin 10.5. Tilaisuudessa arkkipiispa Jukka Paarma totesi, että kappelihankkeen takana olevan kannatusyhdistyksen piirissä tehty monivuotinen työ on sittenkin ollut tuloksellista. Unelma alkaa saada hahmon tällä mäellä. Lisätietoja:

 

Turussa järjestettyyn Paikallisekumeeniseen foorumiin syksyllä osallistuneille tarjoutui tilaisuus tutustua rakenteilla olevaan kappelin.

 

Stipendit

 

Nuorisojaoston entinen sihteeri, TM Antti Laine hyväksyttiin opiskelemaan Sveitsissä sijaitsevaan Bosseyn ekumeenisen instituutin Academic Programme'en. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka aloitti tässä nk. maisteriohjelmassa. Hänen opintojaan SEN tuki 1 000 eurolla teologian tohtori h.c. Inga-Brita Castrénin jäämistöstä saadun 3 363 euron lahjoituksen turvin. Inga-Brita Castrén oli itse Bosseyn ensimmäisen Graduate School of Ecumenical Studies –kurssin  oppilas 1952-1953.

 

Pohjoismainen ekumenia

 

Pohjoismaiden ekumeeninen instituutti (Ekumeniska institutet för Norden, EIN) aloitti toimintansa kolmivuotisen toimintaohjelmana Sigtunastiftelsenin yhteydessä maaliskuussa, heti sen jälkeen kun Pohjoismainen ekumeeninen neuvosto (PEN) oli lakkautettu. EIN edistää pohjoismaista ekumeenista toimintaa, vahvistaa ja palvelee yhteistyön ylläpitämisessä pohjoismaisten kirkkojen ja yhteisöjen välillä sekä välittää saatuja kokemuksia ja tiedottaa pohjoismaisesta ekumeenisesta toiminnasta. EIN järjestää konferensseja, seminaareja ja toimii pohjoismaisissa ekumeenisissa verkoistoissa ja tutkimusprojekteissa. Joka vuosi pidetään ekumeeninene ideafoorumi, jossa pohditaan kirkon roolia ja tehtävää nykyyhteiskunnassa. Siinä luodaan myös tulevan toiminnan suuntaviivat. EIN:n toimintaa johtaa Gunnel Borgegård, joka toimi pitkään PEN:n johtajana.

 

Pohjoismainen ekumeeninen sihteerikokous järjestettiin Lärkkullassa Karjaalla 4.-7.3. Kokouksessa keskusteltiin kansainvälisen ekumenian ajankohtaisista virtauksista, Väkivallasta sovintoon –vuosikymmenestä ja islamista Pohjolassa. Kokouksessa vallitsi rakentava ja hyvä henki.

 

Kansallisten ekumeenisten neuvostojen verkosto NCC-Norden on nykyään kolmas toimija EIN:n ja sihteerikokouksen rinnalla. Se kokoontuu muiden pohjoismaisten kokousten yhteydessä.

 

Kesäkuun puolivälissä järjestettiin Kööpenhaminassa konsultaatio, jossa käsiteltiin kirkkojen ja kirkollisten ekumeenisten järjestöjen toimintaa Kirkkojen maailmanneuvostossa, Euroopan kirkkojen konferenssissa ja Luterialaisessa maailmanliitossa. Samlla käsiteltiin myös järjestäytyneen kansainvälisen ekumeenisen toiminnan uudistamista.

 

Syyskuun alussa pidettiin Tanskan kirkkojen neuvoston (Danske Kirkers Råd) perustamiskokous. Siihen osallistui n. 40 eri kirkkojen, yhteisöjen ja kirkollisten järjestöjen edustajaa. Neuvosto on laajin kirkollinen yhteisö Tanskassa.  Kokouksessa todettiin, että sen, mikä voimme tehdä yhdessä, teemme myös yhdessä. Pääsihteeriksi valittiin Lene Suh- Nicolaisen, joka aloittaa työnsä vuoden 2005 alussa. Danske Kirkers Rådin perustamisen jälkeen on myös Tanskassa vastaavanlainen kansallinen ekumeeninen neuvosto kuin Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

 

Nordic-Foccisa

 

Nordic-Foccisa on Pohjoismaiden ekumeenisten neuvostojen ja Eteläisen Afrikan maiden kansallisten ekumeenisten neuvostojen (Fellowship of Councils of Churches in Southern Africa) yhteistyöverkosto dialogia, suhteiden kehittymistä ja yhteisiä hankkeita varten. Koordinointivastuu on Norjan kristittyjen neuvostolla ja Botswanan Councils of Churches'lla. Suomessa toimii kansallinen Nordic-Foccisa -työryhmä.

 

Pääsihteeri osallistui 21.-22.6. Nordic-FOCCISA-yhteistyön johtoryhmän kokoukseen Johannesburgissa. Kokouksen jälkeen hänelle tarjoutui mahdollisuus arkkipiispa Njongokule Ndunganden kutsusta tutustua Kapkaupungissa anglikaanisen hiippakunnan HIV/AIDS-vastaiseen työhön mm. Fikelela-järjestön kautta. Arkkipiispa Ndungane vieraili Suomessa  3.-9.1.

 

Life and Peace

 

Kehitysyhteistyöneuvos Elsi Takala (ort.) edusti SEN:a Ruotsin Upsalassa sijaitsevan Life and Peace (LPI) -instituutin johtokunnassa. LPI:n toiminta-ajatuksen on kristillisistä ja eettisistä lähtökohdista käsin organisoida rauhantutkimusta ja tukea laajempaa ekumeenista yhteistyötä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

 

Life& Peace Instituutin johtokunta valitsi järjestölle uuden toiminnanjohtajan ja uuden tutkimusjohtajan. Toiminnanjohtajaksi valittiin ruotsalainen Peter Brune (kat.), jolla on runsaan kymmenen vuoden kokemus kansalaisjärjestöjen kansainvälisestä rauhantyöstä. Viimeksi hän on johtanut SweFOR-järjestöä, joka mm. on ollut aktiivinen kansainvälistä asekauppaa ja pienaseproblematiikkaa koskevissa kysymyksissä.

 

Tutkimusjohtajana aloitti syksyllä kenialainen teologian tohtori Anne Kubai (met.). Hän on suorittanut tutkintonsa Lontoon yliopistossa ja tutkimuksissaan paneutunut erityisesti kristittyjen ja muslimien yhteiseloon kylätasolla Keniassa. Viime vuodet Dr.Kubai on työskennnellyt Ruandassa elvyttämässä paikallista yliopistoa.

 

LPI sai myös uuden johtokunnan. Ruotsin ekumeeninen neuvosto (Sveriges kristna råd) on valinnut uusiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Dr Guillermo Kerbermas (KMN), Polycarp Omolo Ochilo (Afrikka), Rev. Trevor Williams (Englanti), Dr. Thomas Bamat (USA), Dr. Nuha Khoury (Lähi-itä), Mr Yuri Riabykh (Venäjä), Uffe Gjerding (Tanska).

 

Johtokunnassa jatkavat Miguel Tomas Castro (Karibian alue), Kari S Hay (Norja), Etienne de Jonghe (Pax Christi), Margareta Grape (Ruotsi), Elsi Takala (Suomi), Simote Vea (Tyynenmeren alue) ja Tony Waworuntu (Aasia). Puheenjohtaja on: Pär-Axel Sahlberg.

 

Svenska Bibelsällskapet

 

SEN:n edustaja Svenska Bibelsällskapetin (SBS) yleisneuvostossa oli teologian tohtori Risto Nurmela.

 

Bibelsällskapetin yleisneuvoston kokous (huvudmannarådsmöte) pidettiin Tukholmassa Hedvig Eleonoran seurakunnan tiloissa. Kevätistunto on tilinpäätöskokous ja voidaan todeta, että talous on tiukka, mikä tarkoittaa vähentyvää pääomaa. Tulos on edelleen miinuksella, mutta aikaisempaan vuoteen verrattuna on tulos kuitenkin kohentunut.

 

Suunnittelilla olevista projekteista on syytä mainiat Raamattuseikkailu. Kysymyksessä on projekti, jonka tarkoituksena on tukea seurakuntia, jotka puolestaan tukevat kouluja kristinuskon opetuksessa. Alkuperäisaineisto on yhteisöltä Walk Thru the Bible, joka pitää päämajaansa Atlantassa. Tämä on saanut aikaan sen, että Lars Hartman on peräänkuuluttanut hallitusta, että ainakin sen teologisesti koulutetut jäsenet tutustuvat sisältöön. Hartmanin ehdotus on otettu suopeasti vastaan.

 

NCC-Europe

 

Pääsihteeri osallistui 15.-18.4. Euroopan ekumeenisten neuvostojen sihteerien tapaamiseen Tallinnassa. Teemana oli What values for Europe? EKK:n pääsihteeri, Keith Clements, esitteli EKK:n asiakirjaa Document of spiritual and ethical dimension of Europe. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen esitteli poimintoja World Values 2000 -tutkimuksen Eurooppa-katsauksesta eli siitä, miten eri maissa suhtaudutaan perinteisiin kristillisiin arvoihin. Viron Baptistiyhdyskunnan esimies Joosep Tammo oli laatinut kommentit edellisiin ja nämä luki tri Hugo Ritsbek.

 

Ekumeeniset katsaukset Pohjoismaista ja Virosta olivat esillä. Kokouksen päätti plenaarityöskentely, jonka teemoina olivat Reconfiguration of the ecumenical movement, Europeanprocess, 3rd Ekumenical Assembly in Romania, Crisis in Irak ja Pre-Assembly evaluation of WCC.

 

Vierailuja ja yhteyksiä

 

Katolikos Karekin II, Armenian apostolisen kirkon johtaja, vieraili Suomessa 2.-6.6. arkkipiispa Jukka Paarman ja arkkipiispa Leon kutsusta. Paarma esitti kutsun myös Suomen ekumeenisen neuvoston puheenjohtajana. Hänen Pyhyytensä Karekin II Nersissian on Armenian apostolisen kirkon 132. katolikos. Kirkko vietti äskettäin tunnustetun asemansa 1700-vuotisjuhlaa. Arkkipiispa Paarma vieraili Armeniassa elokuussa 2002 ja nyt oli kysymyksessä vastavierailu. Armenian kirkon valtuuskunta tutustui Suomen kirkkojen elämään ja maamme teologiseen koulutukseen. Katolikos Karekin II tapasi myös pääministeri Matti Vanhasen ja vieraili eduskunnassa.

 

Kiinalainen uskontodelegaatio vieraili Suomessa kesäkuussa Suomen Pipliaseuran kutsusta.  Pääsihteeri Jan Edström isännöi delegaatiolle järjestettyä ekumeenista tapaamista 10.6. Pääsihteeri alusti maamme uskonnonvapaustilanteesta. Keskustelussa oli avoin ja myönteinen ilmapiiri. Kiinalaiset esittivät kantanaan, ettei Kiinassa ole vastakkainasettelua: virallinen ja toisaalta epävirallinen kirkko. Heidän mukaansa media ja kriitikot vääristävät kuvaa Kiinan kristittyjen tilanteesta. Viranomaisten toimenpiteet on suunnattu rikollisiin elementteihin, eikä uskonnollisten yhteisöjen jäseniin. Esille tuli, että Kiinassa voi uskonnonvapauden tulkinnassa tapahtua myös erehdyksiä.

 

EYCE:n toimihenkilöiden kokous pidettiin 15.-18.4. Helsingissä. Suomesta osallistui EYCE:n hallituksen puheenjohtaja Arto Rytkönen.

 

Pääsihteeri tapasi 27.4. Rev. Dirk Ficcan, Council for a Parliament of the World's Religions järjestöstä. Keskustelussa tulivat esille erityisesti uskontojen välinen yhteistyö maassamme, uskontojen johtajien foorumi ja hanke laajemmaksi foorumiksi. Yhteydenpitoa päätettiin jatkaa.

 

Pacific Theological College'n johtaja Dr Feleterika Nokise ja TT Gert Rüppell vierailivat 21.9.

 

23.3. vieraili SEN:n toimistossa uskonnonlehtori (ort.) Marianne Kantosen ja rehtori Kimmo Sirénin johdolla porvoolainen oppilasryhmä, jossa oli sekä ev.-lut. että ortodoksiseen uskonnonopetukseen osallistuvia peruskoulun ja lukion yläasteiden oppilaita. Pääsihteeri luennoi ekumeniasta ja vastasi oppilaiden esittämiin kysymyksiin.

 

Hallituksen varapuheenjohtaja, isä Heikki Huttunen osallistui 8.5. ekumeeniseen Together for Europe –kokoukseen Stuttgartissa, jossa roomalaiskatoliset kirkolliset liikkeet kuten Focolare, St Egidio ja neokatekumenaalinen liike, olivat vahvasti esillä. Kokouksessa pohdittiin mm. sitä, mitä on Euroopan sielu.

 

teologia.fi -hanke

 

Kotimaa-talossa 20. syyskuuta pidetyssä neuvottelussa sovittiin teologia.fi-verkostohankkeen käynnistämisestä. Neuvottelutilaisuuteen osallistuivat dekaani Ingvar Dahlbacka (Åbo Akademi), pääsihteeri Jan Edström, vararehtori Pirjo Hakala (DiaK), johtaja Kimmo Kääriäinen (Kirkon tutkimuskeskus), toimitusjohtaja Heikki Mattila (CredoNet), koulutussuunnittelija Hannu Pöntinen (Kirkon koulutuskeskus), dekaani Lauri Thurén (Joensuun yliopisto), päätoimittaja Jaakko Elenius (Kotimaa), johtaja Simo Huhta (Kirkkopalvelut), varadekaani Risto Saarinen (Helsingin yliopisto), talous- ja koulutussuunnittelija Tuula Sunnarborg (Helsingin yliopisto), toimitusjohtaja Reijo Telaranta (Kotimaa-konserni), projektisuunnittelija Jussi Varkemaa (Helsingin yliopisto).

 

Kysymyksessä on valtakunnallinen virtuaaliyliopistohanke, jonka puitteissa suomalaiset teologian alan toimijat tuottavat yhteistyössä akateemisen teologian internet-portaalin sekä verkkoaineistoja alan suomalaisille käyttäjäryhmille ja kehittävät kansallista teologian alan virtuaaliyliopistoyhteistyötä. Kotimaa-konserni osallistuu hankkeeseen luovuttamalla sen käyttöön korvauksetta omistamansa domain-tunnuksen teologia.fi sekä CredoNet Oy:n kehittämän alustaratkaisun.

 

Hankkeen toteuttamiseksi haetaan opetusministeriöstä Suomen virtuaaliyliopiston kehittämishankkeille suunnattua hanketukea ja palkataan suunnittelija. Suunnittelijan työn tueksi ja hankekumppaneiden keskinäisen yhteydenpidon välineeksi päätettiin perustaa ohjausryhmä. SEN:n edustajaksi tähän ohjausryhmään hallitus nimesi pääsihteerin.

 

3 Tiedotus- ja julkaisutoiminta

 

3.1 Julkaisut ja aineistoa internet-kotisivulle

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikon aineisto Rauhan minä annan teille

 

Vastuuviikon aineisto (yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun kanssa)

 

Lähetyspyhän aineisto Lähetys alkaa läheltä - Mission börjar här och nu

 

Toimintakertomus 2003

 

3.2 Näköala-Utsikt

 

Lehti ilmestyy kolmena numerona. Numerot 1 ja 2 olivat 24-sivuisia ja nro 3-4 oli 32-sivuinen. Osoitteellinen jakelu oli 1 200 kpl, painos 1 500 kpl. Lehti sai opetusministeriön myöntämää valtiontukea kulttuurilehtien tuen määrärahoista. Näköala oli luettavissa myös internet-kotisivulta.

 

Numero 1:n pääkirjoitus käsitteli pohjoismaisen ekumenian nykytilannetta ja tulevaisuutta Pohjoismaisen ekumeenisen neuvoston lopettamisen ja uuden ekumeenisen projektin, Ekumeniskt institut för Norden, aloittamisen valossa.

 

Numero 2:n pääkirjoitus käsitteli Turkin suhdetta Euroopan unioniin Euroopan kirkkojen keskustelumuistion pohjalta.

 

Numero 3-4:n pääkirjoitus käsitteli ekumeenista vieraanvaraisuutta yhtenä paikallisen ekumenian metodina ja haasteena kirkkojen ns. sopimusekumeniaan.

 

Yht.tri Heikki Nuutinen julkaisi historiikin Näköala-Utsikt 1962-2002. Ekumenian sanansaattaja, sillanrakentaja. Kirjassa kirjoittaja toteaa, että kirja on omistettu heille, joiden usko, toivo ja rakkaus ovat innostaneet ja innostavat kantamaan ekumenian kultaista soihtua maan ja maailman ääriin.

 

Nuutisen harrastuksena on lehdistöhistoria ja erityisen aktiivisesti hän on voinut omistautua harrastukselleen jäätyään vuonna 1984 eläkkeelle. Hän on kirjoittanut useita lehdistöhistoriaan ja historiaan liittyviä teoksia. Näköala-Utsiktin historiikki oli hänen oma hankkeensa ja hän myös lahjoitti SEN:lle 150 kpl kirjoja.

 

Kirjan on kiinnostavasti kirjoitettu ja valaisee erinomaisesti Näkölan sisältöä ja henkeä vuosikymmenien matkalta. Historiikista otettiin SEN:n kustannuksella lisäpainos ja kirja jaettiin jäsen- ja tarkkailijayhteisöjen edustajille sekä jaostojen jäsenille.

 

Heikki Nuutisen haastattelu ja Näköala-monografian esittely on Näköala-Utsiktin numerossa 2/2004.

 

4 Neuvoston kokoukse

 

SEN:n korkein päättävä elin on neuvoston kokous, joka kokoontui kahteen sääntömääräiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen.

 

4.1 Kevätkokous

 

Kevätkokousta 18.3. Helsingin ruotsinkielisessä metodistikirkossa isännöivät pastorit Kaikka ja Hans Växby. Osanottajia oli 59. Sääntömääräiset asiat, toimintakertomus ja tilinpäätös 2003 käsiteltiin. Uskonnon lehtori (ort.) Marianne Kantonen käytti puheenvuoron Uuden uskonnonvapauslain vaikutuksia ortodoksiseen uskonnonopetukseen. Puheenvuoron ajatukset johtivat uskonnonopetusta käsitelleeseen seminaariin 8.11. Lisää tästä kohdassa Kasvatusasiain jaosto.

 

Teemasta Rauhan Jumala alusti uskontotieteen professori Nils G. Holm Åbo Akademista ja kommenttipuheenvuoron käytti kirjailija Daniel Nylund. Keskustelu oli vilkasta ja aihe huomioitiin myös mediassa.

 

4.2 Syyskokous

 

Syyskokouksen teemana oli Kirkollinen ja ekumeeninen elämä Virossa. Osanottajia oli 43. Teemaosuudet on yleensä toteutettu alustusten ja keskustelujen kautta. Tällä kertaa käyttöön otettiin ekskursio ja syyskokous pidettiin Viroon suuntautuneen matkan yhteydessä 20.-22.10. Kirkollinen elämä ja ekumenia on hyvin vireätä Virossa ja muissakin Baltian maissa. Kirkollisen elämän vapautumista alkoi tapahtua jo 1980-luvulla silloisessa Neuvostoliitossa alkaneen vapaamman ajan myötä, mutta erityisen voimakkaasti kirkollinen elämä alkoi elpyä Viron itsenäistyttyä 1991.

 

Dynaaminen yhteistyö Viron vuonna 1989 perustetun ekumeenisen neuvoston (Eesti Kirikute Noukogu) ja SEN:n välillä on johtanut moniin keskinäisiin kontakteihin ja vierailuihin. Syksyllä toteutettu syyskokousmatka oli kuitenkin tähänastisista laajin.

 

Vierailuosuus Tallinnassa tutustutti osanottajat Viron kirkkojen uudisrakentamiseen sananmukaisesti ja kuvainnollisesti. Viron ortodoksisen kirkon metropoliitta Stefanos isä Mattias Palli toimittivat aamupalveluksen Pyhän Simeonin ja naisprofeetta Hannan kirkossa. Kirkko on rakennettu jo 1752-1755. Neuvostoaikana seurakunnan toiminta lopetettiin ja kirkkorakennus ränsistyi ja sitä käytettiin jopa liikuntasalina. Se on nyt kunnostettu ja on eräs harvoista säilyneistä puukirkoista Virossa ja luetaan myös rakennustaiteellisten muistomerkkien joukkoon. Metropoliitta Stefanoksen ja isä Mattias Pallin puheet olivat lämminhenkiset ja ekumenian arvoa korostavat.

 

Pyhän Birgitan sääntökunnan luostari Piritan kaupunginosassa on ulkoisilta ja hengellisiltä puitteiltaan vaikuttava kokemus. Uusi luostari vierasmajoineen on valmistunut vuonna 2001 vanhan luostarikirkon raunioiden viereen. Isä Philippe Jourdan ja ylisisar Riccarda toivottivat kokousväen tervetulleeksi ja kirkossa pidettiin rukoushetki.

 

Kirkollisten uudisrakennusten ketjussa seuraava oli Baltic Mission Center of the United Methodist Church in Estonia, Metodistikirkon uusi (valmistunut vuonna 2000) kirkkorakennus ja sen yhteydessä toimiva Baltic Methodist Theological Seminary. Sisältä uljas rakennus oli vaikuttavan kaunis isoine kirkkosaleineen ja valoisine auloineen. Vieraat otti vastaan Viron metodistikirkon superintendentti Olav Pärnamets.

 

Viron ekumeenisen neuvoston kuukausittain tapahtuva kokoontuminen oli järjestetty vierailupäiväksemme ja näin saimme tavata ekumeenisesti edustavan kokoonpanon virolaisia piispoja, pappeja ja muita kirkkojen edustajia. Viron ekumeenisen neuvoston puheenjohtaja on piispa Einar Soone, pääsihteeri Tauno Teder ja apulaispääsihteeri pastori Ruudi Leinus. Yhteisessä kokoontumisessa esiteltiin mukana olleet henkilöt ja ekumeenista toimintaa molemmissa maissa sekä luovutettiin lahjoja. Viron ekumeeniselle neuvostolle ojennettiin SEN:n pöytästandaari.

 

Matkan toinen osuus tapahtui Tartossa. Bussimatkalla osanottajat saivat nähdä uuden videon Church in Estonia – History and Today, joka oli hyvin informatiivinen ja ammattitaidolla toteutettu.

 

Tarton Paavalin kirkossa järjestettiin vaikuttava ekumeeninen jumalanpalvelus, jossa saksalaisella Wiesbadenin puhallinorkesterilla oli merkittävä osuus. Jumalanpalveluksessa saarnasi rovasti Joel Luhamets. Esirukousosuuteen osallistui pappeja eri kirkkokunnista. Iltaa jatkettiin ateriayhteyden merkeissä, yhteiselle illalliselle osallistui SEN:n syyskokousväen lisäksi kirkkojen ja yliopiston edustajia Tartosta.

 

Tutustuminen Tarton yliopistoon oli antoisa. Tarton kaupungin puolesta syyskokousväkeä tervehti pormestari, rouva Laine Jänes. Yliopiston päärakennuksen juhlasalia esitteli rouva Ester Ilja ja teologiseen koulutukseen perehdyttivät vararehtori Tonu Lehtsaar, professori Tarmo Kulmar ja pastori Kaido Soom.

 

Sääntömääräiset syyskokousasiat olivat käsittelyssä paluumatkalla kokousväen ylittäessä Suomenlahtea laivassa, jonka symbolinen merkitys ekumeenisessa työssä tuli myös huomioiduksi.

 

5 Toimintaa jaostoissa

 

Jäsenet ja tarkkailijat voivat nimetä edustajansa jaostoihin. Jaostot seuraavat oman aihepiirinsä koti- ja ulkomaista keskustelua, työskentelevät eri projektien puitteissa sekä järjestävät ekumeenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista.

 

Jaosto on Suomen ekumeenisen neuvoston asettama määräaikainen työryhmä, jonka toimikausi on kolme kalenterivuotta ellei toisin määrätä. Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen asioissa, jaoston aihepiiriin liittyen. Jaosto voi tarvittaessa laatia asiantuntijalausuntoja ja tehdä hallitukselle esityksiä julkilausumiksi.

 

5.1 Eettisten kysymysten jaosto

 

Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ekumeenisesta näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään terveydenhuollon etiikan ja ihmisar­voon liittyviin kysymyksiin.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi pääsihteeri Risto Pontela (SKR, lut.), varapuheenjohtajana ylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki (lut.). Sihteeritehtävät jaettiin kokouksittain jaoston sisällä. Jaosto valmisteli seminaaria Rukous, sairaus, parantuminen – kristillisiä näkökulmia syksyksi, mutta ajan- ja resurssien puuttuessa seminaarin toteutus siirrettiin maaliskuuhun 2005.

 

Jaoston kokoontumisissa käsiteltiin teemaa For the healing of the world erityisesti Luterilaisen maailmanliiton Winnipegin 2003 yleiskokouksen annin kannalta.

 

5.2 Kasvatusasiain jaosto

 

Kasvatusasiain jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen asioissa, jotka liittyvät ekumeeniseen kasvatukseen. Tarkoituksena on edistää kasvatusta ekumeenisuuteen Suomessa sekä keskinäisen kunnioituksen että tiedon lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi pastori Olli-Pekka Silfverhuth (lut.) ja sihteerinä KM Mirkka Torppa (lut.).

 

Toimintavuoden keskeinen teema oli oikeus omaan uskonnonopetukseen. Vuoden ensimmäinen kokous oli jaoston järjestäytymiskokous, jossa puhuttiin myös toimintavuoden teemoista. Toisessa kokouksessa professori Juha Seppo oli keskustelemassa jaoston kanssa uskonnonopetuksen nykytilasta uskonnonvapauslain uudistuksen jälkeen. Lisäksi tutustuttiin nuorisojaoston toimintaan, Ketko-koulutukseen sekä pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia.

 

KMN:n vuosikymmen teema Väkivallasta sovintoon sai jaoston vuoden kolmannessa kokoontumisessaan pohtimaan teeman huomioimista suomalaisessa ekumeenisessa kasvatuksessa ja kouluopetuksessa.

 

Jaoston neljäs kokous arvioi vuoden toimintaa, suunnitteli tulevaa vuotta (mm. MOD-koulutus), käsitteli jaoston marraskuista seminaaria ja pohti uusia toimenpiteitä liittyen oman uskonnonopetuksen oikeuden seurantaan.

 

Seminaari Oikeus omaan uskonnonopetukseen järjestettiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa 8.11. Osanottajia oli runsaat 90. Seminaariin oli kutsuttu uskonnonopettajia, kunnallisen koulutoimen päättäjiä ja uskonnonopetuksesta kiinnostuneita. Seminaari käsitteli eri kirkkojen uskonnonopetuksessa esiinnousseita haasteita sekä pyrki saamaan vastauksia ongelmallisiin kysymyksiin uskonnonopetuksesta päättäviltä virkamiehiltä.

 

Ohjelman alussa oli paneelikeskustelu, jossa eri kirkkojen uskonnonopetuksesta vastaavat kertoivat uskonnonopetuksen nykytilasta. Panelistit olivat Katolinen kirkko Suomessa: opetuskoordinaattori Irene Alvarez, Suomen evankelis-luterilainen kirkko: uskonnonopettaja Hannu Koskinen, Suomen ortodoksinen kirkko: opetustoimen sihteeri Kaarina Lyhykäinen ja Suomen Vapaakirkko: luokanopettaja Heli Verkkonen.

 

Opetusneuvos Antti Vanne Opetushallituksesta ja opetuspäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin kaupungin opetusvirastosta toivat hallinnon näkökulman keskusteluun ja vastasivat kysymyksiin. Seminaari päättyi vilkkaaseen yleisökeskusteluun. Osallistujat toivoivat seminaarin jatkotoimenpiteinä aineistoa ja myös samansuuntaista uskonnonopetukseen liittyvää uutta seminaaria.

 

5.3 Naisjaosto

 

Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen naisten hengellisen elämän alueilla. Tarkoituksena on naisten tukeminen kirkoissa ja yhteiskunnassa sekä yhteisen kristillisen identiteetin vahvistaminen.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi järjestösihteeri Riitta Räntilä (ort.), varapuheenjohtajana pastori Aino Salovius (lut.) ja sihteerinä TM Anne Lagerstedt (SKR, lut).

 

Jaosto piti neljä kokousta, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Kokoukset  pidettiin ev.lut. kirkon toimitalossa, Ortodoksisen seurakunnan kirkossa Tapiolassa, Pelastusarmeijan Hedvig-huoneella ja Iris Rajamaan kotona Helsingissä.

 

Ecumenical Forum of European Christian Women (EFECW):n asioista raportoi Anne Lagerstedt, joka on Forumin hallituksen jäsen. EFECW valitsi Lagerstedtin Euroopan kirkkojen konferenssin Church and Society -komission Human rights and Freedom of Religion työryhmän jäseneksi. Räntilä ja Lagerstedt olivat mukana Forumin kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa 13 -17.10. Saksan Loccumissa. Kokouksen teemana oli Kristillisiä arvoja monikulttuuriselle Euroopalle, naisten näkökulmia. Näkökulmia etsittiin sekä EU:n että Charta Oecumenican kautta.

 

Nordiska Ekumeniska Kvinnokommitteen (NEKK) yleiskokous järjestettiin Sigtunassa 5.-8.8. teemalla Kropp och kvinlighet, johon Yvonne Terlinden, Monika Pensar-Granroth ja  Anne Lagerstedt osallistuivat. Seminaarin sisältö tarkasteli naiskäsitystä filosofian ja teologian kautta. Niitä hallitsee miehinen itsekäsitys, jossa mies on normi ja nainen poikkeus. Seminaarissa löydettiin paljon eväitä nähdä nainen Jumalan hyvänä luomistyönä ja itsenäisenä toimijana.

 

Yvonne Terlinden osallistui jaoston edustajana NEKK:n kokouksiin 5.-8.8. Sigtunassa ja 29-30.10. Helsingissä, johon kokoukseen osallistui myös muita jaoston jäseniä ja ev.-lut. kirkon naistyön neuvottelukunta.  Kokouksissa informoidaan, mitä Pohjoismaissa tapahtuu naistyön kentällä. Erityisesti tarkasteltiin yhteistyönäkymiä teemasta väkivalta ja naiskauppa. Maria Sundblom informoi tyttötyöstä Tjejer i kyrkan -materiaalin pohjalta. Porvoon hiippakunta perusti kokouksen innoittamana puolivuotisen projektin jossa käsitellään tasa-arvokysymyksiä ja hiippakunnan naistyötä.

 

Naisjaoston yhdessä Vivamo-opiston kanssa järjestämä seminaari 28-29.8. Moninaisina - arvokkaina oli naisten tapaaminen, johon oli erityisesti kutsuttu maahanmuuttajanaisia. Osallistujia oli noin 20. Seminaarissa käsiteltiin maahanmuuttajien kokemuksia kristittyjen yhteisöistä ja osallistuttiin eri kirkkokuntien ja vapaiden suuntien hengelliseen harjoitukseen. Tavoitteena on rohkaista maahanmuuttajanaisia jatkossa mukaan seurakuntien pysyvään toimintaan. Jaostossa todettiin myös, että ekumeenista kasvatusta sisältävä Ekumeeninen perhemessu Vivamossa, on jo muodostunut naisjaostosta lähtöisin olevaksi perinteeksi.

 

Jaosto aloitti Oulun kirkkopäivien (2005) osuutensa suunnittelun ja osallistui Helsingissä Pelastusarmeijan järjestämään soihtumielenosoitukseen 25.11. naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan osana KMN:n kansainvälistä The Wings of a Dove-kampanjaa.

 

5.4 Nuorisojaosto

  

Nuorisojaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen ekumeenisen nuorisotyön edistämiseksi.

 

Nuorisojaostossa tehtiin vuonna 2004 suuri sukupolven vaihdos. Moni vanha jaoston jäsen vaihtui uuteen. Samaan aikaan jaosto viimeisteli uutta johtosääntöään ja järjesteli toimintaansa sitä vastaavaksi. Jaosto kokoontui säännöllisesti kerran kuussa lukuun ottamatta kesä-elokuuta.

 

Jaoston lippulaiva, Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma, nousi tänäkin vuonna jaoston tärkeimmäksi työksi. Jaosto valmistautui mahdollisuuksiin järjestää Ketko myös muualla Suomessa luomalla kurssille vähimmäisvaatimukset. Samaan prosessiin liittyy päätös hakea Ketkolle ja Liina Pajusen suunnittelemalle logolle tavaramerkkisuoja Patentti ja rekisterihallituksesta.

 

Jaosto tuki nuorten osallistumista eri ekumeenisiin tapahtumiin. Avustuksen saaneilta edellytettiin raportointia. Mahdollisuutta saada tapahtumista kertynyttä kokemusta yleisempään käyttöön pyrittiin lisäämään paremmalla arkistoinnilla ja verkkojulkaisemisen mahdollisuutta tutkimalla.

 

Asemaa suomalaisella nuorisojärjestökentällä vahvistettiin suosittelemalla Inka Lindroosia nuorisojärjestö Allianssiin jaoston edustajaksi. Hänet valittiin PTK:n tukemana. Yhteydet Euroopan ekumeeniseen nuorisoneuvostoon olivat läheiset sekä EYCE:n nykyisen puheenjohtajan Aaro Rytkösen että jaoston EYCE-yhdyshenkilön kautta.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi teol. yo Tuomas Alasaukko-oja, varapuheenjohtajana psyk. yo Aura Nortomaa ja sihteerinä pastori Kaisa Lahti.

 

Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma (Ketko)

 

Koulutussihteerinä toimi pastori Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Ketkon sisältöön ei tullut suuria muutoksia. Kurssin suorittamisesta saa opintoviikkoja Helsingin ja Joensuun yliopistojen teologisissa tiedekunnissa ja DIAKissa. Yhteistyökumppanina on edelleen toiminut Kristillinen opintokeskus (KO), joka siirtyi syksyn aikana nettiaikaan.

 

Maaliskuussa päättyneestä Ketkosta valmistui 24 nuorta aikuista. Pääosa heistä oli luterilaisia, mutta joukossa on myös katolilainen, ortodoksi, metodisti ja muutama helluntailainen. Syksyn aikana kolme ketkolaista on täydentänyt kurssin ja myös heille on annettu todistukset. Lokakuussa alkaneessa Ketkossa on reilut parikymmentä osanottajaa. Koulutussihteerillä oli tukenaan työryhmä.

 

Huomion arvoista on, että tammi- ja maaliskuun viikonloppuihin Ketko sai vieraakseen Anne Benedictzenin ja Anna Norrbyn Ruotsista, jossa pyritään kehittämään nuorille suunnattua ekumeenista kurssia. Koulutussihteeri teki vastavierailun syyskuussa. Laura Hytti ja Minerva Ihatsu puolestaan tutustuivat kurssin toiseen viikonloppuun marraskuussa. Oppiminen oli molemminpuolista ja yhteistyötä on syytä jatkaa.

 

Ketkon 20-vuotisjuhaa vietettiin 25.4. Päivä alkoi anglikaanisella messulla ja jatkui seminaarilla Miksi ekumeenista kasvatusta tarvitaan? ja vapaamuotoisella illanvietolla. Juhlallisuuksiin osallistui kolmisenkymmentä kutsuvierasta ja entistä ketkolaista. Päivää pidettiin onnistuneena. Juhlapäivän suunnitteli ja toteutti päivää varten muodostettu työryhmä ja koulutussihteeri. Ketkon 20-vuotisesta taipaleesta ollaan työstämässä julkaisua. Juhlasta lisäää Näköalassa 1/2004.

 

Kansainväliset yhteydet

 

Vuoden 2002 lopulla perustettu kansainvälinen työryhmä painottaa toiminnassaan erityisesti kahta aspektia: yhteyksiä Euroopan ekumeeniseen nuorisoneuvostoon (EYCE) ja pohjoismais-balttilaisia kontakteja. Työryhmää johtivat ja kokouksia koolle kutsuivat kansainvälisten asioiden sihteeri Laura Hytti ja EYCE-yhdyshenkilö Miika Ahola.

 

Sihteeri koordinoi jaoston kansainvälisiä suhteita yhdessä työryhmän kanssa. Keväällä sihteeri toimi tulkkina Ketko-kurssin kahdessa viikonlopussa vierailleille ruotsalaisille ja kuului Ketko 20 vuotta-työryhmään vastaten erityisesti kansainvälisistä vieraista. Keväällä työryhmä kartoitti tarvetta pohjoismais-balttilaiseen nuorisoekumeeniseen yhteistyöhön, selvitti yhteistyötahot ja otti yhteyttä niihin. Ketko 20 vuotta -juhlan yhteyteen suunniteltiin yhteistyön suunnittelukokous, joka kuitenkin jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Työryhmä päätti järjestää uuden kokouksen vuonna 2005 Turussa EYCE:n yleiskokouksen yhteydessä. Työryhmä päätti aloittaa yhteistyön luomalla keskustelupalstan ja kotisivut internetiin ja teki alustavia suunnitelmia tästä. Työryhmä järjesti muutamia yleisiä kokouksia, joissa tiedotettiin tulevista tapahtumista ja työryhmän toiminnasta. Pastori Matti Peiponen vieraili työryhmän kokouksessa informoiden Euroopan Kirkkojen Konferenssista ja nuorisoekumeniasta. Työryhmän pohjoismais-balttilaisiin yhteyksiin liittyviä kokouksia oli seitsemän.

 

EYCE-yhdyshenkilön vastuulla on pitää yhteyttä EYCE:oon, jonka jäsen nuorisojaosto on. Yhdyshenkilö haki ja jaoston päätöksestä suositteli useita hakijoita EYCEn koulutuksiin, työryhmiin, seminaareihin ja tapahtumiin.

 

Jaosto päätti kuluneella toimintakaudella kutsua EYCEn pitämään yleiskokoustaan Suomeen vuonna 2005. Yleiskokouksen valmistelujen koordinointi on kuulunut yhdyshenkilön tehtäviin. Hän kutsui koolle EYCEn yleiskokousta suunnittelevan työryhmän. EYCE-työryhmä kokoontui 9 kertaa.

 

Kansainvälisten asioiden sihteeri, EYCE-yhdyshenkilö, sihteeri ja toiminnallinen sihteeri edustivat jaostoa syyskokousmatkalla Viroon. Syksyllä kansainvälisten asioiden sihteeri osallistui vastavierailuna Ruotsissa järjestettävälle Ketko-tyyppiselle ekumeeniselle nuortenkurssille.

 

Ekumeeninen työryhmä

 

Ekumeeninen työryhmä järjesti sihteerinsä Sami Lehdon johdolla Ketko 20-v juhlien illanvieton Vapaakirkon tiloissa. Ohjelmassa oli Vapaakirkon partiolaisten esittämää musiikkia, johon yleisökin otti osaa. Paikalla muisteltiin myös tapahtumia Ketkon historiasta.

 

Vastuuviikolla järjestettiin ekumeeninen viikonloppu Morbackan yhteisön vieraana. Osanottajamäärä oli runsas. Samalla viikolla jaosto oli mukana järjestämässä Myyrmäen kirkossa tapahtumaa, jonka teemana oli vastuuviikon sanoma Ei kaupan.

 

Ekumeeninen joulujuhla järjestettiin yhdessä jaoston joulukuun kokouksen kanssa Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen tiloissa 7.12. Teemana oli tutustuminen pyhän perheen ja joulun merkitykseen eri traditioissa. Ilta päätettiin tutustumalla Aleksanterinkadun jouluseimiin.

 

Spiritualiteettiprojekti

 

Spiritualiteettiprojekti jatkoi työskentelyään vuoden aikana saattamatta työskentelyään vielä päätökseen. Tavoitteen on julkaista eri kristillisten perinteiden musiikkiaineistoa yksissä kansissa. Projektiryhmä kokoontui kevätkaudella viisi kertaa jatkaen keskustelua spiritualiteetin eri osa-alueista sekä tuotettavan aineiston sisällöstä. Syyskausi käytettiin aineistokokonaisuuden työstämiseen. Projektia ovat ohjanneet Topi Haarlaa ja Mika Pajunen.

 

5.5 Opillisten kysymysten jaosto

 

Opillisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen opillisten kysymysten edistämiseksi. Jaoston tehtävänä  on auttaa kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä tuntemaan toisiaan, edistää näiden ykseyttä ja poistaa keskinäisiä harhaluuloja.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi piispa Simo Peura ja kutsuttuna sihteerinä TM Minna Hietamäki elokuun loppuun sekä KM, MuM, teol. yo Tapani Saarinen syyskuusta alkaen. Jaosto kokoontui neljä kertaa ja järjesti yhden avoimen seminaarin yhdessä Paikallisen ekumenian jaoston kanssa.

 

Jaoston kokouksen olivat temaattisia ja alustajina toimivat sekä jaoston  jäsenet että ulkopuolelta kutsutut asiantuntija.

 

Pahuus oli teemana Kirkon toimitalossa Helsingin Katajanokalla pidetyssä kokouksessa. Aiheesta alustivat arkkimandriitta Andreas Larikka (ort.) ja uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen (lut.).

 

Toukokuussa järjestettiin Hyvän Paimenen kirkossa Helsingin Paloheinässä avoin seminaari teemasta Yhteinen rukous ja jumalanpalvelus, Alustajina olivat metropoliitta Ambrosius (ort.), yleisvikaari Tuomo T. Vimpari (kat.), TL Veijo Koivula (lut.), TL Pekka Metso (ort.), kirkkoherra Marino Trevisini (kat.), pastori Atte Helminen (adv.) ja pastori Mika Pajunen (angl.). Seminaari järjestettiin yhteistyössä Paikallisen ekumenian jaoston kanssa.  Suunnittelutyöryhmässä olivat Veijo Koivula, pääsihteeri Vesa  Kallinen (SVKN), TM Mikael Sundkvist ja TM Minna Hietamäki. Hyvän Paimenen  kirkko koettiin hyväksi kokoontumispaikaksi ja yhteistyö kahden jaoston välillä toimi erinomaisesti. Myös osanottajat kiittelivät seminaaria ja vastaavaa toivottiin lisää. Näköalassa 2/2004 raportoidaan lisää.

 

Syyskuussa teemana oli Ihmiskäsitys ja kokouspaikkana Åbo Akademi, Turku Alustajina olivat isä Heikki Huttunen (ort.), isä Cristiano Magagna (kat.) ja fil.yo Jyri Härkönen.

 

Marraskuussa teemana oli Kirkkojen yhteinen patristinen perinne ja teeman äärelle kokoonnuttiin P. Herman Alaskalaisen kirkkoon Tapiolaan. Alustajina olivat TL Pekka Metso (ort.), pastori Antti Saarelma (lut.). Vastauspuheenvuoron käytti pääsihteeri Vesa Kallinen (SVKN).

 

Jaoston sihteeri edusti jaostoa SEN:n kevätkokouksessa sekä  jaostojen ja hallituksen yhteisessä suunnittelufoorumissa.

 

5.6 Paikallisen ekumenian jaosto

 

Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille  mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen paikallisen ekumenian edistämiseksi. Paikallisen ekumenian jaoston tehtävänä on edistää kristittyjen ykseyttä tukemalla ja kehittämällä paikallisella tasolla kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen välistä yhteyttä ja keskinäistä kunnioitusta, jotta kullakin paikkakunnalla voitaisiin antaa yhteinen kristillinen todistus.

 

Paikallisen yhteyden jaoston nimi muuttui vuoden 2004 alussa Paikallisen ekumenian jaostoksi. Jaoston puheenjohtajana toimi KM Kirsti Keltikangas (lut), varapuheenjohtajina pastori Taisto Hillberg (adv.) ja isä Arto Leskinen (ort.) sekä sihteerinä TL Veijo Koivula (lut).

 

Jaosto piti vuoden aikana kaksi varsinaista kokousta, kerran kevätkaudella ja kerran syyskaudella.

 

Toukokuussa järjestettiin yhteistyössä Opillisten kysymysten jaoston kanssa Yhteinen jumalanpalvelus ja rukous –seminaari Helsingissä. Marraskuussa järjestettiin Paikallisekumeeninen Foorumi Turussa. Näistä tarkemmin kohdissa 5.7 ja 2.

 

Keskeisessä asemassa jaoston toiminnassa on ollut vuosittain tammikuussa pidettävä kristittyjen ykseyden kansainvälinen rukousviikko. Huomiota on kiinnitetty huomiota myös maailman rukouspäivän viettoon maaliskuussa, syksyisen vastuuviikon ekumeenisuuteen sekä Suomen Pipliaseuran aloitteesta pidettävään ekumeeniseen raamattusunnuntaihin. Muutoinkin on pyritty pitämään läheistä tuntumaa paikallisen ekumenian kenttään kaikkialla Suomessa. Jaosto on jatkanut eri puolilla Suomea olevien paikallisten ekumeenisten toimikuntien kartoittamista. Sihteeri on kuukausittain koostanut paikallisekumeenisen raportin jaoston jäsenten antamien tietojen perusteella.

 

Jaoston jäseniä osallistui myös Kirkot ja maahanmuuttajat -ohjelman koulutustilaisuuteen Helsingissä.

 

Jaoston kehittämää paikallisen ekumenian ideapankkia on hiottu vuoden aikana ja päivitetty sen internet-versiota SEN:in kotisivuilla.

 

5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik

 

Jaoston tarkoitus on tarjota SEN:n ruotsinkielisille jäsenille ja tarkkailijoille mahdollisuus vuorovaikutukseen. Jaosto käsittelee ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ruotsinkielisten yhteisöjen ja Porvoon hiippakunnan näkökulmasta ja edistää paikallisekumeenista toimintaa.

 

Jaoston puheenjohtajana toimi Tor-Erik Store (lut.) ja sihteerinä Sara Torvalds (kat.).

 

Pastori Markku Salminen esitteli Suomen ortodokista kirkkoa tammikuun kokouksessa. Lähetys ja globaali vastuumme oli teemana toukokuussa ja Kaj Holtti FMF) piti esitelmän.

 

Jaosto on selvittänyt kysymystä, kuka saa saarnata eri kirkkokuntien jumalanpalveluksissa ekumeenisissa tapahtumissa. Puheenjohtaja esitteli kartoituksen tulosta suunnittelufoorumissa syyskuussa. Siellä päätettiin, että asiaa viedään eteenpäin Opillisten kysymysten jaoston ja Paikallisen ekumenian jaoston kanssa.

 

Kristillinen rauhantyö oli teemana syyskuun kokouksessa ja siellä esitelmöi Ulf Särs. Paikallisekumeenisen ideapankin ruotsinkielisen version päivittäminen aloitettiin.

 

Stiftsrådet vid Borgå stift hallinnoi ekumeenista maahanmuuttajatyötä varten perustettua työryhmää ja jaoston edustajana työryhmässä olivat Sara Torvalds och Margareta Smith-Edström. Jaostoa pidettiin ajan tasalla työryhmän työstä.

 

Jaosto koordinoi myösVastuuviikon ruotsinkielistä työtä yhdessä Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvoston kanssa.

 

20.4. järjestettiin Porvoossa seminaari kahdesta uudesta laista: uskonnonvapauslaista ja hautaustoimilaista. Yhteistyökumppaneina oli mm. Metodistkyrkan i Borgå. Jaoston puheenjohtaja edusti jaostoa kevätkokouksessa Helsingissä ja syyskokouksessa Virossa.  Jaosto on luonut suhteet Pohjoismaiden ekumeeniseen instituuttiin.

 

6 Hallinto ja talous

 

Hallituksen puheenjohtajana toimi arkkipiispa Jukka Paarma (lut.). Varapuheenjohtajina piispa Voitto Huotari (lut.), pastori Heikki Huttunen (ort.) ja VT Markus Österlund (FMF). Muina jäseninä olivat fil. maist. Pauliina Arola (lut.), ylilääkäri Kati Myllymäki (lut.) kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala (vap.) ja  isä Teemu Sippo (kat.). Sippo tuli kirkkonsa edustajaksi yleisvikaari Tuomo T. Vimparin tilalle hänen siirryttyään uusiin tehtäviin ulkomaille. Varajäseninä olivat tiedottaja Mari Malkavaara (lut.), johtaja Pekka Hietanen (lut.) ja päätoimittaja Hannu Lahtinen (vap.).

 

Hallituksen, jaostojen ja toimiston suunnittelufoorumi järjestettiin 6.9.2004 kurssikeskus Petrassa Kauniaisissa.  Seitsemän valittua –teeman puitteissa pohdittiin miltä jaostoratkaisu on tuntunut. Jaostot esittelivät toimintaansa ja toiminnanjohtaja Pauliina Arola, Crisis Management Initiativesta kertoi työstään tässä nk. Ahtisaaren toimistossa sekä CMI:n toiminnasta yleensä. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, onko CMI:n toiminnalla kosketuspintaa kirkkojen rauhantyön kanssa.

 

Toimistossa työskentelevät pääsihteeri Jan Edström, toimistosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen ja osa-aikainen projektisihteeri Sanna Ylä-Jussila. Rahastonhoitaja Perry Johansson huolehti taloudenhoitoon liittyvistä tehtävistä. Hän hoiti tehtävät kotonaan, piti aktiivisesti yhteyttä toimistohenkilökuntaan ja joka toinen viikko järjestettiin yhteinen toimistopalaveri. Avustajana oli tarpeen mukaan lukiolainen Juha Vuorinen, joka tilapäisesti auttoi toimistossa eri tehtävissä kiireisinä aikoina. Henkilökunnan ekumeeninen kokoomus antoi päivittäiselle yhteistyölle positiivisen etumerkin. Toimistohenkilökunta ja jaostojen sihteerit pitivät säännöllisesti yhteyttä.                

 

Nuorisojaoston vastuuhenkilöt käyttivät toimiston tiloja ja resursseja, usein varsinaisen toimistoajan jälkeen ja näin tilat saatiin hyvin riittämään. Nuorison läsnäolo koettiin ilahduttavana.

 

Toimistossa on myös noin 2000 niteen ekumeeninen kirjasto hyödyksi ja iloksi henkilökunnalle, tutkijoille ja opiskelijoille.

 

SEN:n toimiston sijainti ev.lut. kirkon kirkkohallituksen tiloissa on suonut mahdollisuuden dynaamiseen yhteistyöhön kirkkohallituksen eri yksiköiden kanssa kanssa, mikä on ilahduttavaa.

 

Talousarvion kehyksissä pysyttiin suunnitellun mukaisesti. Lähes kaikki jäsenyhteisöt avustivat toimintaa ja myös useat tarkkailijat sekä muutama seurakunta. Ev.lut. kirkon virallisen kolehdin tulos noudatti aikaisempien vuosien tasoa. Muut kolehtitulot kasvoivat ilahduttavasti. Vastuuviikon tiedotukseen saatiin UM:n tukea sekä ekumeeniselle nuorisotyölle ja Näköalalle OPM:n tukea. Espoon seurakuntayhtymän myöntämä tuki Kirkot ja maahanmuuttajat –ohjelmalle on käytetty kuluneena vuonna loppuun. Usean vuoden ajan on huolena ollut toiminnan lisääntyminen ja henkilöresurssien pysyminen entisenlaisina. Nykyinen rahoituspohja ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia henkilökunnan lisäämiseen.

 

7 Arviointia

 

Kulunut vuosi oli SEN:ssa toiminnallisesti vilkas. Päivittäinen työ Kristuksen kirkon ykseyden hyväksi on jäsen- ja tarkkailijayhteisöjen palvelua ja monenlaista toimintaa yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden parissa.

 

7.1 Asetetut ja saavutetut tavoitteet

 

Toimintasuunnitelman tavoitteet saavutettiin melko tarkoin. Jokavuotiset hankkeet toteutuivat. Kristittyjen ykseyden rukousviikon 40-vuotisjuhlaa vietettiin avaustapahtumassa Helsingissä. Kirkkojen kansainvälisen vastuuviikon esille nostama tematiikka palvelujen kaupasta nousi tärkeäksi aiheeksi syksyn kunnallisvaalissa. SEN:n hallituksen lausunto asiaan liittyen edisti asian saamaa julkisuutta. Kristittyjen yhteisen lähetyspyhän virikeaineistossa huomiotiin erityisesti evankeliumin julistamista Euroopassa. Paikallisekumeeninen foorumi kartoitti ajankohtaisia kysymyksiä ja onnitteli Turun seudun  ekumeenista piiriä sen 50-vuotisen toiminnan johdosta. Uusi jokavuotinen, ja palautteen perusteella onnistunut, hanke oli Lähetyksen ja evankeloimistyön keskustelufoorumi.

 

Järjestämättä jäi syyskuun aluksi suunniteltu seminaari ekumeenisesta spiritualiteetista. Syynä oli se, että valmistelutyöryhmässä olevat avainhenkilöt siirtyivät muihin tehtäviin, mikä ei enää mahdollistanut heidän paneutumista valmisteluihin. Ekumeenisen vuosikirjan sijasta julkaistiin toimintakertomus 2003 uudessa muodossa. Julkaisusuunnitelmissa oli myös Tunnustamme yhden uskon –julkaisun uusi laajennettu painos, mutta myös se jäi resurssien vähyyden vuoksi hankkeeksi.

 

Kolmen uskonnon johtajien tapaaminen vakiintui. Johtajat pohtivat foorumin laajentumista muihinkin uskontoihin valtiovallan tukemana. Todettiin, että kolmen uskonnon johtajien säännöllistä neuvonpitoa kannattaa jatkaa riippumatta siitä perustetaanko laajempi foorumi vai ei. Uskontojen kohtaamisen nopeaa ja myönteistä kehitystä maassamme ei voitu kuvitella, kun vuoden 2002 syyskokous päätti antaa hallitukselle tehtäväksi asettaa määräaikaisen työryhmän suunnittelemaan uskontojen kohtaamista. Asian jatkovalmistelussa on otettava huomioon kolmen uskonnon johtajien vakiintunut toiminta.

 

Neuvoston kokoukset toimivat tärkeänä kohtaamispaikkana jäsenten ja tarkkailijoiden edustajille. Erityisesti syyskokousmatka Viroon koettiin myönteisenä.

 

Jaostotoiminta oli olennainen osa SEN:n toimintaa. Jaostotoiminta takaa mahdollisuuden ottaa huomioon ajankohtaisia kysymyksiä seminaareissa ja eri keskustelufoorumeissa. Uudet johtosäännöt selkeyttivät jaostojen toimintaa.

 

Tammikuussa pidetty Suomen evankelioimiskongressi oli tärkeä tapahtuma monille nuorille ja seurakunnille. SEN:n kartoitus evankeliumin julistamisen perusteista oli tärkeä osa sekä kongressin valmistelua ja hyödyksi myös SEN:n omalle työskentelylle. Kuluneena vuonna otettiin tällä saralla yksi merkittävä askel kun järjestettiin Lähetys- ja evankelioimistyön foorumi. Foorumin järjestäjä, Lähetysyhteistyöryhmä (LYTR) ehdotti Suomen lähetysneuvostolle yhteistä neuvottelupäivää lähetyksestä ja evankelioimisesta syksyllä 2005.

 

7.2 Ekumenia Suomessa 2004

 

Ekumenia Suomessa voi hyvin. Näin todetaan melko usein sekä omassa maassamme, että ulkomailla. Ekumeeninen hyvinvointi johtuu pitkästä, jatkuvasta ja määrätietoisesta työstä eri tasoilla. Tämä ei ole itsestään selvyys vaan asia, jonka puolesta tulee rukoilla ja tehdä työtä. Suomalaisessa ekumeniassa pyritään kestäviin ekumeenisiin ratkaisuihin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Monet toivovat varmasti nopeampaa edistystä kohti näkyvää ykseyttä. Taustapeilistä katsoen, on kuitenkin todettava, että esimerkiksi viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut edistystä monella alueella. Asenteet ovat muuttuneet ja ekumeniasta on tullut luonnollisemmaksi osaksi kirkkojen päivittäistä toimintaa.

 

Voidaan kysyä mikä on SEN:n rooli suomalaisessa ekumeniassa tilanteessa, jossa kirkkojen välillä on yhä enemmän ja säännöllisiä yhteyksiä. Perinteinen tehtävä on toimia yhteisenä avoimena keskustelufoorumina ajankohtaisten kysymysten käsittelyä varten. Tärkeää on olla ajan hermolla, noteerata ja nostaa esille kysymyksiä jotka kaipaavat syvempää ekumeenista panostusta. SEN:n tominta on hyvin moniulotteista, mikä takaa sen, että ekumenian eri osapuolet tulevat käsitellyksi.

 

Ajankohtaisia haasteita

 

Kirkko Suomessa 850-vuotta -juhlavuoden valmistelut ovat antaneet kirkoille aihetta pohtia yhteisiä juuria ja omaa identiteettiä. Historiallinen ulottuvuus on ollut juhlavuoden valmistelun lähtokohtana. Kristillisen kirkon rooli kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä ja sen arvopohjan luomisessa on ollut olennainen. Yhteisenä haasteena on turvata yhteisesti rakennetun perustan pysyvyys.

 

Ekumeeninen rukouspäiväjulistus vuoden alussa tuo esille yhteiskuntamme tärkeitä arvoja ja yhteisiä huolenaiheita. Tasavallan presidentin allekirjoitus antaa julistukselle erityistä yhteiskunnallista painoarvoa. Pitkällä tähtäimellä rukouspäiväkäytännön ajankohtaistaminen ja soveltaminen on kuitenkin olennaista. On toivottavaa, että SEN:n jäsenkirkot, jotka ovat toivoneet jatkoa rukouspäiväkäytännölle itse käyttävät aineistoa omassa toiminnassaan.

 

Kirkkojen julkinen esiintyminen kriisi- ja juhlatilanteessa luo rakentavaa yhteyttä ja uskottavuutta ekumenialle. Itsenäisyyspäivän ja valtiopäivien ekumeeniset jumalanpalvelukset Helsingin tuomiokirkossa ja vastaavat ekumeeniset viralliset jumalanpalvelukset ovat näkyviä ekumeenisia tapahtumia. Turun joulurauhanvetoomuksen yhteydessä kirkonjohtajat allekirjoittivat ensimmäistä kertaa yhteisen rauhanvetoomuksen. Ekumeeniset tilaisuudet, valtakunnallisella ja paikallisella tasolla, kaipaavat luovia ratkaisuja ja joskus uudistustakin. Toisinaan ehkä tavanomaista edustusekumeniaa voitaisiin keventää ja täydentää esimerkiksi käyttämällä hyväksi yhä enemmän eri yhteisöjen laulu- ja musiikkiperinnettä. On tärkeää saada kokea ekumeniaa eri aisteilla.

 

Tärkeää on myös kysyä miten ekumenia näkyy kirkkojen peruskirjoissa. Jos asia on mainittu peruskirjoissa, sitä ei voi ohittaa. Asia on varmaan haaste kaikille SEN:n jäsenkirkoille, jotka ovat sitoutuneet edistämään Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä. Yksi tapa aloitta tämän asian kartoitus on kolmen jaoston projekti saarnavieraanvaraisuudesta, joka tähtää eri kirkkojen säädösten ja käytäntöjen selvittämiseen.

 

Uskonnonvapauslain sallima ns. kaksoisjäsenyys aiheuttanee toimenpiteitä kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä. Periaatteessa on mahdollista kuulua kahteen tai useampaan kirkkokuntaan, puhumattakaan uskontokuntaan. Joillekin kirkoille kaksoisjäsenyys saattaa olla poissuljettu. Toiset kirkot, joille viralliset ekumeeniset asiakirjat ovat yhteistyön ehtona, saattavat päätyä siihen, että kaksoisjäsenyys on mahdollista vain sellaisten kirkkojen kesken, joiden kanssa on yhteistyösopimus. Toisille taas kaksoisjäsenyys saattaa olla jopa suotavaa. Uuden kirkkokuntajärjestysehdotuksen mukaan eräs SEN:n jäsenyhteisö on valmis vastaanottaa jäseneksi sellaisen kristityn, joka halua liittyä siihen ja joka ennestään kuuluu johonkin SEN:n jäsenkirkkoon.

 

Ekumenia on tullut yhä tärkeämmäksi perusarvoksi kirkoille ja kristillisille yhteisöille. Ekumeeninen toiminta on moniulotteista ja sitä tehdään monella tasolla. Siksi on tärkää, että ekumeenisen työn peruslähtökohta ei unohdu. SEN:n tehtävä tässä on muistuttaa ekumeenisen toiminnan tavoitteista ja edistää niitä yhteistyössä kirkkojen kanssa.

 

Kiitämme kaikkia, jotka ovat tukeneet Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaa

 

Suomen ekumeenisen neuvoston hallitus

 

LIITETIEDOT

 

Vetoomus keskeisten peruspalvelujen puolesta

 

Suomen ekumeenisen neuvoston hallitus on huolissaan siitä, että keskeiset peruspalvelut, ennen kaikkea koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vesihuolto, tuotetaan enenevässä määrin markkinoiden ehdoilla sekä Suomessa, Euroopan unionissa että kehitysmaissa.

 

Suomen ekumeenisen neuvoston hallitus korostaa, että näiden palvelujen järjestäminen ei ole puhtaasti talouteen tai tekniikkaan rajautuva kysymys. Eri maiden kehitystasosta riippumatta keskeisimpien palvelujen tuotantotapa tulee aina arvioida ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

 

Eri väestöryhmille tasapuolisesti tarjottavat, kohtuuhintaiset ja laadukkaat peruspalvelut ovat edellytys kansainvälisissä sopimuksissa turvattujen ihmisoikeuksien toteutumiselle. Valtioiden vastuulla on huolehtia siitä, että keskeiset peruspalvelut niiden tuotantotavasta riippumatta tukevat ihmisoikeuksia.

 

Pohjoismaissa valtiolla ja kunnilla on vahva rooli ja pitkä perinne sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajina. Tilanne muuttuu tässä suhteessa nopeasti. Laadukkaiden julkisten palvelujen edellyttämä rahoituspohja on globalisaation edetessä jo osin murtunut. Samanaikaisesti Euroopan unionissa sisämarkkinoiden kilpailusääntöjen soveltamisala näyttää laajenevan yhä syvemmälle keskeisten peruspalvelujen ytimeen. Tällä hetkellä haavoittuvimmassa tilanteessa ovat vesihuolto sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

Kirkot kantavat huolta myös siitä, että kehitysmaissa peruspalvelujen yksityistäminen heikentää mahdollisuutta huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista. Kehitysmaiden kohtuuton velkataakka rajoittaa usein julkisen viranomaisen liikkumatilaa peruspalvelujen järjestämisessä. Jubilee 2000 –kampanjan yhteydessä annettujen, merkittäviä velkahelpotuksia koskevien lupausten on pikaisesti toteuduttava.

 

Muuttuvassa tilanteessa julkisille viranomaisille, kirkoille ja kansalaisjärjestöille tulee antaa riittävästi aikaa meneillään olevien prosessien vaikutusten sekä niiden yhteisvaikutusten arviointiin.

 

Yksityistäminen tai julkisen ja yksityisen sektorin laajeneva yhteistyö palvelutuotannossa eivät poista julkisen vallan valvontavastuuta. Julkisille viranomaisille on turvattava voimavarat palvelujen itsenäiseen tuotantoon tai yksityisten palveluntuottajien valvonnan varmistamiseen.

 

Maailma on entistä selkeämmin yksi kokonaisuus. Jos luovumme julkisista peruspalveluista Suomessa sekä Euroopan Unionissa, lopputuloksena voivat olla maailmanlaajuisesti vapaat peruspalvelumarkkinat. Tällainen kehitys vahvistaa suuria palvelualan yrityksiä kuluttajan kustannuksella. Vapailla peruspalvelumarkkinoilla kehitysmaiden mahdollisuudet kansalaistensa perusoikeuksien turvaamiseen kaventuvat. Puolustamalla julkisia peruspalveluja Suomessa voimme siis samalla tukea kehitysmaiden mahdollisuuksia itsenäisesti päättää omista palveluistaan.

 

Yksityiset palveluntuottajat ja kolmas sektori - kirkot ja kansalaisjärjestöt - tarvitaan mukaan palveluiden tuottamiseen. Mutta oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja erityisesti heikoimpien aseman turvaaminen on julkisen vallan tehtävä.

 

Helsingissä 22.10.2004

 

Suomen ekukmeenisen neuvoston hallitus

 

Julistus neljästä ekumeenisesta kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä vuonna 2005

 

Ihmiset ovat kautta aikojen etsineet turvaa epävarmuuden keskellä. Raamatun mukaan Jumala on linna ja turvapaikka, jokaisen ihmisen elinikäinen suoja (Ps. 91:1-2).

 

Raamatun Jumala on ollut maamme ja kansamme turva. Vuosisatojen ajan maassamme on julistettu anteeksiantamusta, sovintoa, lähimmäisenrakkautta sekä toivoa, joka yltää yli kuoleman rajan. Näiden ajattomien totuuksien kautta kristinusko on luonut yhteiskuntamme arvopohjaa, johon liittyy yhteinen vastuu ja kaikkien yhtäläinen ihmisarvo.

 

Kristinusko on tarjonnut ihmisille mahdollisuuden turvautua Jumalaan myös silloin, kun sodat,  kulkutaudit tai nälänhätä ovat koetelleet ja aiheuttaneet turvattomuutta.

 

Tämän päivän maailmassa epävarmuus lisääntyy. Kansainvälinen terrorismi, sen syyt ja seuraukset mutta myös voimakeinot, joilla se yritetään lopettaa, lisäävät turvattomuutta. Köyhyys, tartuntataudit ja ympäristötuhot horjuttavat kokonaisia yhteiskuntia.

 

Maassamme turvattomuutta lisäävät työelämän epävarmuus, syrjäytyminen, kasvava päihdeongelma sekä pelko sairaanhoidon ja vanhusten hoivan riittämättömyydestä. Monet kokevat, etteivät voi enää vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa eivätkä siihen, mitä heidän lähipiirissään tapahtuu. Epävarmuus muuttuu helposti peloksi, joka johtaa epäluuloon ja ennakkoluuloihin.

 

Yhteiskunnan kannalta on tärkeää tunnistaa turvattomuuden taustatekijöitä ja pyrkiä yhdessä ongelmien ratkaisemiseen. Kirkoilla on tässä tehtävässä olennaista annettavaa.

 

Vuonna 2005 juhlimme sitä, että kristinusko vakiintui Suomessa 850 vuotta sitten ja kuulumme maailmanlaajuiseen kristikuntaan.

 

Kirkko on kokenut idän ja lännen perinteen rikkautena ja haasteena. Juhlavuonna on aihetta olla kiitollinen maamme kirkkojen pyrkimyksestä ykseyteen ja uskontokuntien välisistä hyvistä suhteista sekä siitä, että maassamme vallitsee rauha ja vapaus.

 

Juhlavuosi antaa kirkoille ja yksittäisille kristityille mahdollisuuden sitoutua uudelleen Jumalalta saamaansa kutsumukseen ja tehtävään.

 

Kirkon palvelutehtävä on edistää elämää, jonka voimanlähteitä ovat uskollisuus evankeliumille, lähimmäisenrakkaus ja luomakunnasta huolehtiminen. Apostoli Paavalin sana rohkaisee tässä kutsumuksessa: Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa (1. Tess. 5:24).

 

Helsingissä 10. joulukuuta 2004

 

Tasavallan presidentti

 

Tarja Halonen

 


Ekumeenista kuvasatoa vuoden varrelta. Klikkaa kuvaa, niin se avautuu uuteen ikkunaan.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.