SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2008

Ekumeenisella pyhiinvaelluksella Italiaan 29.3.-5.4. vierailtiin mm. Centro Francescanossa Assisissa, jossa oppaana oli keskuksen johtaja, fransiskaani-isä Silvestro Bijan, kuvassa toinen oikealta. Vaelluksen johtajina toimivat pääsihteeri Heikki Huttunen (ort.), pastori Antti Kruus (ev-lut.) ja isä Teemu Sippo (kat.). Kuvassa vasemmalla isä Tapio Rautamäki (ort.).
Vuoden 2008 toiminnassa kävi ilmi, että pohjoismaiset yhteydet ovat olennaisia Suomen Ekumeenisen Neuvoston toiminnan kehittämisessä ja maailmanlaajuisten trendien tulkinnassa. Esimerkiksi SEN:n työneuvottelu Sveriges Kristna Rådin kanssa tuotti aloitteen tiiviimmästä yhteistyöstä Vastuuviikon ja Kyrkornas globala veckan-hankkeen välillä.

 

Vuoden aikana olivat niin koulun uskonnonopetus kuin teologian yliopisto-opetuskin kyseenalaistamisen kohteena. SEN ja sen kasvatusasiain jaosto seurasivat keskustelua ja osallistuivat siihen. Ekumeeniselta kannalta olennaisena näyttäytyi uskonnonopetuksen kehittäminen perustuen lapsen oikeuteen saada oman uskontonsa opetusta. Oma uskontosivistys antaa pohjan tutustua uskojen ja traditioiden maailmanlaajaan kirjoon.

 

Ilmastonmuutoksen luomat haasteet tulivat myös näkyvästi esille ja keskusteluun. SEN:ssa alettiin valmistella kirkkojen yhteistä ilmastoseminaaria ja kristilliseen teologiaan ja etiikkaan perustuvia ilmastoteesejä.

 

Toimintakertomus 2008Suomen Ekumeeninen Neuvosto rakentuu kansainvälisen ekumeenisen liikkeen yhteiselle perustalle. Se on määritelty niin sanotussa ekumeenisessa baasiksessa, jonka mukaan ekumeeninen liike on yhteyttä niiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kesken, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Tavoitteena on yhden Kristuksen kirkon näkyvä ykseys.

 

SEN:n jäsenkunta muodostuu kirkoista ja yhteisöistä, jotka ovat jäsenen tai tarkkailijan asemassa, ja kumppanuusjärjestöistä, jotka ovat rakenteeltaan tai toiminnaltaan ekumeenisia ja sitoutuvat ekumeeniseen baasikseen. Neuvosto toimii kirkkojen ja järjestöjen yhteistyöelimenä ja sen tarkoitus on:

  • edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä
  • vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa
  • toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto

 

  • kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä keskinäiseen vuorovaikutukseen
  • keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä
  • järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja
  • voi perustaa jaostoja ja työryhmiä, joihin hallitus kutsuu harkintansa mukaan jäsenten, tarkkailijoiden sekä kumppanuusjärjestöjen edustajia ja muita asiantuntijoita
  • harjoittaa julkaisutoimintaa
  • pitää yhteyttä jäseniinsä, tarkkailijoihinsa ja kumppanuusjärjestöihinsä ja eri ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.

Jäsenkirkot / Medlemskyrkor

 

Neuvoston jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

 

Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland

Suomen ortodoksinen kirkko / Finlands ortodoxa kyrka

Suomen Vapaakirkko

Katolinen kirkko Suomessa / Katolska kyrkan i Finland

Finlands svenska baptistsamfund

Finlands svenska metodistkyrka

Suomen Metodistikirkko

Suomen Pelastusarmeija / Frälsningsarmén i Finland

Missionskyrkan i Finland

The Anglican Church in Finland

International Evangelical Church in Finland

 

Tarkkailijat / Observatörer

 

Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

 

Suomen Adventtikirkko

Suomen Baptistiyhdyskunta

Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit

Finlands Svenska Pingstmission

 

Kumppanuusjärjestöt / Partnerorganisationer

 

Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.

 

Hiljaisuuden ystävät

Kansan Raamattuseura

NNKY:n liitto

Opiskelijoiden Lähetysliitto

Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys

Sinapinsiemen

Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus

Suomen kristillinen rauhanliike

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto

Suomen Liikemiesten Lähetysliitto

Suomen Lähetysseura

Suomen NMKY:n liitto

Suomen Pipliaseura

Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus

Tuomasyhteisö

 

1 Yleiskatsaus toimintavuoteen

 

Suomen Ekumeeninen Neuvosto toteutti kuluneena vuonna sääntöuudistuksen. Sääntöjen pohtiminen kirkasti neuvoston itseymmärrystä ekumeenisen liikkeen foorumina ja välineenä maassamme. SEN:n sääntöihin kuuluva ekumeeninen perusmääritelmä sai tuoretta merkitystä, kun jäsenen ja tarkkailijan asemassa olevat kirkot sitoutuivat siihen uudelleen. Ekumeenisten ja kristillisten järjestöjen asemaa vahvistettiin SEN:n jäsenkunnassa, kirkkojen rinnalla kumppanuusjärjestöinä. SEN vahvisti mandaattinsa, jonka mukaan se on niiden Suomessa toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien yhteys, jotka on hyväksytty sen jäseniksi ja jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi.

                      Sääntöuudistuksen päätarkoitus oli selkiyttää neuvoston jäsenyyden käsitettä ja vahvistaa jäsenkunnan – jäsenkirkkojen, tarkkailijakirkkojen ja kumppanuusjärjestöjen – omistajuutta ja vastuuta neuvostosta. Uudistusta valmisteltiin hallituksessa ja sen asettamissa työryhmissä. Siitä keskusteltiin ja tehtiin päätökset neuvoston syyskokouksessa vuonna 2007 ja kuluneen vuoden kevätkokouksessa. Uudistuksen myötä siirryttiin vuoden 2009 talouden suunnittelussa jäsenmaksujärjestelmään.

                      SEN:n jäsenyys tarjosi suurille ja pienille kirkoille ja järjestöille yhteyden paitsi ekumeeniseen myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. SEN tarjoaa valtioneuvostolle, ministeriöille ja kansalaisjärjestöille väylän kristilliseen kenttään, ja kuluneena vuonna sitä käytettiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvän kansalaiskeskustelun aloittamiseksi.

                      Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon 100-vuotisjuhlaa vietettiin valtakunnallisesti SEN:n aloitteesta Tampereella. Suomalaisen ekumenian omimpaan perinteeseen kuuluva kirkkovaellus järjestettiin. Sitä seuraava iltakirkko oli Aleksanterin kirkossa. Kansankirkkojen arkkipiispat sekä keskeisten vapaakirkkojen johtajat ja katolisen piispan edustaja osallistuivat palvelukseen. Tilaisuus radioitiin, ja voidaan todeta, että ekumeeninen radiojumalanpalvelus rukousviikon sunnuntai-iltana oli jo vakiinnuttanut asemansa. Sekä ekumeenisen rukousviikon että vastuuviikon vietto vahvistui, kun kuluneena vuonna siirryttiin kahden rukouspäivän järjestelmään, jonka mukaan rukouspäivät ovat pysyvästi 18.1. ja 24.10.

                      Ekumeeninen Vastuuviikko on vuodesta 2006 ollut hallinnollisesti osa SEN:n työtä, ja kuluneen vuoden aikana se siirtyi myös taloudellisesti SEN:n vastuulle. Siirtymä aiheutti suuria haasteita SEN:n rajallisille voimavaroille, mutta Vastuuviikko saatiin toteutettua menestyksekkäästi. Ihmiskaupan tematiikka nousi esille seurakunnissa, ja tietoisuus kristittyjen vastuusta tämän maailmanlaajuisen ongelman suhteen vahvistui.

                      SEN oli näkyvästi mukana toiminnassa ja keskustelussa, joka koski maamme kehittyvän monikulttuurisuuden haasteita. Vuoden mittaan neuvosto järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa kuusi tapahtumaa, joissa maahanmuuttajatyötä ja turvapaikkatilannetta tarkasteltiin eri näkökulmista. Monikulttuurisuuden ja uskontojen kohtaamisen kysymykset olivat esillä kahdessa

jaostojen järjestämässä onnistuneessa seminaarissa. SEN innoitti jäsenkuntansa keskustelua turvapaikkatilanteiden konkreettisista haasteista, monikulttuurisista avioliitoista ja kirkkojen yhteistyöstä maahanmuuttajien kotoutumisessa yhteiskuntaan ja seurakuntiin sekä uskontojen kohtaamisen kysymyksistä. Neuvosto oli edustettuna kuudennessa Presidenttifoorumissa, jonka teemana oli Monikulttuurinen ja moniarvoinen Suomi. Sekä SEN:n pääsihteeri että juutalaiset ja islamilaiset yhteistyökumppanit korostivat foorumissa maamme nykyisen uskonnonopetusjärjestelmän suomia mahdollisuuksia uskontojen kohtaamiseen ja vuoropuheluun koulussa. Tämän toiminnan ja SEN:n edustajien aktiivisen osallistumisen kautta kristillinen näkökulma maahanmuuttajuuteen ja turvan antamiseen pysyi mukana yleisessä keskustelussa.

                      Kirkkojen Maailmanneuvoston 60-vuotisen historian merkittävin vierailu maahamme toteutettiin lokakuussa 2008. Yhdeksänhenkistä valtuuskuntaa johti varapääsihteeri Georges Lemopoulos ja siihen kuului asiantuntijoita KMN:n tärkeimmistä toimistoista. Valtuuskunta oli ensisijaisesti KMN:n kahden suomalaisen jäsenkirkon vieraana – evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon. Myös kolmannen maassamme edustetun jäsenkirkon – United Methodist Church – suomalaisten tytärkirkkojen edustajia valtuuskunta tapasi. SEN järjesti valtuuskunnalle keskustelun Suomen Vapaakristillisen Neuvoston jäsenkirkkojen kanssa, jota vieraat pitivät tärkeänä maailmanlaajuisen ekumeenisen kehityksen näkökulmasta. Valtuuskunnan jäsenet pitivät merkittäviä puheenvuoroja SEN:n syyskokoukseen liittyneessä seminaarissa Lahdessa. Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Helluntailiikkeen yhteiskomission kokous Helsingissä marraskuussa antoi myös mahdollisuuden mielenkiintoisiin kansainvälisiin ekumeenisiin yhteyksiin. KMN:n pääsihteeri Samuel Kobia osallistui ACT-avustusjärjestöjen kokoukseen Kirkkonummella 1.10. ja tapasi myös SEN:n edustajia.

                      Suomen Lähetysneuvottelu II pidettiin Kulttuurikeskus Sofiassa. Se oli tulosta kymmenvuotisesta kehityksestä, joka alkoi ensimmäisestä lähetysneuvottelusta Vivamossa vuonna 1998. Lähetysjärjestöjen edustajat totesivat yhteistyön kehittyneen luontevaksi ja läpinäkyväksi osaksi niiden toimintaa. Eräs osoitus ekumeenisesta kehityksestä oli Ortodoksinen Lähetys ry:n liittyminen Suomen Lähetysneuvoston jäseneksi ja sen myötä uuden vaiheen alku lähetyksen yhteistyössä.

                      SEN:n työntekijämäärä on pieni, mutta seitsemän jaoston toiminta moninkertaistaa voimavarat. Jaostojen jäsenistö koostuu jäsenkunnan nimeämistä edustajista ja vahvasti ekumeniaan sitoutuneet luottamushenkilöt toimivat aktiivisesti omien alojensa ajankohtaisten teemojen esillä pitämisessä. Eettisten kysymysten jaosto nosti keskusteluun fundamentalismin kevään näyttävässä seminaarissa ja siitä seuranneessa vilkkaassa mediakeskustelussa. Kasvatusasiain jaosto toi keskiöön uskontodialogin kasvatuksessa syksyisessä seminaarissa, joka kokosi runsaasti opetusalan väkeä. Naisjaosto toi naisten uskontodialogin kiinnostavasti näkyville Abrahamin tyttäret -seminaarissa ja muissakin yhteyksissä. Nuorisojaosto pitää yllä ekumeenista koulutusta Ketkon kautta. Opillisten kysymysten jaosto käsitteli seminaarissaan Raamattua ja kirkon identiteettiä NMC-asiakirjan antamassa viitekehyksessä. Paikallisen ekumenian jaosto kokoaa eri puolilta Suomea yhteen maamme aktiivisia ekumeenisia toimijoita keskusteluun. Paikallisekumeeninen foorumi kokoontui jaoston järjestämänä Riihimäellä. Innovatiivinen ekumeniaa edistävä toiminta on ominaista jaostojen tehtäväkentässä. Aktiviteetti on syklistä ja välillä voi olla suvantokausia. Tällaista kautta kuluneena vuonna eli Sektionen för finlandssvensk ekumenik.

                      Vuoden 2008 tavoitteisiin kuului selkiyttää SEN:n viestintää ja vahvistaa suhdetta kirkollisiin ja yleisiin viestimiin.  Painetun lehden – Näköala-Utsikt – julkaisemisesta siirryttiin entistä ajankohtaisempaan verkkoviestintään. Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen rajallisuuden vuoksi nämä tavoitteet toteutuivat vain osittain.

                      Kansan Raamattuseuran ja Turun kristillisten seurakuntien toimesta Turussa 18.10. järjestetty Kristus-päivä kokosi 10 000 seurakuntien ja hengellisten piirien edustajaa kaikista Suomen kunnista. Päivä oli ilmaus Kristukseen uskovien läsnäolosta kaikkialla maassamme ja rukouksesta koko yhteiskunnan puolesta. SEN antoi järjestäjille apua tapahtuman ekumeenisen ja kansainvälisen ulottuvuuden suhteen ja järjesti KMN:n edustajien osallistumisen.

                      Kirkkoihin ja uskontokuntiin liittyvät asiat siirtyivät vuoden alusta Opetusministeriön kulttuuriosaston hoitoon. SEN järjesti yhdessä SVKN:n kanssa vapaan kristillisyyden ja katolisen kirkon edustajien neuvottelut uskonnollisten yhdyskuntien valtionavusta Opetusministeriössä ja Eduskunnassa. Avustus saatiin mukaan vuoden 2009 valtion tulo- ja menoarvioon pysyväisluontoisena määrärahana, joskin euromäärältään tavoitteita vaatimattomampana. Valtiovallan taholta uskontojen välisen yhteistyön suunnittelusta olivat kiinnostuneita paitsi Opetusministeriö, myös Sisäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Ulkoasiainministeriö. Valtioneuvoston kanslia järjesti sidosryhmäkuulemisen ilmastonmuutoksesta, johon kutsuttiin SEN:n kautta koko neuvoston jäsenistö sekä islamilaiset ja juutalaiset tahot. Erityisesti SEN:n kumppanuusjärjestöt olivat kuulemisessa aktiivisesti mukana.

 

Kahden kirkon välisiä teologisia keskusteluja käytiin kuluneena vuonna evankelis-luterilaisen kirkon ja katolisen kirkon sekä evankelis-luterilaisen ja Venäjän ortodoksisen kirkon välillä. Sarjassaan neljännettoista oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa käytiin Pietarissa 18.–24.9. Aiheena oli Vapaus lahjana ja vastuuna. Ihmisoikeudet ja uskontokasvatus kristillisestä näkökulmasta. Suomalais-ruotsalaiset oppikeskustelut roomalaiskatolisen kirkon kanssa jatkuivat 13.–15.4. ja 6.-7.10. Aiheena on Vanhurskauttaminen kirkon elämässä. Neuvottelut on tarkoitus saattaa loppuun vuonna 2009.

 

2 Toimintavuoden lähempää tarkastelua

                                                                  

2.1 Vuosittaiset tapahtumat

 

Ekumeeninen rukousviikko

 

Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin maailmanlaajuisesti sadatta kertaa. Ekumeenisen rukousviikkoperinteen katsotaan alkaneen Yhdysvalloista. Episkopaalinen pappi Paul Wattson ehdotti rukousviikon sijoittamista ajanjaksoon 18–25. tammikuuta. Kahdeksan päivän rukousoktaavia vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1908. Yhtenäistä aineistoakin viikolle on toimitettu jo neljänkymmenen vuoden ajan, KMN:n Faith and Order -osaston ja Katolisen kirkon kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston toimesta.

                      SEN:n edustajat olivat mukana rukousviikon tapahtumissa eri puolilla maata. Pääsihteeri saarnasi 20.1. Suomen Liikemiesten Lähetysliiton järjestämässä ekumeenisen rukousviikon Tuomas-messussa Turun tuomiokirkossa ja puhui 20.1. Helsingin Kontulan torilla Rukousta, rokkaa ja rotseja -tapahtumassa, jonka olivat järjestäneet Kontulan alueen evankelis-luterilainen, helluntailainen, katolinen ja ortodoksinen seurakunta sekä Heikki Hursti. Pääsihteeri myös alusti viikon teemasta Rukoilkaa lakkaamatta ekumeenisessa illassa Mikkelissä ja Jyväskylässä.

                      Paikallisen ekumenian jaosto kokosi aktiivisesti tietoja ekumeenisen rukousviikon tapahtumista eri puolilla maata ja 15 paikkakunnan tapahtumatiedot julkaistiin SEN:n nettisivuilla.

 

Aineisto ja juliste

Rukousviikon 2008 aineiston oli valmistellut yhdysvaltalainen ekumeeninen työryhmä. Juhlavuosi kertoi pitkästä rukousperinteestä, ja viikon keskeinen Raamatun lukukappale jatkuvasta rukouksesta. Aineisto rakentui teemalle Rukoilkaa lakkaamatta, joka nousee Paavalin ensimmäisestä kirjeestä tessalonikalaisille. Kehotukseen liittyy muitakin imperatiiveja, varhaisen kirkon kristityille annettuja käskyjä tai kehotuksia Jumalan mielen mukaiseen elämään. Rukous ei ole hurskaimmankaan ihmisen elämässä automaatio, se ei synny itsestään. Englanninkielinen aineisto oli kokonaisuudessaan saatavissa internetissä SEN:n kotisivulta. Aineistosta laadittiin suomen- ja ruotsinkielinen vihkonen, joka sisälsi rukousviikon historian esittelyn ja kahdeksan päivän tekstit. Toimisto huolehti suomen- ja ruotsinkielisen aineiston lähettämisestä kaikkiin maamme suomen- ja ruotsinkielisiin kristillisiin seurakuntiin.

                      SEN julkaisi taiteilija Liina Pajusen suunnitteleman Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon julisteen. Nelivärinen valoisa juliste on suunniteltu riippumattomaksi vuosiluvusta, ja se on vapaasti käytettävissä rukousviikkoon liittyvässä viestinnässä. Sitä voi tulostaa SEN:n nettisivuilta A4 tai A3 -kokoisena. Tiedoston voi toimittaa myös kopiolaitokseen ja teettää ison julisteen (esim. 50x70 cm). Kuvan voi liittää kutsuihin ja eri aineistoihin. Oma tapahtumatiedote voidaan haluttaessa liittää isokokoiseen julisteeseen vasempaan alalaitaan. Juliste on luonnollisesti käyttökelpoinen myös sellaisenaan.

 

Satavuotisjuhla

Tampereella järjestettiin SEN:n ja paikallisen ekumeenisen toimikunnan yhteistyönä kristittyjen ykseyden rukousviikon 100-vuotisjuhla. Sitä vietettiin sunnuntaina 20.1. perinteisen kirkkovaelluksen merkeissä ja sitä seuranneessa jumalanpalveluksessa, joka radioitiin. Tampereen ekumeeninen työryhmä valmisteli onnistuneen kokonaisuuden. Juhlaan osallistuivat muiden muassa SEN:n puheenjohtaja arkkipiispa Jukka Paarma, arkkipiispa Leo, piirikunnanjohtaja Timo Virtanen Metodistikirkosta, kirkkokunnanjohtaja Atte Helminen Adventtikirkosta, katolisen piispan edustaja isä Teemu Sippo SCJ ja Tampereen piispa Juha Pihkala sekä Vapaakirkon, helluntaiseurakunnan ja baptistiyhdyskunnan edustajat.

 

Paikallisekumeeninen foorumi

 

Viides Paikallisekumeeninen foorumi (Pafo) kokoontui 22.9. Riihimäellä. Foorumin teologinen teema oli Rukous sairaiden puolesta. Luterilaista näkökulmaa teemaan valotti TL Veijo Koivula, katolista isä Teemu Sippo, ortodoksista isä Mikael Sundkvist ja vapaiden suuntien pastori Arto Kortemaa. Jokaisen alustuksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu. Siinä todettiin, että öljyllä voitelu on käytössä myös luterilaisessa ja vapaakirkossa, vaikka tämä usein mielletään vain katolisen ja ortodoksisen kirkon perinteeseen kuuluvaksi. Iltapäivällä Riihimäen helluntaiseurakunnan seurakunnanjohtaja Henry Hedman kertoi päämäärätietoisesta seurakuntamallista. Osanottajat jakoivat paikallisekumeenisia kuulumisia eri puolilta maata.

 

Lähetyksen teemapäivä

 

Lähetyksen yhteistyöryhmän (LYTR) järjestämä lähetyksen teemapäivä pidettiin Suomen Lähetysseuran tiloissa 29.9. Aiheena oli kristillisen lähetyksen suhde islamiin. Mukana mielenkiintoisessa ja monipuolisessa keskustelussa oli kolmisenkymmentä osanottajaa.

 

Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä

 

Kristittyjen yhteistä ekumeenista lähetyspyhää vietettiin kymmenettä kertaa lokakuun toisena pyhänä (lauantaista sunnuntaihin) 11.–12.10. Tämänvuotinen aineisto keskittyi teemaan Rauha Jumalan kanssa (Room. 5:1). Aineistossa oli sekä kotimainen että kansainvälinen ulottuvuus. Samana pyhänä Suomen ev.-lut. kirkossa oli Uskonpuhdistuksen muistopäivä ja sunnuntain teemana Uskon perustus. Ortodoksisessa kirkossa vietettiin 22. sunnuntaita helluntain jälkeen eli Luukkaan kolmatta sunnuntaita ja luettiin evankeliumi Nainin leskestä (Luuk. 7:11–16). Suomen katolisen hiippakunnan ordon mukaan oli kirkkovuoden 28. sunnuntai ja evankeliumitekstinä vertaus kuninkaanpojan häistä. Katolisen kirkon maailmanlaajuista lähetyssunnuntaita vietetään 19.10. Lähetyksen yhteistyöryhmän (LYTR) työstämä materiaali julkaistiin SEN:n ja Suomen Lähetysneuvoston internet-sivuilla. Kirjoittajina olivat TM Aino Nenola (ort.), isä Toan Tri Nguyen (kat.), pastori Jari Portaankorva (bapt.) ja lähetysteologi Timo Vasko (ev.-lut.).

                      Lähetyspyhää on vietetty vuodesta 1999 alkaen. Sysäyksen siihen antoi Suomen lähetysneuvottelu, joka järjestettiin Lohjan Vivamossa vuonna 1998. Lähetyspyhä on kaikki kristityt sisäänsä sulkevan yhteistyön hedelmää. Se on tarkoitettu lähetystyön ekumeeniseksi juhlaksi, jota paikallisseurakunnat voivat viettää yhdessä. Keskeisenä tavoitteena on, että samalla paikkakunnalla toimivat eri kirkkokuntien kristityt yhdessä kertovat Kristuksen maailmanlaajan kirkon lähetystyön tilanteesta. Teema on mahdollista sijoittaa jumalanpalvelukseen tai muihin tilaisuuksiin. Tällöin voidaan jakaa kokemuksia ja ajatuksia yhteisen globaalin lähetystyön monista
haasteista ja mahdollisuuksista.

 

Suomen Lähetysneuvottelu II

 

Suomen toinen lähetysneuvottelu järjestettiin kulttuurikeskus Sofiassa, Helsingissä 18.11. Kristinusko huomisen maailmassa -neuvotteluun osallistui lähetystoimijoita yli kolmestakymmenestä eri kirkkokunnasta, yhteisöstä ja lähetysjärjestöstä. Lähetysneuvottelu järjestettiin Suomen Ekumeenisen Neuvoston, Suomen Lähetysneuvoston (SLN) ja Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) yhteistyönä. Käytännön järjestelyt hoidettiin Lähetyksen yhteistyöryhmän (LYTR) toimesta.

                      Neuvottelussa todettiin, että vuonna 1998 pidetyn ensimmäisen lähetysneuvottelun jälkeen suomalaisten lähetystoimijoiden yhteistyö on syventynyt ja laajentunut samalla, kun globaali toimintaympäristö on muuttunut.

                      Neuvottelussa kuultiin alustukset lähetyksen ja kehitysyhteistyön suhteesta, lähetyksestä ja uskontojen välisestä kohtaamisesta sekä evankeliumin kohdistamisesta nykypäivän maailmassa. Alustusten pohjalta keskusteltiin ryhmissä. Päivän teemojen pohjalta nousivat esille seuraavat keskeiset näköalat:

- Lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen. Se perustuu Jeesuksen Kristuksen kirkolleen antamaan lähetystehtävään.

- Lähetystyö kuuluu kaikille kristityille ja sitä tulee tehdä yhdessä. Yhteistyötä kirkkojen ja lähetyksen toimijoiden kesken on vahvistettava sekä kotimaassa että globaalisti.

- Kaikkien kirkkojen tulee kunnioittaa ja tukea toisiaan yhteisessä tehtävässä.

- Kristuksen ainutlaatuisuus tulee voida kertoa kaikille kansoille. Uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien edistäminen kuuluvat lähetystyöhön. 

- Lähetystehtävää toteutetaan evankeliumin julistamisen ja lähimmäisen palvelemisen kautta. Niissä noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta, joka perustuu Raamattuun.

                      Nykyinen muuttuva toimintaympäristö haastaa käyttämään kehittyviä viestintävälineitä tehokkaasti. Lähetystyö edellyttää kumppanuutta ja vastavuoroisuutta kaikilta osapuolilta; lähetys toteutuu kaikkialta kaikkialle. Kirkot ja lähetystyön toimijat lisäävät valmiuksia kohdata eri uskontoihin kuuluvia maahanmuuttajia. Yhteinen tehtävämme on vielä kesken. Siksi Kristuksen maailmanlaajuisen kirkon kasvu ja vahvistuminen ovat lähetystyön tavoite.

 

Lähetysyhteistyöryhmä

 

Lähetysyhteistyöryhmä LYTR perustettiin Vivamossa 1998 pidetyn Suomen lähetysneuvottelun tuloksena. Se oli SEN:n, Suomen Lähetysneuvoston ja Suomen vapaakristillisen neuvoston yhteistyöelin. LYTR:n keskeisenä tehtävänä oli palvella Suomen Lähetysneuvoston sekä ortodoksisen ja katolisen kirkon lähetyselinten yhteydenpitoa. Lähetyksen yhteistyökuvio muuttui kuluneena vuonna, kun Ortodoksinen Lähetys ry. liittyi Suomen Lähetysneuvoston jäseneksi. Taustayhteisöt totesivat Lähetyksen yhteistyöryhmän toiminnan saavuttaneen tavoitteensa ja työryhmän toiminta päätettiin lopettaa vuoden 2009 alusta. Suomen Lähetysneuvosto voi uudella tavalla palvella lähetystyön ekumeenisena foorumina. SEN:n hallitus totesi, että yhteydenpidosta Katoliseen kirkkoon on huolehdittava, vaikka se ei ole liittynyt SLN:n jäseneksi. SEN ja SLN solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan ekumeenista lähetyspyhää kehitetään edelleen SEN:n ja SLN:n yhteisenä vuosittaisena hankkeena. Suositeltavana pidetään myös, että vuosittain pidetään SEN:n ja SLN:n kokous lähetyksen yhteistyönäkymistä.

 

Ekumeeninen vastuuviikko

 

Vastuuviikko on SEN:n toiminnan laaja ja merkittävä hanke. Sen asema toisena ekumeenisena teemaviikkona vahvistui kuluneena vuonna, kun siirryttiin kahden rukouspäivän järjestelmään, jossa toinen rukouspäivä on 24.10. ja liittyy maailmanrauhan ja kristittyjen kansainvälisen vastuun teemoihin. Vastuuviikko näkyy SEN:n toiminnassa läpi koko vuoden ja sille saadun rahoituksen turvin on myös voitu palkata osa-aikainen projektisihteeri.

                      Vastuuviikon rahoitus oli vuoden aikana hetken uhattuna, mutta sen asema myös selkiytyi osana SEN:n työtä. 31-vuotias toimintaohjelma on vuodesta 2006 ollut hallinnollisesti SEN:n hoidossa, mutta saanut rahoituksensa ev.-lut. kirkon Ulkomaanavun kautta Ulkoministeriön kehitysyhteistyön varoista. Kuluneen vuoden aikana Vastuuviikko siirtyi myös taloutensa puolesta SEN:n hoitoon. Siirtymä aiheutti 30 000 euron määrärahavajeen, joka olisi saattanut merkitä sitä, että vastuuviikko olisi jäänyt toteutumatta. Yhteistyökumppanien tuen turvin hanke voitiin kuitenkin toteuttaa lähes suunnitellussa laajuudessa. Vastuuviikon talouden 30 000 euron vajauksen kattamiseksi seuraavat tahot myönsivät avustusta:

-         Kirkon Ulkomaanapu: 5 000 e

-         Suomen Lähetysseura 3 000 e

-         Helsingin ev.lut. srk-yhtymä 5 000 e

-         Helsingin diakonissalaitos 1 500 e

-         NNKY-liitto 3 881,92 e

-         Espoon seurakuntayhtymä 1 500 e.

-         NMKY-liitto ja Helsingin ortodoksinen seurakunta majoittivat Vastuuviikon ulkomaiset asiantuntijavieraat.

                      Toimintasuunnitelmaan kuulunut suomenkielinen teemaseminaari jäi ainoana tapahtumana toteutumatta rahoituksen puuttumisen takia. Tämä ei merkittävästi heikentänyt vastuuviikon ihmiskauppa-teemaan liittyvää antia, koska helmikuussa pidettiin onnistunut seminaari ja koska vastuuviikon aikana asiantuntijavieraat alustivat useissa tapahtumissa.

                      Vuoden viimeisinä päivinä solmittiin sopimus SEN:n ja ev.-lut. Kirkkohallituksen ruotsinkielisen keskuksen (Kyrkans central för det svenska arbetet, KCSA) välillä, jonka mukaan ruotsinkielisen Vastuuviikon projektisihteeristä tulee SEN:n työntekijä KCSA:n rahoituksella. Vastuuviikon suomen- ja ruotsinkielisen toiminnan asema osana SEN:n työtä selkiytyi kuluneen vuoden aikana, ja sitä on pidettävä myönteisenä kehityksenä sekä ohjelman itsensä että koko neuvoston kannalta. Vastuuviikko on vakiintunut seurakuntatason kansainvälisen diakonian toimintamuoto, ja sen ekumeenisessa kehityksessä on vielä suuria mahdollisuuksia. Taloudellinen vastuu näin suuresta hankkeesta kaksine työntekijöineen on kuitenkin raskaampi kuin SEN:n omat edellytykset sallivat. Ristiriita on haaste SEN:n tulevalle kasvulle.

 

Raaka-aineita ja raakuuksia - Kongon kaivosteollisuuden todellisuus

Vuosien 2006–2007 teemasta järjestettiin Yhteistyöseminaari FinnWatchin kanssa Helsingissä 21.1.

Seminaarissa käsiteltiin elektroniikkayritysten vastuuta niiden käyttämistä raaka-aineista sekä kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa ”reilumman” elektroniikan puolesta. Puheenvuoroja käyttivät toiminnanjohtaja Prince Kumwamba (ACIDH, Kongon demokraattinen tasavalta), mineraalikonsultti Estelle Levin (Iso-Britannia), järjestöaktiivi Teemu Meronen (Luonto-Liitto), toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen (Kirkon Ulkomaanapu) ja EU-projektikoordinaattori Päivi Pöyhönen (FinnWatch-tietotoimisto). Seminaari päätti Vastuuviikon vuosien 2006–2007 Rauha ja oikeudenmukaisuus -teeman.

 

Mikä on ihmisen hinta? Seminaari Helsingissä ja Tallinnassa

Vuosien 2008–2009 teemasta Mikä on ihmisen hinta? -seminaari pidettiin Diakonissalaitoksella Helsingissä, autolautalla Suomenlahdella ja Tallinnassa Piritan birgittalaisluostarissa 17.–18.2.

Seminaarissa kuultiin yhteiskunnallisia ja teologisia puheenvuoroja ihmiskaupasta ja prostituutiosta sekä tutustuttiin ihmiskaupan vastaiseen työhön käytännössä. Seminaarissa käyttivät puheenvuoroja mm. Eva Biaudet (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ), George Joseph (Caritas Tukholma), Kristiina Luht (Viron sosiaaliministeriö) ja Torsten Moritz, (Churches' Commission for Migrants in Europe CCME). Seminaari kokosi yhteensä seitsemisenkymmentä ihmiskauppatyön asiantuntijaa Suomesta ja Virosta. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Viron kirkkojen neuvoston kanssa.

 

Ortodoksisten seurakuntien ihmiskauppaseminaari

Valamon kansanopisto ja ortodoksiset järjestöt pitivät ortodoksisten seurakuntien työntekijöille ja diakoniatoimikunnille tarkoitetun seminaarin ihmiskaupan aiheista 15.–16.9. Uudessa Valamossa. SEN:n oli mukana seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

Ruotsinkielinen teemaseminaari

Vastuuviikon ruotsinkielinen teemaseminaari pidettiin perinteisellä tavalla Vaasassa 16.10. yhteistyössä Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa.

 

Ihmiskauppa itärajan yli

Keskusteltiin ihmiskauppa-aiheisesta seminaarista pietarilaisten ekumeenisten yhteistyökumppanien kanssa. Rahoituksen puutteessa se jäi kuitenkin valmisteltavaksi mahdollisesti kaksivuotisen teeman päätösvaiheeseen vuodenvaihteessa 2009–2010.

 

Aineisto

Tabloidi-muotoinen aineisto Minua ei myydä! julkaistiin 3.9. Se postitettiin kaikkiin Suomen kristillisiin seurakuntiin syyskuun alussa. Kaksikielinen lehti sai hyvän vastaanoton ja lisätilauksia tuli runsaasti, että 10 000 kappaleen painos loppui kesken. Vastuuviikon Internet-sivuille tuotettiin hartaus- ja opetusmateriaalia. Juliste löysi kiitettävällä tavalla paikkansa seurakuntien ja järjestöjen tiloissa ympäri maata.

 

Tapahtumat 19.–26.10.

Vastuuviikkoa vietettiin totuttuun tapaan YK:n päivän ja toisen rukouspäivän (24.10.) ympärillä 19.–26.10. Vastuuviikon moldovalaiset vieraat Asea Railean ja Rodica Tinarelu-Negru SOARTA-järjestöstä vierailivat Suomessa 17.–28.10. SOARTA on ihmiskauppaa ehkäisevä ja sen uhreja tukevaa työtä tekevä järjestö Moldovan tasavallassa. Vieraat osallistuivat mm. Kristilliseen kulttuurifoorumiin Hämeenlinnassa 25.10., tapasivat Vastuuviikon suomalaisia yhteistyökumppaneita ja vierailivat useissa seurakunnissa. Seurakunnat järjestivät Vastuuviikon tapahtumia eri puolilla Suomea. Vastuuviikon ekumeeninen iltakirkko järjestettiin Oulun Karjasillan kirkossa 26.10. ja se radioitiin RadioYle1:ssa. Ruotsinkielinen vastuuviikon radiojumalanpalvelus lähetettiin Sipoon kirkosta 19.10. Täysin uutta oli yhteistyö venäjänkielisen Radio Sputnikin kanssa. Vastuuviikko tuotti kaksi ihmiskauppaa käsittelevää lyhyttä ohjelmaa, jotka molemmat lähetettiin kanavalla kaksi kertaa.

 

Projektisihteeri

Vastuuviikon projektisihteeri, pastori Sanna Ylä-Jussilalle myönnettiin toimivapaata 7.4.–5.10.2008. Vastuuviikon projektisihteeriksi ajalle 15.4.–31.10.2008 kutsuttiin TM Emilia Helavuo. Sanna Ylä-Jussila haki eroa projektisihteerin toimesta tultuaan valituksi Mäntsälän seurakunnan seurakuntapastoriksi. Hallitus myönsi eron 7.1.2009 alkaen.

 

Vastuuviikko ja Kyrkornas globala vecka

SEN:n toimiston ja Sveriges Kristna Rådin (SKR) yhteistyöseminaarin tuloksena pantiin alulle Vastuuviikon ja Kyrkornas Globala Veckan -hankkeen yhteistyö. SKR:n yhteiskuntasuhteista vastaava apulaispääsihteeri Lennart Molin, projektisihteeri Johanna Olaison ja hankkeen tiedottaja vierailivat Helsingissä neuvottelemassa yhteistyömahdollisuuksista kahden kampanjaviikon kesken. Yhteistyön suunnittelua päätettiin jatkaa vuosien 2010–2011 teemoja silmällä pitäen.

 

Ekumeeninen rukouspäiväjulistus

 

Vuonna 2008 vietettiin ensimmäistä kertaa kahta rukouspäivää, joista ensimmäinen sijoittui ekumeeniselle rukousviikolle (18.1.) ja toinen ekumeeniselle vastuuviikolle (24.10.).

Rukouspäiväjulistuksen valmistelusta vastasi SEN:n rukouspäivätyöryhmä. SEN:n hallitus viimeisteli yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian kanssa julistustekstin. Tasavallan presidentti allekirjoitti rukouspäiväjulistuksen 4.12.

                      Vuodelle 2009 valmisteltiin julistus ja siihen liittyvät raamatuntekstit kahta rukouspäivää varten; ne ovat 18.1. ja 24.10. Rukouspäiväjulistuksen teksti käsitteli kahta ajankohtaista teemaa – kristillistä näkökulmaa ilmastonmuutokseen ja 20 vuotta täyttävää YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Kahden rukouspäivän järjestelmä antaa mahdollisuuden siihen, että sekä tammikuun että lokakuun rukouspäivää vietettäisiin paikallisten seurakuntien yhteisenä tapahtumana. Rukouspäivien velvoittava historia valtiovallan määräyksenä muuttuu näin kristittyjen yhteiseksi rukoukseksi koko kansan ajankohtaisten haasteiden puolesta ja samalla hengelliseksi puheenvuoroksi yhteiskunnalliseen keskusteluun.

 

2.2 Muita hankkeita

 

Kirkot ja maahanmuuttajat

 

Yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa

Maahanmuuttovirasto kutsui SEN:n, Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran edustajat 10.1. keskustelemaan yhteistyöstä viraston keräämän maatiedon suhteen. Neuvottelun tuloksena päätettiin, että ryhdytään kehittämään järjestelmää, jossa katsotaan kuinka SLS:n ulkomailla olevat työntekijät voivat antaa Maahanmuuttovirastolle relevanttia tietoa asemaansa olosuhteista. Jos näin löydetään toimiva malli, sitä voidaan soveltaa muihin kirkollisiin järjestöihin.

 

Kirkko turvapaikkana Kuopiossa

SEN ja Kuopion ev.-lut. seurakunnat järjestivät Kirkko turvapaikkana -koulutus- ja neuvottelupäivän 14.1. Puijon kirkolla. Siihen osallistui nelisenkymmentä henkeä, eri kirkkokuntien edustajia lähinnä Itä-Suomesta. Neljän turvaa antaneen seurakunnan edustajat kertoivat kokemuksistaan ja alustivat keskustelun turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja ajankohtaisista käännytyksistä. Tilaisuudessa puhui myös Maahanmuuttoviraston linjanjohtaja Matti Heinonen.

Kyrkan som fristad

Sektionen för finlandssvensk ekumenik ja Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli järjestivät 15.2. Kyrkan som fristad -seminaaripäivän Kauniaisten kirkossa.

 

Kirkko turvapaikkana Turussa

Turun Mikaelinseurakunta järjesti seminaaripäivän turvapaikkakysymyksistä 5.3. Seminaarin tarkoituksena oli valottaa turvapaikkakäytäntöä ja jakaa kokemuksia asian tiimoilta. Puhujina olivat pääsihteeri Dorazio Ruotsin turvapaikkaliikkeestä, professori Antti Laato Åbo Akademista, linjanjohtaja Matti Heinonen Maahanmuuttovirastosta ja SEN:n pääsihteeri. Iltatilaisuudessa esitettiin Naze Aghain tapauksen innoittama sävellys.

 

Asyyli 2008

Tampereen ekumeeninen toimikunta järjesti 11.9. yhdessä SEN:n kanssa seminaarin Asyyli 2008, jossa keskusteltiin turvapaikkapolitiikan eettisistä periaatteista Suomessa ja EU:ssa. Seminaarissa puhuivat maahanmuuttoministeri Astrid Thors, Churches Commission for Migrants in Europe -järjestön pääsihteeri Doris Peschke, Tampereen piispa Matti Repo ja kirkosta suojan saanut turvapaikanhakija Irina Lykhatan. Paneelikeskustelussa oli mukana puolueiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Keskusteluissa kysyttiin mikä on turvapaikkapolitiikan moraali ja mikä on kirkon ääni. Seminaarissa oli 80 osanottajaa ja se pidettiin Tampereen Helluntaiseurakunnassa.

 

Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla

Monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä järjestettiin 20.10. toista kertaa. Tällä kertaa tapahtuma oli yhden päivän mittainen, paikkana oli Kirkkohallituksen juhlasali. Järjestelyt hoidettiin yhdessä ev.-lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön, Helsingin ja Espoon ev.-lut. hiippakuntien maahanmuuttajatyön ja Helsingin srk-yhtymän kansainvälisen työn kanssa. Teemana oli suomalais-venäläinen avioliitto, osanotto oli runsaslukuinen ja keskustelu vilkas.

 

Maahanmuuttajien sielunhoito

Maahanmuuttajien sielunhoitoa laajasti käsittelevässä seminaarissa 20.11. koottiin yhteen maahanmuuttajien keskuudessa seurakunnallista työtä tekeviä tahoja. Tavoitteena oli erityisesti lisätä venäjän ja englannin kielillä tapahtuvan sielunhoidon työntekijöiden keskinäistä tuntemusta ja yhteistyötä. Kotoutuminen seurakuntayhteisöön on yhteinen tehtävä eri kirkoissa, ja se haastaa niin kanta-väestöä kuin tulokkaitakin rakentamaan kirkkoa yhteisönä. Keskustelussa nousi esiin mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita kirkkokuntien välisen yhteistyön ja läpinäkyvyyden suhteen. Seminaari toteutettiin helluntaiseurakunnassa, ev.-lut. Mikaelinkirkolla ja ortodoksisessa toimintakeskuksessa Kontulan ekumeenisen toimikunnan, SEN:n ja ev.-lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön yhteistyönä.

 

MOD-koulutusohjelma

MOD (Mångfald och dialog) on Ruotsissa kehitetty koulutusohjelma, joka tarjoaa pedagogista mallistoa ja menetelmiä erilaisuutta koskevien kysymysten selvittämiseen. MOD on suomennettu Moninaisuus, Oivallus, Dialogi. Koulutus perustuu valmentavaan keskusteluun, vuoropuheluun ja ryhmätyöhön. Niiden avulla pyritään siihen, etteivät erilaisista etnisistä, kansallisista, uskonnollisista tai kulttuurisista taustoista peräisin olevien ihmisten väliset esteet kehittyisi vihamielisyyksiksi. Koulutuksen lisenssin Suomessa omistaa ev.-lut. Kirkkohallitus. Ev.-lut. kirkon maahanmuuttajatyön kanssa yhteistyössä on koulutusta pidetty esillä ja siitä informoitu.

 

Väkivallasta sovintoon

 

Kirkkojen Maailmanneuvoston väkivallan vastaisen vuosikymmenen Kirkot rauhan ja sovinnon puolesta (2001–2010 Decade to Overcome Violence) Suomen hanketta Väkivallasta sovintoon koordinoi ev.-lut Kirkkohallitus. Projektisihteerinä toimi Kati Jääskeläinen. Painopisteenä kuluneena vuonna oli perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja erityisenä kohteena lapset ja nuoret. Projektisihteeri Sanna Ylä-Jussila edusti SEN:a Väkivallasta sovintoon -työryhmässä. Vastuuviikon ihmiskauppa-teeman tiimoilla tehtiin yhteistyötä. Kasvatusasiain jaoston syysseminaari sivusi väkivallan vastaisen vuosikymmenen aihepiiriä.           

 

Nordic-FOCCISA

 

Pohjolan ja Eteläisen Afrikan kirkkojen neuvostojen Nordic-FOCCISA -yhteistyön tilaa selvitettiin Pohjolan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerien toimesta. Todettiin, että yhteistyön tuloksena on tehty merkittäviä aloitteita HIV-AIDS-työssä. Varsinainen kirkkojen neuvostojen yhteydenpito on kuitenkin ollut pysähdyksissä jo muutaman vuoden ajan. Selvityksen tuloksena Pohjolan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerikokous totesi, että olisi asianmukaista järjestää vuonna 2009 yhteinen evaluaatiokokous Eteläisen Afrikan yhteistyökumppaneiden kanssa Nordic-FOCCISA -yhteistyöhankkeen päättämiseksi.

Uskontojen kohtaaminen

 

Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT

Hanasaaressa vuonna 2007 järjestetyn seminaarin Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa alkama työ jatkui. Seurantatyöryhmä, jossa olivat mukana seminaarin neljä kutsujatahoa - Suomen Islamilainen Neuvosto, Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö), Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto ry ja SEN - valmisteli jatkotoimia. Tavoitteena on uskontojen yhteistyötä maassamme kartoittava ja edistävä hanke, jolle taustayhteisöt hyväksyivät nimeksi Uskontojen yhteistyö Suomessa – Religionernas samarbete i Finland, USKOT-RESA. Hanke lähtee liikkeelle kolmen monoteistisen uskonnon edustajien vuorovaikutuksesta ja sen keskeiset tavoitteet ovat yhteiskuntarauhan vahvistuminen, eri uskontojen kannattajien tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus yhteiskunnassa, uskonnonvapauden vahvistuminen ja uskontoja ja yhteiskuntaelämää koskevan keskustelun laajentuminen.

 

Uskontojohtajien tapaamiset

Uskontokuntien johtajat – kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden edustajat - kokoontuivat 13.5. suomalaisen tataariyhteisön Suomen Islam-seurakunnassa Helsingissä sekä 17.11. Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) uusissa toimitiloissa Helsingissä. Kokouksissa keskusteltiin eri uskontojen edustajien mukanaolosta valtiollisissa jumalanpalveluksissa, uskontokuntien valtionavusta ja Uskontojen yhteistyö Suomessa -hankkeesta ynnä muista uskontokuntien elämään liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kokoontumisissa olivat mukana luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa, katolinen piispa, juutalaisten seurakuntien, Suomen Islam-seurakunnan ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan, ja vuodesta 2008 sen sijasta Suomen islamilaisen neuvoston (SINE) edustajat. SEN:n pääsihteeri toimi tapaamisten sihteerinä.

 

Tasavallan presidentin ja uskontokuntien naisten tapaaminen

Naisjaoston puheenjohtaja Eija Kemppi edusti SEN:a uskontokuntien naisedustajien tapaamisessa, jonka tasavallan presidentti oli kutsunut 6.8. Kultarantaan.

 

Aabrahamin tyttäret – Nainen Jumalan kuvana, Helsinki

Mikä meitä yhdistää – mikä erottaa? oli kysymys, jonka Suomen Ekumeenisen Neuvoston naisjaosto oli esittänyt kolmen kirjauskonnon, Abrahamin perillisten, edustajille. Mukana järjestelyissä oli NNKY-liitto, ja tilaisuus pidettiin Hotelli Helkan Saarni-salissa sunnuntai-iltapäivänä 5.10. Keskusteluissa todettiin, että naisten käynnistämästä uskontodialogista on rohkaisevia kokemuksia muualta Euroopasta. Se tapahtuu usein käytännön tasolla ja luo yhteyttä. Tällainen on tarpeen meilläkin, erityisesti näinä aikoina tarvitsemme keskustelua ja toimia elämän suojelemiseksi.

 

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa – tienä rauhaan

Uskontojen rooli maailmassa on tullut yhä näkyvämmäksi ja merkittävämmäksi. Ne näkyvät mediassa, politiikassa ja tavallisten ihmisten kanssakäymisessä. Valitettavan usein uskonnot nähdään riidankylväjinä. Uskontojen perimmäinen sanoma ei kuitenkaan ole vihan eikä väkivallan sanoma. Uskonnot voisivat palvella rauhaa ja sovintoa. Muun muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin Kasvatusasiain jaoston organisoimassa seminaarissa 10.–11. lokakuuta Helsingissä.

 

EU:n kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi

Kutsuseminaari EU:n kulttuurienvälisen teemavuoden tiimoilta järjestettiin 28.10. Seminaarin keskeinen puhuja oli EU:n komission neuvonantaja Jorge Cesar das Neves, joka vastaa Euroopan komission suhteista uskontoihin, kirkkoihin ja aatteellisin yhteisöihin ja maailmankatsomuksiin. Seminaarin avauspuheessa arkkipiispa Jukka Paarma piti Suomea hyvänä esimerkkimaana yhteistoiminnasta eri uskontojen kesken. Maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors korosti eri uskontojen uskonnonopettajien koulutustarvetta. Tri Neves painotti uskontodialogia yhteisenä demokratian ja perusoikeuksien tunnustamisena. Seminaarissa julkistettiin The Helsinki Declaration -julkilausuma, jonka kolmen monoteistisen uskonnon johtajat allekirjoittivat.

Seminaarin järjestivät osana Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta 2008 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 Suomen kansallinen toimikunta.

3 Tiedotus- ja julkaisutoiminta

 

3.1

 

Käytössä eCredon verkkoviestin. Toimistosihteeri päivitti kotisivuja. Yhteistyössä Thorleif Johanssonin kanssa käynnistettiin verkkosivujen uusiutumiseen liittyvä pohdinta.

                      Erityisesti Näköala-lehden lakkauttaminen vuoden 2008 alusta johdattaa uuteen aikakauteen. Muutos oli huolellisen valmistelun ja neuvoston kokouksen päätösten tulosta. Internet-kotisivuihin panostettiin. SEN:n omien ja muiden ekumeenisten seminaarien ja tapahtumien uutisia ja erilaista aineistoa julkaistiin nettisivuilla runsaasti. Henkilö- ja talousresurssien niukkuus rajoittivat kuitenkin SEN:n viestinnän kokonaisvaltaista kehittämistä.

 

3.2 Muut julkaisut

 

Kristittyjen ykseyden rukousviikon aineisto

Rukoilkaa lakkaamatta -Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko

Be ständigt –Ekumeniska böneveckan för kristen enhet

Juliste, tilaustyö taiteilija Liina Pajuselta. Tulostettavissa www.ekumenia.fi-sivuilta ja voidaan käyttää vuosittain rukousviikolla.

 

Toimintakertomus 2007 Verksamhetsberättelse

Edellisen vuoden toimintakertomus, A4-kokoinen 68-sivuinen nidottu, nelivärikannet.

 

Lähetyspyhän aineisto SEN:n ja Suomen Lähetysneuvoston kotisivuilla.

 

Rukouspäiväjulistus

SEN huolehti rukouspäiväjulistuksen 2009 painatuksesta ja lähettämisestä maamme kristillisiin seurakuntiin yhteistyössä ev.-lut. Kirkkohallituksen kanssa.

 

Kristuksen valo loistaa kaikille

Yhteistyössä ev.-lut. kirkon ulkoasiain osaston (KUO) kanssa julkaistiin Sibiussa syyskuussa 2007 pidetyn Euroopan kolmannen yleiskokouksen raporttikirja, joka sisälsi kokouksen keskeiset julkilausumat ja osanottajien pohdintaa tapahtuman eri ulottuvuuksista.

 

3.3 Yhteistyö viestinnässä

 

Yhteistyö Päivä Osakeyhtiön, Suomen Lähetysseuran, eCredon ja Kirkon tiedotuskeskuksen (KT) kanssa on ollut dynaamista ja rakentavaa. Julkaisujen tuottamisessa, kotisivuihin liittyvissä toiminnoissa ja informaation jakamisessa on saatu arvokasta asiantuntija-apua.

 

4 Yhteydet ja seuranta

 

Suomen Helluntaikirkko

SEN vahvisti yhteyksiään Helluntaikirkkoon ja tuki sen yhteydenpitoa muihin kirkkoihin ja ekumeeniseen liikkeeseen. Monet Helluntaikirkon jäsenet ja pastorit osallistuivat SEN:n työhön seminaarien puhujina ja työryhmien asiantuntijajäseninä.

 

Kirkkojen Maailmanneuvosto

SEN:lla oli läheinen näkökulma KMN:n toimintaan, kun varapuheenjohtaja Outi Vasko (ort.) oli KMN:n eksekutiivikomitean jäsenenä ja Echos-nuorisokomission puheenjohtajana. KMN:n muissa toimielimissä oli lisäksi suomalaisia jäseniä: Keskuskomiteassa piispa Simo Peura (ev.-lut.), Aaro Rytkönen (ev.-lut.) ja Heikki Huttunen (ort.). KMN:n ja helluntailaisten yhteistyöelimessä pastori Tuija Mannström (ev.-lut.), kasvatuskomissiossa teol.yo Riina Nguyen (ort.) sekä Faith and Order -täyskomissiossa Minna Hietamäki (ev.-lut.) ja Aino Nenola (ort.).

 

KMN:n valtuuskunnan vierailu

Kirkkojen Maailmanneuvoston valtuuskunta vieraili Suomessa 11.–18.10. Sitä voi pitää KMN:n koko 60-vuotisen historian merkittävimpänä vierailuna maahamme. Yhdeksänhenkistä valtuuskuntaa johti varapääsihteeri Georges Lemopoulos ja siihen kuuluivat KMN: n uskoa ja kirkkojärjestystä tutkivan osaston (Faith and Order), lähetysosaston (Commission on World Mission and Evangelism) ja kansainvälistä politiikkaa seuraavan osaston (Churches’ Commission on International Affairs) johtajat, uskontodialogista, siirtolaisuudesta ja Lähi-Idän suhteista vastaavat ohjelmasihteerit sekä KMN:n hallinnollinen apulaispääsihteeri.

                      Valtuuskunta oli ensisijaisesti KMN:n kahden suomalaisen jäsenkirkon vieraana  – evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon. Myös kolmannen maassamme edustetun jäsenkirkon - United Methodist Church – suomalaisten tytärkirkkojen edustajia tavattiin. SEN järjesti myös tapaamisen Suomen Vapaakristillisen Neuvoston jäsenkirkkojen kanssa, jota vieraat pitivät merkittävänä. Helsingissä järjestettiin useita seminaareja ja tapaamisia ev.-lut. Kirkkohallituksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kolme yleisötilaisuutta. Neljä vieraista saarnasi eri seurakuntien sunnuntaijumalanpalveluksissa. Valtuuskunnan jäsenet puhuivat SEN:n syyskokouksessa ja siihen liittyneessä seminaarissa Lahdessa. Osa valtuuskunnasta oli mukana Kristus-päivässä Turussa 18.10. ja varapääsihteeri William Temu käytti puheenvuoron sen kansainvälisessä seminaarissa.

 

KMN:n ja Helluntailiikkeen yhteistyöryhmä

KMN:n ja helluntailiikkeen yhteistyöryhmä (WCC-Pentecostals Joint Working Group) piti kokouksensa 15.–21.11 Kulttuurikeskus Sofiassa. Suomen lähetysneuvottelun osanottajat kohtasivat työryhmän jäsenet aamuhartaudessa ja päätöskahveillaan. SEN:n toimisto järjesti kokoukseen liittyvän tutustumispäivän Helsinkiin ja Kirkkohallitukseen sekä koordinoi yhteistyöryhmän tapaamisia suomalaisten kirkkojen edustajien kanssa.

 

KMN:n pääsihteeri Suomessa

Kirkkojen Maailmanneuvoston pääsihteeri Samuel Kobia osallistui eurooppalaisten kirkollisten avustusjärjestöjen kokoukseen Kirkkonummella 1.10. SEN:n pääsihteeri kävi tervehdyskäynnillä yhdessä piispa Mikko Heikan, kirkkoneuvos Risto Cantellin ja SEN:n varapuheenjohtaja ja KMN:n eksekutiivikomitean jäsen Outi Vaskon kanssa.

 

Svenska Bibelsällskapet

Svenska Bibelsällskapetin yleisneuvosto (huvudmannaråd) kokoontui Gävlessä 24.4. Kymmen- ja yksitoistavuotiaille koululaisille suunnattu raamattuseikkailu toteutettiin viime vuonna 860 koulussa Ruotsissa ja noin 100 Suomen ruotsinkielisten alueiden koulussa. Professori Anders Piltz tiedotti katolisen kirkon projektista tarkistaa Bibel 2000 -raamatunkäännös. Tukholman katolinen hiippakunta tuottaa uusia jumalanpalveluskirjoja. Rooman jumalanpalveluskongregaatio on päättänyt, ettei Bibel 2000 -käännöstä voida käyttää tarkistamatta määriteltyjä periaatteita. Noin 2100 liturgian kohtaa tullaan tarkistamaan. Esimerkiksi antropomorfismit kuten Jumalan käsi, kasvot jne. täytyy säilyttää, mutta sielua ja henkeä ei saa ilmaista persoonapronomineilla. Tämä uudistus pääsee painokseen jossa ilmenee selvästi että se käsittelee Ruotsissa katolisessa kirkossa käytettävien tekstien liturgista käyttöä. Tämä tullee koskettamaan myös Suomea, koska ruotsinkielisiä jumalanpalveluskirjoja tultaneen käyttämään ruotsinkielisissä messuissa ja toimituksissa myös katolisessa kirkossa Suomessa.

                      Syyskokous pidettiin Tukholmassa 19.11. Mikael Hanssonille myönnettiin vuoden raamattupalkinto. Hansson laati vuonna 1999 Raamattuun keskittyvän nettisivuston (). Sivustolla vierailee 2000 ihmistä päivässä. Yleisneuvoston kolmivuotisen kauden päättyminen herätti keskustelua kohdedokumentista seuraavalle neuvostolle. Lausunnossa painotettiin erityisesti, että SBS tulisi nähdä kirkkojen palveluorganisaationa. Vaarana on, että SBS alkaa esiintyä kirkkona tai raamattuliikkeenä. Raamattua ei saa kuitenkaan eristää kristillisen jumalanpalveluselämän yhteydestä.

 

Life and Peace Institute

SEN:a instituutin hallituksessa edustaneen lähetystöneuvos Elsi Takalan kausi päättyi kuluneen vuoden alussa. Hänen tilalleen valittiin Kirkon Ulkomaanavusta ohjelmajohtaja Leo Siliämaa.

 

NCC Norden

Vuosittainen ekumeenisten neuvostojen pääsihteereitten ja kirkkokuntien ekumeenisten vastuuhenkilöiden kokous pidettiin Tallinnassa 30.1.–3.2. Yli kolmekymmentä edustajaa viiden Pohjoismaan sekä Viron ja Latvian kirkoista ja ekumeenisista neuvostoista keskusteli ekumenian ajankohtaisista kysymyksistä, erityisesti yhteistyöstä KMN:n ja EKK:n yhteyksissä. Ekumeenisten neuvostojen pääsihteerikokoukset pidettiin 7.4. Palermossa Euroopan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerikokouksen yhteydessä sekä 1.12. Tukholmassa. Kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä eri Pohjoismaissa ja Baltiassa ja työstetään yhteisiä hankkeita.

 

NCC Europe

Pääsihteeri osallistui Euroopan ekumeenisten neuvostojen pääsihteerikokoukseen Palermossa

7.-10.4. Kokouksessa käytiin laaja keskustelu EEA3-prosessista ja sen päätapahtumasta Sibiussa. Muutoin keskityttiin maahanmuuttotilanteeseen Euroopassa ja ekumeenisten neuvostojen sekä kirkkojen työhön maahanmuuttajien parissa. SEN:n pääsihteeri kuului vuorollaan kokousta valmistelleeseen työryhmään.

 

Ekumeniskt idéforum

Sigtunassa Ruotsissa järjestettiin Ekumeniskt idéforum 9.-10.3. Teemana oli Religion i det offentliga rummet ja alustajana muun muassa Helsingin Sanomien toimittaja Reetta Meriläinen. Paikalle oli kokoontunut ekumeenisia toimijoita kaikista Pohjoismaista. Foorumissa käsiteltiin myös pohjoismaisen ekumeenisen yhteistyön hankkeita, joita on monella eri alueella. SEN:a edusti pastori Jan Edström.

 

Ruotsin kristillinen neuvosto (SKR)

 

Yhteistyöseminaari

SEN:n henkilökunta toteutti opintomatkan ja yhteistyöseminaarin Tukholmaan ja Uppsalaan 16.–17.1. Tukholmassa tutustuttiin Ekumeniska Centretiin (Sundbybergissa) ja keskusteltiin yhteistyöstä Sveriges Kristna Rådin (SKR) kanssa. Seminaarissa olivat mukana SKR:n pääsihteeri, diakoniaosaston johtaja, Ekumenik i Norden -ohjelmasihteeri, teologinen sihteeri, pakolais- ja integraatiosihteeri ja ortodoksisten kirkkojen koordinaattori. Lisäksi tavattiin Globala veckan -hankkeen työntekijät sekä Ruotsin lähetysneuvoston edustajat. Uppsalassa emäntänä oli arkkipiispan kanslian ekumenian työalasihteeri. Kirkon kansliapäällikkö valotti Ruotsin kirkon ajankohtaisia haasteita, ja kuultiin tutkijan puheenvuoro samaa sukupuolta olevien rekisteröidyn parisuhteen ja avioliittolain uudistuksen ajankohtaisia kysymyksistä ekumeeniselta kannalta. Saatiin myös tutustua Ruotsin kirkon suomenkieliseen työhön.

                      Tukholman ja Uppsalan keskusteluissa ilmeni se, miten samantyyppisiä asioita ekumeenisessa toiminnassa käsitellään Pohjanlahden molemmin puolin. Todettiin myös, että useilla toiminta-alueilla lähempi yhteydenpito ja yhteistyö olisivat hyödyllisiä molemmin puolin. Luontevinta olisi aloittaa Globala veckanin ja Vastuuviikon yhteisestä suunnittelusta, koska viikkojen tausta on yhteinen ja yhteistyötä on alkuvaiheessa ollut. Kirkkojen keskustelu samaa sukupuolta olevien parien asemasta sekä ev.-lut. kansankirkon jäsenmäärän kehitys ovat aiheita, joissa olisi hyödyllistä seurata Ruotsin tilannetta.

 

Kristityn elämä pyhiinvaelluksena

SKR:n Ekumenik i Norden -ohjelma järjesti yhteistyössä Valamon kansanopiston kanssa 21.-24.2. seminaarin itämaisen ja länsimaisen hengellisyyden kohtaamisesta. SEN osallistui valmisteluihin. Pääsihteeri ja toimistosihteeri osallistuivat myös seminaariin.

 

SKR:n vuosikokous

Pääsihteeri osallistui Ruotsin kristillisen neuvoston (Sveriges Kristna Råd, SKR) vuosikokoukseen Västeråsissa 16.–17.4. Hän piti pyydetyn kommenttipuheenvuoron professori Anna-Marie Aagaardin alustukseen aiheesta Föregripende tilgivelse.

 

Theobalt

Pääsihteeri osallistui Suomessa vuonna 2009 pidettävän Theobalt-verkoston kokouksen valmisteluihin.

 

Viron Kirkkojen Neuvosto

Vastuuviikon teemaseminaari ihmiskaupasta 18.–19.2. toteutettiin yhteistyössä Viron kirkkojen neuvoston (Eesti Kirikude Nõukogu, EKN) kanssa. Pääsihteeri luennoi EKN:n koulutusseminaarissa Suomen luterilais-ortodoksisista yhteyksistä ja saarnasi ekumeenisen nuorisofestivaalin päätösjumalanpalveluksessa 19.8. Kambjan kirkossa.

 

Uskonnonopetuksen seuranta

Uskonnonopetuksen seurannasta lisää kohdassa Kasvatusasian jaosto.

 

Parisuhdelaki ja kirkot

SEN seurasi kirkoissa käytävää kotimaista ja kansainvälistä keskustelua samaa sukupuolta olevien parisuhteista.  SEN:n ja Studium Catholicumin järjestämä seminaarisarja Sukupuolisuus Jumalan suunnitelmassa alkoi 11.10. Ensimmäisellä kertaa esitelmöi SEN:n pääsihteeri ja häntä opponoi dominikaani-isä Antoine Lévy. Seminaarin aineistoa julkaistaan SEN:n nettisivuilla. Viiden kutsuseminaarin sarja jatkuu kevääseen saakka. Kansainvälisen kokemuksen mukaan ekumeeninen konteksti antaa mahdollisuuden puhua mielipide-eroista vapautuneemmin kuin yhden tunnustuskunnan sisällä. Tämä seminaarisarja näyttää, pitääkö se paikkansa suomalaisessa kontekstissa. Pääsihteeri toimi puheenjohtajana KMN:n pääsihteerin kokoamassa ihmisen seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä neuvoa-antava ryhmässä (Human sexuality reference group).

 

Uskonnollisten yhteisöjen valtionapu

SEN:n ja Suomen Vapaakristillisen Neuvoston edustajat tapasivat kesäkuussa opetusministeriön virkamiehiä, jotka hoitavat uskonnollisten yhteisöjen valtionavustuksia. Neuvottelun aiheena oli valtionavun saaminen pysyväksi määrärahaksi valtion budjetissa ja sen tason korottaminen. Opetusministeriö lähtee siitä, että määräraha on pysyvä. Kun 19 000-jäseninen Jehovan Todistajat ei hae avustusta, muiden osalle tulisi lähes 4 euroa jäsentä kohti. Tätä yhteisöjen edustajat pitävät vähäisenä, mutta vuoden 2009 menoarvioesityksessä summa on edelleen samansuuruinen, 200 000 euroa.

 

Irakin kristittyjen tilanne

SEN järjesti 28.3. lounastapaamisen Euroopan komission Bagdadin-edustuston päällikön, suurlähettiläs Ilkka Uusitalon kanssa. Tilaisuuteen kutsuttiin Lähi-Idän asioita seuraavia SEN:n yhteistyökumppaneita. Keskustelussa nousi esiin erityisesti kristityn assyrialaisen vähemmistön hätä Irakissa.

 

Uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeus

SEN:n hallitus perehtyi avioliiton vihkimisoikeudesta annettujen uusien säädösten vaikutuksiin vapaakirkkojen ja katolisen kirkon kannalta. Asiasta avattiin yhdessä SVKN:n kanssa neuvotteluyhteys Oikeusministeriöön.

 

Ekumeeninen pyhiinvaellus, Assisi-Rooma-Castelgandolfo

SEN järjesti sen piirissä toimivien kirkkojen ja yhteisöjen jäsenille ekumeenisen pyhiinvaelluksen Italiaan 29.3–5.4. Reitti kulki Pyhän Franciscuksen ja Pyhän Chiaran jalanjäljillä Monte Subasion rinteillä. Kohteena oli myös Centro Francescano. Castel Gandolfossa tutustuttiin Focolaren päämajaan. Roomassa mieliinpainuva kokemus oli osallistuminen Paavi Johannes Paavali II:n muistomessuun 2.4. (kuolinpäivä) Pietarinkirkon aukiolla. Messun pääselebranttina oli paavi Benedictus XVI. Edeltäjäänsä arvostaen ja kunnioittaen paavi korosti Jeesuksen sanomaa: ¨Älkää pelätkö¨. Hän painotti, että enkelin viestistä tuli tavallaan motto Johannes Paavali II:n työlle.

                      Myös Protestanttisten kirkkojen federaation päämajassa vierailtiin ja katolisen kirkon Kristittyjen ykseyden edistämisen neuvostossa samoin kuin Birgittalaissisarten talossa.

Matkalla oli 51 vaeltajaa ja edustettuina olivat katolinen, luterilainen, ortodoksinen ja vapaakirkko. Matkanjohtajina toimivat pääsihteeri Heikki Huttunen (ort.), pastori Antti Kruus (ev-lut.) ja isä Teemu Sippo (kat.). 

 

5 Jaostot

 

5.1 Eettisten kysymysten jaosto

 

Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ekumeenisesta näkökulmasta. Erityinen huomio tulee kiinnittää terveydenhuollon etiikan kysymyksiin ja ihmisar­voon liittyviin kysymyksiin.

                      Puheenjohtajana toimi Risto Pontela (ev.-lut.), varapuheenjohtajana Liisa-Maria Voipio-Pulkki (ev.-lut.), ja sihteerinä Kaisa Iso-Herttua (ev.-lut.). Kokouksia pidettiin kuusi.

                      Akateemisessa keskustelussa, kirkoissa, kristillisissä järjestöissä ja islamilaisessa yhteisössä on selkeästi tarvetta keskusteluun ilmiöistä, jotka liittyvät tiukkaan uskonnollisen tradition ja oman sosiaalisen yhteisön normien korostamiseen pyrkivään uskonnollisuuteen, fundamentalismiin. Tätä teemaa jaosto piti esillä ja järjesti siitä seminaarin 5.3. Puhujiksi oli kutsuttu Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Juha Sihvola, Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen, Uskontojen Uhrien Tuki ry:n puheenjohtaja Joni Valkila sekä Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja, lääkäri Anas Hajjar. Seminaarin juonsi toimittaja Sirkku Nyström.

                      Seminaariin oli vapaa pääsy ja se kokosi noin 100 osanottajaa. Ekumeeninen foorumi koettiin tälle keskustelulle luontevaksi ympäristöksi, koska eri tavalla fundamentalistisia liikkeitä löytyy kaikista uskontokunnista ja uskonnoista. Keskustelun nähtiin myös syventävän uskontodialogia.

                      Syyskaudella jaosto käynnisti uuden teeman työstämisen, joka viritti jaoston sisällä monipuolisen aktiivisen keskustelun. Siinä nousivat mm. eettiset valinnat kirkon jäsenyydessä, kysymys ihmisten ahneudesta, sitoutumisen pelko (”freelancekristityt”), hyvä arki ja kriisit. Seuraava seminaari tulee keskittymään kirkkoihin kriisien kohtaajina.

 

5.2 Kasvatusasiain jaosto

 

Kasvatusasiain jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen asioissa, jotka liittyvät ekumeeniseen kasvatukseen. Tarkoituksena on edistää kasvatusta ekumeenisuuteen Suomessa keskinäisen kunnioituksen ja tiedon lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä.

                      Puheenjohtajana toimi Arto Kallioniemi (ev.-lut.), varapuheenjohtajina Mervi Sarimo (kat.) 31.5. asti ja Sirpa Okulov (ort.) 1.6. alkaen sekä sihteerinä Marianne Kantonen (ort.). Kokouksia oli kuusi. Kaksi työryhmää asetettiin. Toinen suunnitteli syksyllä pidettyä seminaaria ja jäseninä olivat Arto Kallioniemi, Mervi Sarimo, Liisa Siikanen ja Marianne Kantonen. Opetushallituksesta ryhmään kutsuttiin opetusneuvos Pekka Iivonen, Väkivallasta sovintoon -projektista Kati Jääskeläinen ja Lähetysseurasta Eeva Liesilinna.

                      Toinen työryhmä asetettiin virpomisperinnejulkaisun toimituskunnaksi. Julkaisu valottaa virpomisperinteen historiaa, oikeita perinteisiä tapoja kristillisen uskontokasvatuksen näkökulmasta. Aineisto on tarkoitettu kasvatustyöhön seurakunnissa ja koulumaailmassa sekä esimerkiksi median käyttöön. Työryhmän puheenjohtajana toimii lehtori Martti Häkkänen Seurakuntaopistolta. Muut jäsenet ovat pääsihteeri Heikki Huttunen, Hannu Koskinen ja Marianne Kantonen.

                      Jaosto on myös mukana Väkivallasta sovintoon -projektin ja Lasten keskuksen kirjahankkeessa Lapset ja väkivalta. Arto Kallioniemi edustaa jaostoa.

                      Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran MONESA-projektin, Opetushallituksen ja Väkivallasta sovintoon -projektin kanssa järjestettiin Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa – tienä rauhaan -seminaari 10. – 11.10. Helsingissä. Seminaari sai taloudellista tukea Suomen ortodoksiselta kirkolta ja Edita Publishing Oy:ltä. Seminaariin osallistui liki 50 ekumenian ystävää eri puolilta Suomea. Suurin osa osallistujista oli opettajia, mutta paikalla oli myös kirkkojen työntekijöitä sekä muita kasvatusalan ammattilaisia. Seminaari soveltui opettajille VESO-päiväksi.

                      Seminaarin avasi Lähetysseuran tiloissa Arto Kallioniemi. Opetusneuvos Pekka Iivonen puhui uskontojen välisestä dialogista. Pääsihteeri Heikki Huttunen käsitteli oman uskonnon opetusta mahdollisuutena kulttuurien kohtaamiseen. Kustannustoimittaja Ilkka Enkenberg esitteli Editan uskontokasvatukseen liittyviä uusia julkaisuja. Illalla oli ekumeeninen ehtoopalvelus Uspenskin katedraalissa Heikki Huttusen ja ekumeenisen työryhmän johdolla. Ilta jatkui Uspenskin kryptassa iltapalalla.

                      Toisen seminaaripäivän ohjelma alkoi Laudeksella Pyhän Henrikin katedraalissa. Silja Lamminmäki-Vartia kertoi uskontodialogista monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Näkökulmia uskontodialogiin kasvatuksessa saatiin neljästä näkökulmasta: Marjatta Jaanu-Schröder toi esille katolisen näkökulman, Liisa Siikanen käsitteli kouluyhteistyötä ja arjen ekumeniaa virtuaalinen retki Hietaniemen hautausmaalle -aineiston kautta, Sanna Ylä-Jussilan aiheena oli Abrahamin lapset. Lopuksi Sirpa Okulov kertoi Ortodoksisen kirkkomuseon toteuttamasta projektista Kulttuurien kohtaaminen – kuva yhteisenä kielenä. Seminaarin päättivät Arto Kallioniemi ja Juha Luodeslampi pohtimalla mahdollisuuksia uskontodialogiin kasvatuksessa. Osallistujilta saatu palaute oli myönteistä.

                      Jaosto järjesti lisäksi yhteistyökumppaneilleen Lucian päivän tilaisuuden 10.12. SEN:n toimistossa. Ohjelmassa oli ekumeeninen hartaus ja paikalla vieraili myös Espoon Mattlidenin koulun neljännen luokan oppilaiden Lucia-kulkue. Ilmapiiri oli lämmin ja toi valoa kaamoksen keskelle yhdessäolon ja glögin merkeissä.

                      Uskonnonopetuksen mutta myös jäsenyhteisöjen ja yhteiskunnan antaman muun uskontokasvatuksen toteutumisen seuraamista jatkettiin. Esille pyrittiin tuomaan erityisesti vähemmistöuskontojen opetukseen liittyviä epäkohtia sekä uskonnonvapauslain oikean tulkinnan edistämistä esi-, perus- ja lukio-opetuksessa sekä päiväkotien ja koulujen arjessa. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta uskontokasvatuksen alueen eri toimijoiden kanssa pyrittiin edistämään ekumeenisen kasvatuksen lisäämiseksi.

 

5.3 Naisjaosto

 

Naisjaosto jatkoi työskentelyään naisten tukemiseksi kirkoissa ja yhteiskunnassa sekä

yhteisen kristillisen identiteetin vahvistamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi naisjaosto osallistui aktiivisesti sekä kotimaiseen että ulkomaiseen keskusteluun naiskysymyksistä myös

uskontojen välisissä yhteyksissä ja rohkaisi jäsen-, tarkkailija- ja kumppanuusyhteisöjen naisia aktiiviseen ekumeeniseen toimintaan.

                      Puheenjohtajana toimi Eija Kemppi (ev.-lut.), varapuheenjohtajana Iris Rajamaa (met.), sihteerinä Satu Lehtonen (kat.), tiedotusvastaavana Anne Lagerstedt (Suomen Kristillinen Rauhanliike) ja rahoitusasiantuntijana Marjatta Viirto (ort.).

                      Kokoukset järjestettiin Suomen Metodistikirkon, evankelis-luterilaisen Kirkkohallituksen ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa sekä Studium Catholicumissa. Näiden yhteydessä tutustuttiin myös kirkkokuntien hartauselämään ja toimintaan.

                      Työryhmät seminaarien järjestämistä varten asetettiin. Tampereen-seminaarin työryhmään kuuluivat Riina Ngyuen, Leena Mäkitalo ja Iris Rajamaa ja Helsingin-seminaarin ryhmään Eija Kemppi, Anne Lagerstedt, Satu Lehtonen, Leena Mäkitalo ja Monika Pensar-Granroth.

                      Morbackan retriittikeskukseen Kaarinaan kokoonnuttiin 11.–13.4. hiljaisuuden rukousretriittiin. Ohjaajina toimivat sisar Theresa Jezl (kat.) ja Riitta Heino (ev.-lut). Tutustuttiin myös ekumeeniseen Pyhän Henrikin taidekappeliin Turussa.

                      Naisten ääniä ruumiillisuudesta - Kaikki sinussa on kaunista -seminaari pidettiin Tampereella 27.4. Noin 50 naista eri kirkoista ja ikäryhmistä oli kokoontunut keskustelemaan ja kertomaan ajatuksiaan ruumiistaan Pyhän Hengen temppelinä ja ruumiinsa elämänkaaresta. Kaija-Maaria Junkkari herätti naiset pohtimaan ruumiillisuuttaan muun muassa seksuaalisuuden ja itsensä kunnioittamisen näkökulmasta. Toisessa puheenvuorossa Riina Nguyen pohti ruumiillisuuden todellisuutta hengellisen elämän näkökulmasta otsikolla Ruumiini rukous. Tanssiryhmä Xaris rytmitti vilkkaan keskustelun iltapäivää.

                      Tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui 7.8. Suomen uskontojen naisedustajia keskustelutilaisuuteen Kultarantaan. Jaoston puheenjohtaja oli paikalla SEN:n edustajana ja esitteli tilaisuudessa ennakkoon seminaaria Abrahamin tyttäret - nainen Jumalan kuvana.

                      Kyseinen seminaari järjestettiin 5.10. Juutalaista naiskuvaa esittelivät FT Karmela Bélinki ja osastopäällikkö Nina Nadbornik. Islamin naiskuvasta esitelmöi FT Sylvia Akar ja kommenttipuheenvuoron esitti opettaja Noha Abu Ramadan. Kristinuskon naiskuvasta kertoi professori Raija Sollamo ja kommenttipuheenvuoron käytti TT Talvikki Mattila. Harpisti Hanna Rantalaiho musisoi. NNKY:n Saarni-saliin kokoontui runsaat 70 osanottajaa, jotka keskustelivat vilkkaasti alustusten innoittamina.

                      Seminaarin perusteella päätettiin jatkaa uskontojen välistä vuoropuhelua vuonna 2009 pienimuotoisesti vierailemalla toisten uskontojen kokoontumispaikoissa. Näin saatiin myös verkosto naisista, jotka ovat jatkossa kiinnostuneita vastaavista keskusteluista.

                      Puheenjohtaja osallistui 18.–19.2. Vastuuviikon Mikä on ihmisen hinta- seminaariin. Puheenjohtaja oli mukana myös vuoden 2009 Kirkkopäivien Rauhankasvatus-seminaarin valmistelussa.

                      Nordisk Ekumenisk Kvinnokommittén (NEKK) johtoryhmässä jaostoa edusti Monika Pensar-Granroth. Noin joka toinen vuosi järjestettävä Nordisk ekumenisk kvinnokonferens järjestettiin 7.-9.8. Islannin Skalholtissa teemanaan Källor till liv. Monika Pensar-Granroth piti konferenssissa työpajan teemasta Moder vår. Konferenssissa oli hyvä suomalaisedustus, sillä 9 suomalaista osallistui, kaikkiaan osanottajia oli 67 ja kaikki pohjoismaat olivat edustettuina.

                      NEKKin johtoryhmä kokoontui 4.-5.11. Oslossa. Suomea edustivat Sirpa-Maija Vuorinen ja Sinikka Metsätähti, molemmat Kirkon ulkoasiain neuvoston edustajina. Johtoryhmä käsitteli Islannin-konferenssin palautetta ja päätti, että seuraava konferenssi järjestetään Norjassa 2010. Kokouksessa esiteltiin mielenkiintoinen tutkimus tasa-arvokysymyksistä norjalaisissa kirkollisissa työyhteisöissä. NEKK päätti paneutua myös ympäristökysymyksiin ja järjestää yhteistyössä Kvinnor i Svenska kyrkan -verkoston  kanssa Vattnets sakrament -seminaarin Uppsalaan 30.-31.1.2009.

                      Euroopan kristittyjen naisten ekumeenisen foorumin (EFECW) hallituksessa toimii julkaisuvastaavana Anne Lagerstedt. Hän osallistui kokouksiin Chisinaussa (Moldova) ja Versaillesissa, jossa järjestettiin myös kansallisten koordinaattoreiden kokous syyskuussa. Kokoukseen liittyvän seminaarin teema oli Naiset ja uskonto. Tärkein päätös oli järjestön uusien ohjesääntöjen hyväksyntä. EFECW:n tärkein toimintamuoto kokoontumisten lisäksi oli ekologinen koulu Saksassa ja tunnustuskuntakoulutus Skotlannissa. Jaosto teki yhteistyötä EFECW:n Suomen osaston kanssa, jossa sovittiin yhteisestä suunnittelusta vuoden 2009 pyhiinvaelluksen osalta.

 

5.4 Nuorisojaosto

 

Jaoston tavoitteena on edistää ekumeenista nuorisotyötä Suomessa sekä tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua kansalliseen ja kansainväliseen ekumeeniseen nuorisotoimintaan.

                      Puheenjohtajana toimi Teemu Toivonen (ort.), sihteerinä Jussi Ikkala (ev.-lut.), ja varapuheenjohtajana Sami Lehto (vap.). Koulutussihteerinä toimi edellisenä vuonna alkaneen Ketko-kurssin loppuun asti Ronja Venesperä (ort.), huhtikuussa uutena koulutussihteerinä aloitti Henri Järvinen (ev.-lut.). Kansainvälisten asioiden sihteerinä & EYCE-yhdyshenkilönä toimi Siiri Toiviainen (ev.-lut.) ja tiedottajana Heidi Kusmin-Bergenstad (ort.). Kansallisena Ketko-koordinaattorina toimi Ronja Venesperä (ort.). Uskontodialogisihteereinä toimivat Ronja Venesperä (ort.) ja Meri Saarinen (ev.-lut.). Jaosto kokoontui neljä kertaa. Lisäksi johtoryhmä kokoontui erikseen kolme kertaa.

                      Jaoston lippulaiva, Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma KetkoTM oli yksi jaoston tärkeimmistä, vakiintuneista työmuodoista. Ketko-kurssi järjestettiin myös Joensuussa, nyt toista kertaa. Ketko-nimellä on Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämä tavaramerkkisuoja.

                      Jaosto tuki nuorten osallistumista eri ekumeenisiin tapahtumiin ulkomailla ja Suomessa. Avustuksen saaneet raportoivat kokemuksistaan.

 

KetkoTM

Kurssi järjestettiin tuttuun tapaan Helsingissä ja syksyllä käynnistyi kurssi Joensuussa. Helsingin-kurssi järjestettiin yhteistyössä Kirkkopalvelujen Opintokeskuksen (entinen Kristillisen opintokeskus, KO) ja Joensuun-kurssi Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) ja Ortodoksisen Opiskelijaliiton (OOL) kanssa. Yhteistyö sujui mutkattomasti. Koulutussihteerinä Helsingissä toimi huhtikuuhun asti Ronja Venesperä ja uutena koulutussihteerinä aloitti Henri Järvinen. Joensuussa sihteereinä toimivat Riikka Hakulinen ja Lidija Cederström. Kansallinen Ketko-koordinaattori Ronja Venesperä auttoi Joensuun kurssin järjestelyissä. Koulutussihteereillä olivat tukenaan Ketko-työryhmät, jotka koostuvat Ketkon suorittaneista vapaaehtoisista eri kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen nuorista. Kurssin suorittamisesta saa opintopisteitä Helsingin ja Joensuun yliopistojen teologisissa tiedekunnissa ja Diakonia-ammattikorkeakouluissa.

                      Ketko-kurssi tarjoaa hyvän tiedollisen ja kokemuksellisen pohjan ja valmentaa nuoria aktiivisiksi ekumeenisiksi toimijoiksi. Kurssilla tutustutaan eri kirkkojen ja yhteisöjen elämään teoriassa ja käytännössä, ja kurssilaiset perehtyvät ekumeeniseen liikkeeseen, kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksiin, kristillisyyteen ja ajankohtaisiin kysymyksiin laajasti monesta eri näkökulmasta. Ketko-kurssin kesto on neljä viikonloppua yhden lukuvuoden aikana. Helsingin kurssille osallistui 12 henkilöä, Joensuun kurssille 15 henkilöä. Helsingin Ketkossa aloitti syksyllä 15 kurssilaista ja Joensuussa 9.

 

Kansainväliset yhteydet

Jaosto on Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) jäsen. Jaoston kv-sihteeri Siiri Toiviainen toimi EYCE-yhdyshenkilönä (national contact) ja huolehti, että EYCE:n järjestämistä kursseista ja kansainvälisistä ekumeenisista tapahtumista saatiin tietoa kokouksissa, Ketko-kurssilla ja nuorisoekumenia-listan kautta. Teemoina EYCE:n kursseilla olivat muun muassa konfliktit ja kirkkojen rooli konfliktien keskellä, HIV/AIDS -

sukupuolikysymys?, uskontodialogi ja fundamentalismi sekä uskonnot mediassa. Koulutuksiin ja kokouksiin eri puolilla Eurooppaa osallistui jaoston lähettäminä viisi henkilöä.

                      European Fellowshipin (EF) pääsiäiskurssille Kööpenhaminassa 16.–23.3. osallistuivat Tuuli Perttula ja Kalle Matsinen. Tämän vuoden teemana oli Peaceful Cultural and Religious Co-Existence. Kurssin osallistujat tulivat yhdestätoista eri maasta. Kurssilla käsiteltiin kulttuurien ja uskontojen välistä rinnakkaiseloa. Yhtenä työskentelytapana oli puoli vuorokautta kestävä roolipeli, jossa osallistujat joutuivat ratkomaan rauhansopimuksen solmimiseen liittyviä haasteita.

                      Tearing down the walls – a training course on overcoming conflict stimulating reconciliation in Europe -koulutukseen Pohjois-Irlannissa 22.–27.6. osallistui Ilona Tuomi. Koulutuksen tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat erilaisiin teorioihin, joita konfliktitilanteissa käytetään niiden ratkaisemiseksi ja käydä läpi tapauskertomuksia, joissa kirkot ovat joko toimineet konfliktin alkuunpanijoina/osallistujina tai sen sovittelijoina. Lisäksi tavoitteena oli tehdä tutuksi sovinnon tekemiseen liittyvää psykologiaa sekä saada käytännön koulutusta sovinnon- ja rauhantekoprosesseihin. Kurssi koostui luennoista ja esitelmistä, monimuotoisista ryhmätöistä, opintomatkasta Belfastiin sekä erilaisista työpajoista, jotka sisälsivät muun muassa roolipelejä sekä alueellisia projekteja.

                      World Student Christian Federationin yleiskokoukseen Montréalissa Kanadassa osallistui Hanna Kuisma. Järjestön 34. yleiskokous pidettiin 1.–9.8. ja siihen osallistui 200 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Yleiskokouksen tavoitteena oli elvyttää kansainvälistä kristillistä opiskelijatoimintaa ja ekumeenista liikettä. Yleiskokouksessa käsiteltiin sosiaalista ja poliittista oikeudenmukaisuutta, solidaarisuutta sekä ajankohtaisia teemoja teologian ja Raamatun valossa.

                      EYCE:n kansallisten yhdyshenkilöiden tapaamiseen Roomassa 24.–28.10. osallistui Siiri Toiviainen. Tapaamisessa suunniteltiin EYCE:n toimintalinjoja ja tulevia koulutusohjelmia. Pohjoismaat tulevat tiivistämään yhteistyötään EYCE:n sisällä.

                      Koulutuksiin ja kokouksiin osallistuneet raportoivat tapahtumista jaostolle ja ovat kiinnostuneita jatkossakin jakamaan kokemuksiaan kotimaisessa ekumeenisessa nuorisotoiminnassa.

 

Nuorten uskontodialogi

Jaosto on vuodesta 2006 osallistunut uskontojen nuorten edustajien väliseen dialogiin. Uskontodialogi on ekumeenisessa kentässä uusi aluevaltaus, ja sen toimintamuotoja kehitetään. Toimintavuonna jaoston uskontodialogisihteereinä toimivat Ronja Venesperä (ort.) ja Meri Saarinen (ev.-lut.).

 

Tapahtumia

Nuorisojaosto osallistui Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiville 8.–10.1. Jyväskylässä sekä Kirkon Nuorisopäivillä 16.–18.5. Keravalla, joissa ekumeenisessa esittelypisteessä jaettiin ekumeenista tietoutta sekä mainostettiin ekumeenista toimintaa. Nuorten ekumeenista adventtijuhlaa vietettiin 15.12. kolmiosaisena tapahtumana. Juhlan aloitti ortodoksinen ehtoopalvelus Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, josta siirryttiin Helsingin Tuomiokirkon kryptaan tutustumaan kansainväliseen seiminäyttelyyn. Kolmas osa oli yhteinen ateria, jonka kuluessa keskustelu liikkui eri kirkkokuntien jouluperinteissä.

 

Spiritualiteettiprojekti

Spiritualiteettiprojekti jatkoi työskentelyään saattamatta työskentelyään vielä päätökseen. Käynnissä on musiikki- ja rukousaineiston tekijänoikeuksien tarkistaminen, minkä jälkeen kootun materiaalin julkaisuvalmistelut voidaan aloittaa. Projektia ovat ohjanneet Topi Haarlaa ja Mika Pajunen.

 

5.5 Opillisten kysymysten jaosto

 

Opillisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenille, tarkkailijoille ja kumppanuusjärjestöille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen opillisten kysymysten edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on auttaa kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä tuntemaan toisiaan, edistää näiden ykseyttä ja poistaa keskinäisiä harhaluuloja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto seuraa kotimaista ja ulkomaista ekumeenista keskustelua ja erityisesti Faith and Order -liikkeen toimintaa sekä järjestää ekumeenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista opillisista kysymyksistä.
                      Puheenjohtajana toimi Pekka Metso (ort.) ja sihteerinä Tapani Saarinen (ev.-lut.).

Jaoston kokoukset olivat temaattisia. Vuoden kahdessa ensimmäisessä kokouksessa jatkettiin edellisenä vuonna alkanutta KMN:n kirkko-oppiteemaan liittyvää työskentelyä (The Nature and Mission of the Church). Molemmat kokoukset järjestettiin Kirkkohallituksen tiloissa. Teologisten asiain sihteeri Matti Repo toimi alustajana 6.3. Kokous 8.5. toteutettiin avoimena seminaarina, jonka alustajina olivat episcopus electus Matti Repo, professori Risto Saarinen ja kirkkokunnanjohtaja Atte Helminen (adv.).
                      Kokouksessa 18.9. tutustuttiin Suomessa toimivien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen bilateraalisten dialogien nykytilanteeseen. Jaoston jäsenet tarjosivat kattavan näkökulman omien taustayhteisöjensä ajankohtaisiin ekumeenisiin keskusteluihin. Tapani Rajamaa (met.) kertoi metodistikirkon ja ev-lut. kirkon dialogin tuloksista. Pekka Metso informoi Suomen ortodoksisen kirkon ja ev.-lut. kirkon keskusteluista. Minna Hietamäki analysoi ev.-lut. kirkon käymiä dialogeja.
                      Vuoden neljäs ja viimeinen kokous 13.11. keskittyi Isä meidän -rukouksen ekumeeniseen tarkasteluun. Alustuksista vastasivat Pekka Metso ja Tapani Saarinen. Metso käsitteli kirjoituksessaan rukouksen patristista tulkintaa ja Saarinen esitteli rukouksen selityksiä luterilaisissa ja katolisissa katekismuksissa. Lisäksi jaosto keskusteli Isä meidän -rukouksen ekumeenisen sanamuodon valmisteluun liittyvästä mielenkiintoisesta historiasta.

                      Tämän perusteella todettiin yhtä hyvin erilaisia uusia käännöstyön haasteita, kuin se että ekumeenisen sanamuodon liturginen reseptio on toistaiseksi jäänyt vajaaksi luterilaisessa kirkossa. Sen sijaan esimerkiksi ortodoksinen ja katolinen kirkko ovat ottaneet ekumeenisen sanamuodon käyttöön.

 5.6 Paikallisen ekumenian jaosto

 

Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle ja eri kirkoissa ja yhteisöissä toimiville kristityille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen paikallisen ekumenian edistämiseksi.

                      Puheenjohtajana toimi Oiva Voutilainen (ev.-lut.) sekä varapuheenjohtajina Teemu Sippo (kat.) ja Arto Kortemaa (vap.) ja sihteerinä Veijo Koivula (ev.-lut.). 

                      Jaosto kokoontui kolmeen kokopäivän kokoukseen, joissa paikallisekumeeninen keskustelu kävi vilkkaana. Lisäksi järjestettiin Paikallisekumeeninen Foorumi 22.9. Riihimäellä yhdessä SEN:n toimiston sekä paikallisten seurakuntien kanssa. PaFo oli historiansa kuudes. 

                      Keskeisessä asemassa jaoston toiminnassa on ollut vuosittain tammikuussa pidettävä kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko. Huomiota on kiinnitetty myös lokakuun vastuuviikon ekumeenisuuteen, maailman rukouspäivän viettoon maaliskuussa sekä Suomen Pipliaseuran aloitteesta toukokuussa pidettävään ekumeeniseen raamattutapahtumaan. Jaosto on pyrkinyt pitämään läheistä kosketusta paikalliseen ekumeniaan kaikkialla Suomessa. Jaosto on jatkanut eri puolilla Suomea olevien paikallisten ekumeenisten toimikuntien kartoittamista. Sihteeri on kuukausittain koostanut paikallisekumeenisen raportin jaoston jäsenten antamien tietojen perusteella.

 

5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik

 

Jaoston tarkoitus on tarjota SEN:n ruotsinkielisille jäsenkunnalle mahdollisuus vuorovaikutukseen. Jaosto käsittelee ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ruotsinkielisten yhteisöjen ja Porvoon hiippakunnan näkökulmasta ja edistää paikallisekumeenista toimintaa.

                      Puheenjohtaja oli Bo-Göran Åstrand (ev.-lut.), varapuheenjohtaja Jan Edström (bapt.) ja sihteeri Sara Torvalds (kat.). Jaosto kokoontui kerran. Saarnayhteyttä kartoittavaa seminaaria suunniteltiin, mutta se oli pakko siirtää syksyyn 2009. Useat jaoston jäsenistä olivat aktiivisia Vastuuviikon 2008 suunnittelussa, jonka teema oli Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta. Jaostossa todettiin ilolla, että suomenruotsalaiset toimijat, kuten Kyrkans central för det svenska arbetet ja Frikyrklig samverkan yhdessä suomenkielisten toimijoiden kanssa ottavat osaa Vastuuviikon kehittämiseen. Jaosto seurasi myös hartaustarjontaa radio Vegassa. Jaosto totesi, että sen osuus SEN:n nettisivuista tulee täydentää linkein. Muutoin jaosto on informoinut ekumeniasta ja seurannut ekumeenisia tapahtumia.

 

6. Hallinto ja talous

 

6.1 Neuvoston kokoukset

 

Kevätkokous

 

Kevätkokoukseen kokoonnuttiin 27.3. Kulttuurikeskus Sofiaan, joka sijaitsee Helsingin Kallahdessa. Aamupäivällä pidettiin seminaari, jossa teemana oli Jumalallinen viisaus postmodernissa hämyssä. Myös Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen rauhanpalkinto luovutettiin SEN:lle huomionosoituksena Kirkot ja maahanmuuttajat -ohjelmasta.

                      Kokouksen aluksi toimitettiin pääsiäishetki ortodoksisen perinteen mukaan metropoliitta Ambrosiuksen johdolla. Itä-Helsingin pt. Aleksanterin kappelin laulajat Neuvoston ortodoksisten edustajien kanssa lauloivat voimallisesti iloisia pääsiäisveisuja. Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnon luovuttivat rovastit Nils Rönnholm, Veli-Matti Hynninen ja FM Timo Virtala. SEN:n puolesta rauhanpalkinnon ottivat vastaan arkkipiispa Jukka Paarma ja pääsihteeri Heikki Huttunen.

                      Jumalallinen viisaus postmodernissa hämyssä -teemasta alusti metropoliitta Ambrosius. Kommenttipuheenvuorot esittivät professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja teol. yo Ulla Leivo Espoon Leppävaaran helluntaiseurakunnasta.

                      SEN:n sääntöuudistuksessa päästiin eteenpäin ja uudet säännöt hyväksyttiin.

 

Syyskokous

 

Syyskokous järjestettiin Lahdessa 16.–17.10. Ensimmäisen päivän isäntänä toimi Lahden ev.-lut. seurakuntayhtymä ja kokouspaikkana oli Ristinkirkko. Toisena kokouspäivänä isäntänä toimi Lahden Diakonialaitos, jonka tiloissa järjestettiin seminaari Maahanmuuttajien kohtaaminen.

                      Sääntömääräisiin asioihin kuuluu seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen. Neuvoston jäsenistön edustajat valitsevat edustajansa Neuvoston yleiskokouksiin joka kolmas vuosi. Kauden 2009–2011 edustajat saatiin tiedoksi.

                      Kokoukseen osallistui myös Kirkkojen Maailmanneuvoston delegaatio. Ensimmäisenä kokouspäivänä osanottajat vierailivat Hennalan varuskunnassa. Tässä yhteydessä pidettiin rukoushetki ja laskettiin seppele vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 menehtyneiden muistomerkillä.

                      Ekumeeniseen iltakirkkoon kokoonnuttiin Ristinkirkkoon. Tekstinlukijoina ja rukousosioissa toimi kristittyjä eri kirkkokunnista. Musiikki edusti eri kristillisiä perinteitä. Teema Uskon perustus nousi ev.-lut. kirkon kirkkovuoden edeltävän sunnuntain raamatuntekstistä. Piispa Matti Repo toimi liturgina ja metodistipastori Soile Salorinne saarnasi. Musiikkiosuuksissa esiintyivät Ristinkirkon kuoro ja ortodoksisen seurakunnan lauluryhmä. Kanttorina oli Pauli Pietiläinen. Metodistikanttori Taneli Korpivaara ja opettaja Marko Pitkäniemi (kat.) soittivat urkusoolot.

                      Jumalanpalveluksen jälkeen juotiin kirkkokahvit. Tervehdyksen tähän tilaisuuteen toi Kirkkojen Maailmanneuvoston varapääsihteeri Georges Lemopoulos. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Viljanen isännöi kaupungin vastaanottoa kaupungintalossa.

                      Toinen kokouspäivä aloitettiin aamupalveluksella Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Palvelus koostui isä Teemu Sipon (kat.) toimittamasta laudeksesta ja ortodoksisesta palveluksesta, jonka johti kirkkoherra Aki Leskinen. Kirkosta siirryttiin Diakonialaitokselle, jossa johtaja Timo Pokki esitteli Diakonialaitoksen historiaa ja nykyisyyttä.

                      Maahanmuuttajien kohtaamista käsiteltiin seminaarissa, joka oli avoin yleisölle ja kokosikin salin täyteen kiinnostuneita kuulijoita. Seminaarin avasi Neuvoston puheenjohtaja, arkkipiispa Jukka Paarma. Suomen Pipliaseura oli kutsunut Yhtyneiden Pipliaseurojen (United Bible Societies, UBS) Euroopan ja Lähi-Idän yksikön käännösosaston johtaja Dr Lénart de Regtin maahamme. Dr Regt esitelmöi seminaarissa teemanaan Muukalaisten kohtaaminen Apogryfikirjojen eettisessä opetuksessa. Siirtolaisuutta maailmanlaajuisena ilmiönä valottivat Kirkkojen Maailmanneuvoston ohjelmavastaavat Sydia Nduna ja Carla Khijoyan. Maahanmuuttajatyön haasteita Lahdessa ja muualla esitteli rehtori Timo Kekolahti.

 

6.2 Hallitus

 

Hallitus toimi neuvoston valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä. Se kokoontui kuuteen ko-koukseen. Puheenjohtaja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma. Hänen henkilökohtainen varajäsenensä on piispa Simo Peura (ev.-lut.). Varapuheenjohtajat (henkilökohtaiset varahenkilöt suluissa): VTT Markus Österlund, Missionskyrkan i Finland (pastori Soile Salorinne, Suomen Metodistikirkko). TM Outi Vasko, Suomen ortodoksinen kirkko, (ylidiakoni Juha Lampinen, Suomen ortodoksinen kirkko). Piispa Voitto Huotari, Suomen ev.-lut. kirkko, (Piispa Matti Repo, Suomen ev.-lut kirkko).

                      Hallituksen jäsenet (henkilökohtaiset varahenkilöt suluissa): Ylilääkäri Kati Myllymäki, Suomen ev.-lut. kirkko (pastori Veijo Koivula, Suomen ev.-lut. kirkko). Tiedottaja Mari Malkavaara, Suomen ev.-lut. kirkko (pastori Päivi Jussila, Suomen ev.-lut. kirkko). Kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala, Suomen Vapaakirkko (päätoimittaja Hannu Lahtinen, Suomen Vapaakirkko).

Isä Teemu Sippo, Katolinen kirkko Suomessa (isä Kazimierz Lewandowsky, Katolinen kirkko Suomessa).

                      Suomenlahden Meripuolustusalueen Upinniemen Linnake toimi hallituksen kokouksen isäntänä 3.6. Suomenlahden Meripuolustusalueen toimintaa esitteli esikuntapäällikkö Mika Martikainen. Ohjelmaan kuului myös Jurmo-luokan miehistönkuljetusveneen esittely Pickalan-Porkkalan vesillä.

                      Kenttärovasti Lauri Salminen ja upseerikokelas, sotilasdiakoni Tero Alstola esittelivät Merikappelin ja puolustusvoimien hengellistä työtä. Kokous pidettiin merikappelissa, jonka jälkeen puolustusvoimat tarjosi illallisen.

 

6.3 Henkilökunta

 

SEN järjesti jaostojensa kautta ja yhteistyössä useiden eri kumppanien kanssa laajaa toimintaa, joka tarjosi ekumeenista asiantuntemusta monilla eri alueilla kirkkojen ja yhteiskunnan käyttöön. Toimisto hoiti laajaa tehtäväkenttää, työ on toimintaa, jota ei useinkaan huomata ennen kuin sitä ei tehdä. Päivittäiseen työhön sisältyy myös neuvontaa, vastauksia tiedusteluihin ja ohjausta ekumeenisen tiedon lähteille. SEN:n toimisto hoiti lukemattomia yhteyksiä sekä evankelis-luterilaisen Kirkkohallituksen osastoihin että muihin jäsenkirkkoihin ja edisti ekumeenista ajattelua ja yhteistyötä pienissä ja suurissa asioissa.

                      Pääsihteerinä toimi Heikki Huttunen, toimistosihteerinä Sirpa-Maija Vuorinen ja osa-aikaisena rahastonhoitajana Perry Johansson. Määräaikaisena, osa-aikaisena projektisihteerinä (Vastuuviikko) työskenteli Sanna Ylä-Jussila ja hänen toimivapaansa aikana (15.4.–31.10) Emilia Helavuo. Määräaikaisena osa-aikaisena toimistovirkailijana työskenteli Heidi Kusmin-Bergenstad (30.6. asti) ja Tiina-Mari Mällinen 15.9. alkaen.

                      Toimistossa työskenteli vuoden kuluessa myös neljä harjoittelijaa. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen uskonnon aineenopettajalinjan opiskelija Jari Välikorpi suoritti harjoittelun 7.-25.1. Töölön yhteiskoulun yläasteen 9-luokkalainen Maria Mountraki suoritti taksvärkki-keräyksen työpäivän 13.2. Hämeenkylän koulun yläasteen 9:n luokan oppilas Markus Nemtanu työskenteli TET-jaksolla 15.-26.9. ja Vartiokylän yläasteen koulun 9-luokan oppilas Anni Akkila 21.-31.10.

 

6.4 Vuoden kulku lukuina

 

Tilinpäätös osoittaa 110,42 euron alijäämää. Vuonna 2008 ei peritty jäsenmaksua, vaan haettiin avustusta jäsenkirkoilta ja tarkkailijan asemassa olevilta kirkoilta ja järjestöiltä. 11 jäsenyhteisöstä 7 tuki taloutta avustuksellaan, 20 tarkkailijayhteisöstä vain kuusi. Seurakuntayhtymistä tai seurakunnista saatiin avustusta 5 luterilaiselta ja 1 ortodoksiselta. Valtion- ym. tukea saatiin Vastuuviikon toimintaan, nuorisotoimintaan ja eri projekteihin. Vastuuviikon rahoitukseen saatiin 20 581,92 euroa ylimääräisinä avustuksina.

                      Kolehtitulot olivat 76 000,00 e. Kertymä syntyi pääosin Suomen ev.-lut. kirkon yhdestä kirkkokolehdista (Kristittyjen ykseyden rukousviikon sunnuntai). Kolehtituloilla katettiin noin 30% vuoden toimintamenoista.

                      Jaostotoiminta ja yhteistyö eri kumppanien kanssa ovat mahdollistaneet laajemman toiminnan kuin mitä talouden kehykset sallisivat.

 

7 Jäsenyydet

 

SEN on tarkkailijana Kirkkojen maailmanneuvostossa ja Euroopan kirkkojen konferenssissa. Sillä on edustaja Svenska Bibelsällskapetin johtoelimessä. SEN on jäsenenä Kristillisessä opintokeskuksessa, joka on yhteistyökumppanina mm. KETKOTM-koulutuksessa.

 

8 Arviointia

 

Pohjoismaisuus

Pohjoismaisuus ei kuulu ajankohtaisiin aatteellisiin muotivirtauksiin. Kuitenkin yhteistyö Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa on talouselämän ja politiikan eri kysymyksissä entistä tärkeämpää. Myös SEN.n toiminnassa vuonna 2008 kävi ilmi, että pohjoismaiset yhteydet ovat olennaisia oman toiminnan kehittämisessä ja maailmanlaajuisten trendien tulkinnassa. SEN:n toimiston yhteistyöseminaari Sveriges Kristna Rådin kanssa tuotti aloitteen tiiviimmästä yhteistyöstä Vastuuviikon ja Kyrkornas globala veckan –hankkeen välille. SKR:n ja SEN:n seminaari Kristet liv som vallfärd Uudessa-Valamossa kertoi siitä, kuinka ortodoksisen ja läntisen kristinuskon kohtaamisella Suomessa on merkitystä koko Pohjolan kannalta. SEN:n toiminnassa vahvistui se havainto, että pohjoismaisuus ja ruotsin kieli ovat paitsi avain suomalaiseen kirkkohistoriaan ja identiteettiin, myös oman ekumeniamme nykypäivään ja tulevaisuuteen globaalissa maailmassa.

 

Ateismi, monikulttuurisuus ja uskonnonopetus

Aggressiivinen ateismi on ilmaantunut yhteiskunnalliseen keskusteluun maassamme. Vuoden 2008 aikana esitettiin useassa yhteydessä, että kristillisen tradition näkyvät piirteet pitäisi poistaa julkisesta elämästä. Koulun uskonnonopetus ja jopa teologian yliopisto-opetus olivat kyseenalaistamisen kohteena. SEN ja sen kasvatusjaosto seurasivat keskustelua ja osallistuivat siihen. Ekumeeniselta kannalta olennaisena näyttäytyi uskonnonopetuksen kehittäminen perustuen lapsen oikeuteen saada oman uskontonsa opetusta. Oma uskontosivistys antaa pohjan tutustua uskojen ja traditioiden maailmanlaajaan kirjoon. Varsinkin vähemmistöjen kannalta uskonnonopetus nähtiin osana oman kulttuurin siirtämistä ja lapsen tasapainoisen identiteetin rakentamista. Suomalainen uskonnonopetusjärjestelmä sai osakseen kansainvälistä mielenkiintoa ja arvostusta. Ekumeenista läpinäkyvyyttä opetussisältöjen ja opetusmateriaalien suhteen on edelleen kehitettävä. Keskusteluissa todettiin, että usean uskonnonopetusryhmän toiminta samassa koulussa luo tilaisuuden dialogiin eri uskontoihin kuuluvien opettajien ja oppilaiden kesken. Se sisältää myös mahdollisuuden siihen, että koulussa opetettavat eri uskonnot saavat näkyvyyttä kouluyhteisön elämässä, millä on yleissivistävää merkitystä kaikille oppilaille. SEN antoi asiantuntija-apuaan vuonna 2008 Blomängenin koulussa Itä-Helsingissä alkaneeseen hankkeeseen, jossa kouluyhteisö perehtyy neljään eri uskonnollis-kulttuuriseen juhlaan ja viettää niitä.

 

Kirkon jäsenyys

Eroaminen luterilaisesta kansankirkosta jatkui vahvana trendinä vuonna 2008. Sitoutuminen kirkon jäsenyyteen ei kuitenkaan ole ainoastaan enemmistöasemassa olevan kansankirkon ongelma. Ortodoksinen kirkko on viimeisen sadan vuoden aikana sekä menettänyt passiivisia jäseniään että ottanut vastaan kirkkoon liittyneitä ja maahanmuuttajia; evankelis-luterilaista kirkkoa vaivaava, internetissä tapahtuva anonyymi itsepalveluero näytti jossain määrin koskevan ortodoksisenkin kirkon passiivista jäsenkuntaa. Vapaa kristillisyys sai jonkin verran uusia jäseniä, mutta samaan aikaan menettää lapsuutensa sen piirissä kasvaneita nuoria aikuisia. Vapaiden kirkkokuntien kokonaisjäsenmäärä ei vuonna 2008 vähentynyt, mutta ei kasvanutkaan. Lähivuosina tilanne voi olla se, että ainoa kristillinen kirkkokunta, jonka jäsenluku lähinnä maahanmuuton ansiosta kasvaa, on katolinen kirkko. Tämä kehitys haastaa kaikki ekumeeniseen pohdintaan kirkon jäsenyydestä ja suomalaisen järjestelmän ajanmukaisuudesta, mutta myös kirkon yhteisöllisyydestä. Yleinen myönteisyys ja mielenkiinto uskonnollisuutta ja hengellisyyttä kohtaan ei kanavoidu kirkkoihin. Yhteisöllisyyden kaipuu ei toistaiseksi johda seurakuntiin eikä vahvista sitoutumista kirkkojen jäsenyyteen. SEN:n tehtävä on virittää ekumeenista keskustelua, joka auttaa eri kirkkoja omasta tilanteestaan käsin arvioimaan tätä kehitystä ja etsimään eväitä kristinuskon yhteisistä juurista.

 

Ilmastotalkoot

Ilmastonmuutoksen luomat haasteet tulivat vuonna 2008 näkyvästi esille yhteiskunnallisessa ja kirkollisessa keskustelussa. Evankelis-luterilaisen kirkon ilmasto-ohjelma loi teologista ja käytännöllistä tilaa muiden kirkkojen kannanotoille. Ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian taholta kutsuttiin SEN:a ja sen jäsenkuntaa keskusteluun Suomen tulevaisuudesta ja siitä kuinka ilmastonmuutos aiheuttaa vaatimuksen muuttaa ajattelutapaa ja elämäntapaa. Ruotsin kirkon Uppsalassa joulukuussa järjestämä uskontojen ilmastohuippukokous ja sen yhteydessä pidetty laaja seminaari antoivat eväitä jatkotyölle ilmastoteemojen parissa. SEN:ssa alettiin valmistella Suomen kirkkojen yhteistä ilmastoseminaaria ja kristilliseen teologiaan ja etiikkaan perustuvia ilmastoteesejä.

 

Kiitämme kaikkia, jotka ovat tukeneet Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa.

 

SEN:n hallitus

 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.