SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2010

 

SEN toimii kirkkojen kohtauspaikkana, jonka nimi ja ekumeeninen osaaminen luovat mahdollisuuksia yhteistyölle ja uusille aloitteille. Kuluneena vuotena neuvosto järjesti itse ja oli mukana järjestämässä 26 seminaaria ja tapahtumaa. Luku on korkea, kun huomioidaan henkilökunnan vähyys ja jaostojen tekemän työn vapaaehtoisluonne. Suurin yksittäinen tilaisuus oli Opillisten kysymysten jaoston järjestämä iltapäiväseminaari Usko, tiede, ateismi, jota kuulemaan ahtautui yli 200 henkeä.

 

Heinäkuun ensimmäisenä saapui suruviesti Nikean seniori-metropoliitta ja koko Bitynian eksarkki Johanneksen kuolemasta. Keskuudestamme poistui kunnioitettu kirkonmies ja pitkän linjan ekumeeninen vaikuttaja. Hän edusti SEN:ssa Suomen ortodoksista kirkkoa vuosina 1969–1999 Helsingin metropoliittana ja Karjalan ja Koko Suomen arkkipiispana. Ajanjakson 1990–1999 hän toimi neuvoston puheenjohtajana - ja oli SEN:n ensimmäinen puheenjohtaja luterilaisen kirkon ulkopuolelta. Iankaikkinen muisto!

 

Neuvoston jäsenkuntaan liittyi kaksi uutta kumppanuusjärjestöä, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ja Suomen World Vision. Molemmat ovat omalla alueellaan merkittäviä ekumeenisia toimijoita.

 

Neuvoston suurimman hankkeen Vastuuviikon yhteistyö Ruotsin Kyrkornas globala vecka (Kirkkojen globaali viikko) -hankkeen kanssa käynnistyi. Globaalin viikon toimintamuodot ja tematiikka ovat hyvin lähellä Vastuuviikkoa. Sitä hallinnoivat Ruotsin kristillinen neuvosto (Sveriges Kristna Råd, SKR) ja Ruotsin lähetysneuvosto (Svenska Missionsrådet). Yhteistyö merkitsee yhteistä pohdintaa viikkojen teemoista sekä niiden taustatyön ja materiaalien koordinoimista. Yhteistyö hyödyttää molempia hankkeita ja edistää laajemminkin SEN:n ja SKR:n synergiaa.

 

Euroopan Kirkkojen Konferenssi ja Euroopan Kirkkojen Siirtolaiskomissio (Chruches’ Commission for Migrants in Europe, CCME) olivat asettaneet vuoden 2010 kirkkojen siirtolaisuusvuodeksi teemalla Migration 2010, suomeksi Siirtolaisuus 2010. Teema haastoi kirkkoja katsomaan peiliin ja pohtimaan, ovatko ne niin vastaanottavaisia ja osallistuttavia kaikkia kohtaan kuin julistavat. Suomi oli yksi aktiivisimpia teemavuoden toteuttajia. SEN:n toiminnassa Siirtolaisuus 2010 näkyi erityisesti Kirkot ja maahanmuuttajat -ohjelmassa, eettisten kysymysten jaoston kevätseminaarissa, marraskuussa toteutetussa laajassa symposiumissa sekä tasavallan presidentin rukouspäiväjulistuksessa toisen rukouspäivän (24.10.) yhteydessä.

 

Edinburghin Maailmanlähetyskonferenssin 100-vuotisjuhla oli esillä neuvoston toiminnassa useassa yhteydessä. Lähetystyö kristittyjen yhteisenä missiona ja ykseyspyrkimysten liikkellepanevana voimana näkyi yhteistyössä Suomen Lähetysneuvoston, Suomen Lähetysseuran ja jäsenkirkkojen muiden lähetysjärjestöjen sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. SEN:n kannalta oli tärkeää korostaa, kuinka lähetystyön tukeminen on kasvattanut maamme kristittyjä kansainväliseen avoimuuteen ja globaaliin vastuuseen.

 

Neuvoston hallitus ja toimisto seurasivat yhdessä kasvatusasiain jaoston kanssa uskonnonopetuksesta käytyä keskustelua ja osallistuivat siihen. Asia oli esillä myös Uskot-foorumin muodostamiseen liittyvässä yhteistyössä.

 

SEN:n esittelypiste oli yksi suosituimmista sekä ortodoksisten kirkkopäivillä että ev.-lut. kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä. Molemmissa tapahtumissa SEN oli mukana paneelikeskustelun järjestäjänä. Ekumeeninen työ oli näkyvä ja tervetullut ulottuvuus näissä jäsenkirkkojen suurtapahtumissa.

 

Neuvoston työssa alkoi uusi käytäntö 31.8, kun SEN:n jaostojen jäsenet koottiin keskustelemaan jaostojen suunnitelmista ja SEN:n yhteisistä näköaloista.

 

Luterilais-ortodoksiset neuvottelut

 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon väliset kymmenennet teologiset neuvottelut pidetiin Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä 25.–26.11. Neuvottelussa oli kaksi aihetta, Raamatun tulkinta kirkon opetuksessa sekä Ekologisuus ja kohtuullinen elämäntapa. SEN:n tarkkailijana neuvotteluissa oli pastori Soile Salorinne (met.).

 

Luterilais-katolinen suomalais-ruotsalainen dialogi

 

Luterilais-katolinen ruotsalais-suomalainen dialogiraportti Vanhurskauttaminen kirkon elämässä (Rättfärdiggörelsen i kyrkans liv) julkistettiin maaliskuussa 2010 ensin Ruotsissa ja sitten Suomessa. Raportti käännettiin myös englanniksi ja huhtikuussa suomalais-ruotsalainen delegaatio luovutti Roomassa dialogidokumentin paavi Benedictus XVI:lle ja Paavilliselle kristittyjen ykseyden edistämisen neuvostolle. Raportin kansainvälistä tunnettavuutta edisti myös se, että se jaettiin kesällä LML:n Stuttgartin yleiskokouksen delegaateille sekä Katolisen kirkon alueellisten piispainkokousten jäsenille.

 

Raportti voidaan nähdä yhtenä virstanpylväänä matkalla kohti ekumeenista lähentymistä ja ekumeenista valmistautumista reformaation merkkivuoteen 2017. Opillista ekumeniaa edustava raportti on onnistunut esimerkki ekumeenisten keskustelujen avulla saavutetusta keskinäisen yhteisymmärryksen lisääntymisestä.

 

Luterilais-metodistinen sopimus Suomen Metodistikirkon sekä Finlands svenska metodistkyrkan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyösopimus allekirjoitettiin14.12. Kristus-kirkossa Helsingissä. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja United Methodist Church -kirkon pohjoisen alueen tanskalainen piispa Christian Alsted allekirjoittivat sopimuksen. Piispa Matti Repo (lut.) ja pastori Tapani Rajamaa (met.) pitivät puheenvuorot, joissa he käsittelivät omista näkökulmistaan oppikeskustelujen kulkua.

 

Tilaisuuteen liittyneessä ehtoollisjumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa Kari Mäkinen; piispat johtivat yhdessä ehtoollisen vieton. Yhteistyösopimus synnytti osapuolten välillä saarnatuoli- ja ehtoollisyhteyden. Se sisältää myös toisen kirkon ordinoitujen virkojen tunnustamisen. Tämä on tullut mahdolliseksi oppikeskusteluissa saavutetun yhteisymmärryksen perusteella. Sopijapuolet kutsuvat toisiaan osallistumaan toistensa kirkolliseen elämään ja pyrkivät edistämään keskinäistä yhteyttään eri keinoin. Näitä keinoja ovat yhteisen jumalanpalveluksen toimittaminen ja vastavuoroinen ordinoidun papin tai piispan toimittaman ehtoollisen vastaanottaminen.

 

Sopimus edistää kirkkojen yhteyttä ydinalueella eli jumalanpalveluselämässä. Jatkotyöskentelyä edellyttäviä kysymyksiä liittyy etenkin konfirmaatioon ja kummiuteen, virkojen vaihdettavuuden käytännön periaatteisiin sekä ehtoolliskysymyksessä saavutetun yhteisymmärryksen syventämiseen. Suomessa toimivien kirkkojen paikallista sopimusta ei voi suoraan soveltaa kansainvälisiin luterilais-metodistisiin suhteisiin, vaikka se edistää myös niitä.

Arkkipiispojen pyhiinvaellus

 

Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo jatkoivat veljellisten pyhiinvaellustensa sarjaa ja vierailivat 10.–14.4. Egyptissä, Siinain vuorella ja Kairossa. He tapasivat Siinain arkkipiispan, Aleksandrian patriarkan, koptilaisen kirkon paavin sekä Al-Azharin suursheikki Ahmed Al-Tayebin, jonka he kutsuivat vierailulle Suomeen. Kahden kansankirkon arkkipiispojen yhteinen esiintyminen pyhillä paikoilla ja ekumeenisissa keskuksissa on kansainvälisesti ainutlaatuista ja herättää ansaittua huomiota suomalaisen ekumenian mutkattomuudesta.

 

2. Toimintavuoden lähempää tarkastelua

 

2.1 Vuosittaiset tapahtumat

 

Ekumeeninen rukousviikko

 

Kristityjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon teema oli Te olette tämän todistajat (Luuk.24:48). Kansainvälisen aineiston oli Kirkkojen Maailmanneuvoston Faith and Order -komission ja Katolisen kirkon kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston pyynnöstä valmistellut Skotlannin kirkkojen työryhmä. Aineisto valmisteltiin Edinburghissa pidetyn lähetyskonferenssin satavuotisjuhlan valmistelun yhteydessä. Ekumeenisen rukousviikon kansainvälisestä aineistosta suomennettiin johdanto ja viikon kahdeksaa päivää varten laaditut rukoukset ja meditaatiot. Kirjanen, joka sisälsi saman aineiston myös ruotsiksi, toimitettiin painettuna kaikkiin maamme suomen- ja ruotsinkielisiin kristillisiin seurakuntiin ja julkaistiin neuvoston verkkosivuilla. Taiteilija Liina Pajusen ekumeenisen rukousviikon 100-vuotisjuhlavuonna (2008) suunnittelema juliste oli verkkosivuilla tulostettavissa. Se on käytettävissä vuosiluvusta riippumatta.

 

SEN:n edustajat olivat mukana rukousviikon tapahtumissa eri puolilla maata. Toimiston koko väki oli mukana Helsingin ekumeenisen toimikunnan järjestämässä rukousviikon avajaistilaisuudessa Vanhassa kirkossa 18.1. Pääkaupungissa evankelikaalisen liikkeen rukousviikkoa vietettiin yhteistyössä ekumeenisen rukousviikon kanssa. Pääsihteeri piti alustuspuheenvuoron 19.1. Lappeenrannan alueen kristillisten seurakuntien työntekijöiden seminaarissa ja saarnasi samana iltana ekumeenisessa jumalanpalveluksessa helluntaikirkossa. Hän oli myös mukana 20.1. Espoon keskuksen ja 23.1. Leppävaaran kirkkovaelluksella.

 

Sunnuntaina 24.1. pääsihteeri piti opetuspuheen yhdessä helluntailaisen TM Pekka Leivon kanssa Trapesa-toimintakeskuksessa Espossa, osallistui Etelä-Espoon kirkkovaellukseen ja saarnasi Helsingin Tuomasyhteisön elävän veden juhlassa, joka radioitiin Radio Dein kautta. SEN:n puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo saarnasi ja projektisihteeri piti kolehtipuheen Turun Tuomasyhteisön ekumeenisessa jumalanpalveluksessa. Turun palvelus toimitettiin ensimmäistä kertaa sanajumalanpalveluksena. Toimistosihteeri oli mukana ekumeenisessa jumalanpalveluksessa Kauniaisten kirkossa, joka radioitiin YLE Radio 1:n kautta. Saarnan piti hiippakuntasihteeri Irja Askola, ja muina toimittajina oli eri kirkkojen edustajia. Tampereella toteutettiin kirkkovaellus ja ev.-lut. Tuomas-messu, jossa saarnasi varapuheenjohtaja, piispa Matti Repo. Paikallisen ekumenian jaosto kokosi aktiivisesti tietoja ekumeenisen rukousviikon tapahtumista eri puolilla maata ja tapahtumatiedot julkaistiin SEN:n verkkosivuilla.

 

Paikallisekumeeninen foorumi

 

Seitsemäs Paikallisekumeeninen foorumi (Pafo) kokoontui 4.11. Forssassa. Forssassa ekumenialla on vankka pohja. Kristittyjen arkea on pyritty kohtaamaan katsomalla yhteisten kristillisten silmälasien läpi: tähän kuuluu yhteinen rukous, yhteisten asioiden käsitteleminen, yhteinen työ ja toisten kirkoissa vieraileminen. Menestyksekäs ekumeeninen hanke on Katukirkko, perinteisen katulähetyksen uusi muoto. Paikallisekumeenisia kuulumisia jaettiin vilkkaassa keskustelussa.

 

Lähetyksen teemapäivä

 

Vuosittainen teemapäivä pidettiin Suomen Lähetysseurassa 27.9. Päivässä tarkasteltiin erityisesti Suomen lähetysneuvoston historian näkökulmasta suhdetta kahteen lähetysliikkeeseen - Edinburghin liikkeeseen ja Lausannen liikkeeseen - ja niiden antiin suomalaisten tekemälle lähetystyölle.

 

Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä

 

Kristittyjen yhteistä ekumeenista lähetyspyhää vietettiin kahdettatoista kertaa lokakuun toisena pyhänseutuna 9.-10.10. Teemana oli Usko ja epäusko. SEN:n ja Suomen lähetysneuvoston (SLN) nimeämä työryhmä valmisteli aineiston lähetyspyhää varten, ja se julkaistiin molempien verkkosivuilla. Lähetyspyhä on tarkoitettu lähetystyön ekumeeniseksi juhlaksi, jota seurakunnat voivat viettää yhdessä. Keskeisenä tavoitteena on, että samalla paikkakunnalla toimivat eri kirkkokuntien kristityt kertovat kristittyjen maailmanlaajan lähetystyön tilanteesta. Teema on mahdollista sijoittaa jumalanpalvelukseen tai muihin tilaisuuksiin. Tällöin voidaan jakaa kokemuksia ja ajatuksia yhteisen globaalin lähetystyön monista haasteista ja mahdollisuuksista.

 

Ekumeeninen vastuuviikko

 

Teemana oli Pyri sopuun – rakenna rauhaa (Ps. 34:15). Vuoden 2010 viestin mukaan rauha kuuluu oleellisesti kristinuskoon. Rauhan perusteet löytyvät Raamatusta. Kristuksen rauha käsittää sydämen tilan lisäksi rauhantekoja, rikkinäisen elämän eheytymistä, väkivallan kohtaamista rakkaudella, oikeudenmukaisten suhteiden palauttamista ja epäoikeudenmukaisuuden haastamista oikeudenmukaisin ja rauhanomaisin keinoin. Kampanjan kärki sijoitettiin jaksolle 17.–24.10. Kalendaarisesti Vastuuviikon paikka on YK:n päivän ympärillä. Vastuuviikko toimi yhteistyössä Väkivallasta sovintoon -projektin Väkivallattoman viikon kanssa.

 

Suomenkielisenä projektisihteerinä toimi Anna Hyvärinen. Pastori Jan Edström toimi ruotsinkielisenä projektisihteerinä. Ruotsinkielistä kampanjaa toteutettiin yhteistyössä KCSA:n kanssa.

 

Lahdessa ja Viipurissa järjestettiin suomalais-ruotsalais-venäläinen seminaari 25.–26.3. Seminaari oli jatkoa vuosien 2008–2009 ihmiskauppateemalle ja se syntyi Ruotsin yhteistyökumppaneiden aloitteesta. Ohjelmassa kuultiin tuoreeltaan kansallisen ihmiskaupparaportoija Venla Rothin vuoden 2009 raporttia. Muina puhujina kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön, UNICEFin, KRP:n, Virolaisen Atoll-kuntoutuskeskuksen ja kristillisten järjestöjen sekä kirkkojen puhujia. Viipuri-yhteys tuli useiden eri tahojen ehdotuksesta. Kulku Venäjälle toteutettiin kulkemalla rajan yli samaa reittiä kuin moni ihmiskaupan uhri oli kulkenut ennen seminaariväkeä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Lahden diakonialaitoksen kanssa. Viipurin-vierailun aikana kuultiin luentoja Venäjän ihmiskauppatilanteesta. Tutustumiskohteena oli ihmiskauppaa ehkäisevä Dikoni-niminen katulapsille tarkoitettu lastenkoti.

 

Aineisto

Viestin jakamista varten tuotettiin kaksikielistä aineistoa seuraavasti: tarinakirja, tehtäväkirja, juliste, postikortti, näyttely, internet-sivut, kaksi PowerPoint-esitystä (joista toinen kehitysyhteistyövieraan laatima) ja kaksi nuorten teatteriesitystä. Kyrkpressenissä julkaistiin nelisivuinen ruotsinkielinen liite, joka ilmestyi 14.10. ja tavoitti 110 000 osoitetta.

 

Aineistot saivat kiinnostuneen vastaanoton. Monet tulivat kertomaan aineiston olleen erityisen mieluisa työväline seurakunnissa ja koulujen uskonnonopetuksessa. Palautteen mukaan aineistoa aiottiin hyödyntää jatkossakin.

 

Julkaisun uudistaminen tabloidista tarinakirjaksi oli onnistunut. Se oli kaksikielinen ja sisälsi tasokkaita artikkeleita. Postikortti oli helposti jaettava aineisto. Tarinakirjoja painettiin 12 000 kpl, kirjanmerkkejä 10 000 kpl. Molemmat saavuttivat nopeasti suuren suosion kauniin ulkoasunsa, kiinnostavan sisältönsä ja käyttäjäystävällisyytensä ansiosta. Painettu informaatio oli valmiina jo elokuun alussa ja näin asiaa pidettiin näkyvästi esillä hyvissä ajoin ennen kampanjaviikkoa. Toiminta asian tiimoilta ei rajoitu yhteen viikkoon, vaikka se kampanjakärkenä on keskeinen. Vastuuviikko toimii ja näkyy ympäri vuoden. Tarinakirjaa ja/tai muuta Vastuuviikon aineistoa lähetettiin kaikkiin Suomen seurakuntiin, joita on noin 1 200 kpl, kristillisen median edustajille, useimmille kansainvälisen diakonian ja kehitysyhteistyön parissa työskenteleville järjestöille, Euroopan kirkkojen konferenssille, Sveriges Kristna Rådille, Tasavallan presidentille ja paaville. Aineistoa oli jaossa Helsingin kirjamessuilla ja useissa isoissa kirkollisissa tapahtumissa. Lisäkappaletilauksia tuli kiitettävästi.

Tehtäväkirja ilmestyi internetistä tulostettavassa muodossa. Sen oli koonnut ekumeeninen työryhmä ja se sisälsi toiminnallisten vinkkien lisäksi hartausaineistoa. Näyttelyn kuvat oli kuvannut kristitty kuvataitelija ja se sai paljon huomiota osakseen ja sitä hyödynnettiin useissa seurakunnissa omatoimisesti. Näyttely oli tulostettavissa nettisivuilta.

 

Suomenkielinen teatteriesitys laadittiin yhteistyössä Väkivallasta sovintoon -projektin ja Kansanlähetysopiston kanssa. Ruotsinkielinen teatteriprojekti Ingenmansland? toteutettiin Svenska Kulturfondenin tuella ja DOT r.f. -ryhmän toimesta. Molemmat esitykset ovat luonteeltaan nuoria osallistavia ja sisältävät keinoja purkaa näytelmän antia ryhmässä. Näytelmien esitykset jatkuvat vuonna 2011.

 

Kehitysyhteistyövieras

Mukana kampanjoimassa oli liberialainen vieras, Roseline Toweh Liberian NNKY:n kansallinen pääsihteeri. Toweh on kokenut sovintotyöntekijä ja hän sai erittäin hyvän vastaanoton. Vieras vieraili lukuisissa seurakunnissa, esiintyi Vastuuviikon päätapahtumana olleessa asiantuntijaseminaarissa ja tapasi noin sata diakonia-asiakasta sekä useita median edustajia. Tämän lisäksi hän antoi lehti-, radio- ja tv-haastatteluja. Hänen sanomansa sai hyvää palautetta vaikuttavuudestaan. Viikon päätteeksi järjestettiin hyvin onnistunut ekumeeninen jumalanpalvelus Turun Pyhän Katariinan kirkossa, jossa saarnasi ev.-lut. arkkipiispa Kari Mäkinen. Ekumeeninen jumalanpalvelus kuultiin suorana lähetyksenä Yle Radio1:ltä. Lähetystä kuunteli yli 220 000 kuulijaa.

 

Tapahtumia
17. – 24.10. järjestettiin mm. seuraavat tapahtumat, joissa vieras oli mukana:

17.10. Ortodoksinen liturgia ja kirkkokahvit (Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko, Espoo)

17.10. Tuomasmessu (Leppävaaran seurakunta, Espoo)

18.10. Vastuuviikko Kuopiossa

Raamattupiiri (Kuopion vapaaseurakunnassa)

Tapaaminen ViaDian ruoka-avussa asioivien kanssa (Kuopion vapaaseurakunta)

Vastuuviikon ekumeeninen ilta (Kuopion vapaaseurakunta)

19.10. Lähetyspiiri (Huopalahden kirkko, Helsinki)

19.10. Raamattu- ja Vastuuviikon seurakuntailta (Herttoniemen kirkko, Helsinki)

20.10. Vastuuviikon päätapahtuma: Pyri sopuun – rakenna rauhaa. Vastuuviikon ja Väkivallattoman viikon seminaari.

20.10. Kryptailta (Helsingin tuomiokirkko)

22.10. Vieras tapaa median edustajia

23.10. Seurakuntapäivä Petrus församlingenissa (Helsinki)

24.10. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä

24.10. Rukouspäivän messu (Kallion kirkko, Helsinki)

24.10. Ekumeeninen radiojumalanpalvelus (Pyhän Katariinan kirkko, Turku)

Yhteistyötapaamiset

16.10 Vieras tapaa Vastuuviikon yhteistyökumppaneita

19.10. Haastattelu Radio Deillä

19.10. Yhteistyötapaaminen Ulkoasiainministeriössä (mukana mm. tasa-arvosuurlähettiläs Jorma Paukku, Ulkoasiainministeriön tasa-arvoneuvonantaja Päivi Kannisto, NNKY:n maailmanliiton puheenjohtaja Nyaradzayi Gumbonzvanda, NNKY-liiton Suomen pääsihteeri Pirjo-Liisa Penttinen ja Vastuuviikon vieras ja projektisihteeri Anna Hyvärinen)

21.10. Vierailu Suomen Pipliaseurassa

23.10. Mediapäivä vieraan kanssa, haastatteluita.

Yllä mainittuihin tapahtumiin osallistui n. 750 henkilöä ja radioitavat tilaisuudet, joissa vieras oli mukana, tavoittivat n. 250 000 henkilöä. Näiden tapahtumien lisäksi seurakunnat järjestivät itsenäisesti Vastuuviikon tapahtumia. Vastuuviikko oli tiedettävästi esillä ainakin 230 seurakunnassa, kristillisten järjestöjen ohjelmassa tai muun yhteistyökumppanin taholla. Sovintoteeman käsittely jatkuu vuonna 2011 teatteriprojektien muodossa.

 

Vastuuviikko mediassa

Media oli teemasta kiinnostunut ja sen välityksellä tavoitettiin yli 830 000 taloutta tai lukijaa. Sovinto, kehitysyhteistyövieras ja Vastuuviikko olivat esillä useissa radio-ohjelmissa, -hartauksissa ja haastatteluissa YLE Radio 1:ssä, Radio Deissä, Radio Vegassa ja Radio Extremellä. Teema näkyi myös TV Suomen uutisissa. Radio- ja televisiolähetyksiä seurasi n. 600 000 katsojaa tai kuulijaa.

 

Yhteistyösuhteet

SEN:n ja Sveriges Kristna Rådin Kyrkornas Globala Veckan edustajat neuvottelivat yhteistyön merkeissä. Tarkoituksena on yhdistää voimavaroja ja tehdä yhteistyötä kahden samankaltaisen kampanjan kanssa vuodesta 2011 alkaen.

 

Ekumeeninen rukouspäiväjulistus

 

Tasavallan presidentin allekirjoittama rukouspäiväjulistus tuki kirkkojen yhteistoimintaa ja teemoja, joita ekumeeninen rukousviikko ja ekumeeninen vastuuviikko nostavat esiin. Julistuksen valmistelusta vastasi rukouspäivätyöryhmä. Hallitus viimeisteli yhteistyössä Tasavallan presidentin kanslian kanssa julistustekstin. Tarja Halonen allekirjoitti julistuksen 15.11. Siinä nostetaan keskiöön yhteisöllisyys ja kohtaaminen. Yhteisön jäsenyys avaa mahdollisuuden uudistumiseen ja maailman muuttamiseen. Tekstissä viitataan myös EU:n vapaaehtoistoiminnan vuoteen. Vapaaehtoistoiminta, joka tapahtuu avun tarpeessa olevien hyväksi, rakentaa yhteistä hyvinvointia. Julistukseen liittyvät molemmille päiville tarkoitetut raamatuntekstit.

 

Vuoden kristillinen mediateko

 

Kristillinen Medialiitto julkisti vuoden 2009 kristillisen mediateon ekumeenisen rukousviikon yhteydessä, apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivänä 25.1. Tunnustuksen sai Maata näkyvissä -festari. Kyseessä on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) vuosittain paikallisten seurakuntien kanssa järjestämä nuorisotapahtuma. Maata näkyvissä on Pohjoismaiden suurin kristillinen nuorisotapahtuma, ja vuonna 2010 se järjestettiin 26. kerran. SEN on mukana Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon taustatahona.

 

Kumppanuusfoorumi

 

SEN:n kumppanuusjärjestöjen toiminnanjohtajat kokoontuivat 26.5. keskustelemaan järjestöjen ja SEN:n ajankohtaisista yhteistyönäkymistä. Tapaaminen muodosti foorumin, jolla vaihdettiin tietoja järjestöjen ajankohtaisista asioista ja keskusteltiin SEN:n toiminnasta kumppanuusjärjestöjen näkökulmasta

 

2.2 Muita hankkeita

 

Maailmanlähetys 1910–2010

 

Kevätkokouksen iltapäiväseminaarissa 19.4. käsiteltiin Edinburghin vuoden 1910 maailmanlähetyskonferenssin ekumeenista merkitystä ja lähetystyön nykyisiä tilanteita.

 

Edinburgh II ja Lausanne III

Yhteistyössä Suomen Lähetysneuvoston ja Suomen Evankelisen Allianssian kanssa järjestettiin 25.11. symposium, joka pohti vuoden 1910 maailmanlähetyskonferenssin merkitystä kahden kuluneen vuoden lähetyskonferenssin näkökulmasta. Kesäkuussa kokoontuneen Edinburghin juhlakokouksen ohella järjestettiin myös toinen merkittävä lähetyskonferenssi. Lausannen liike ja Maailman evankelinen allianssi (World Evangelical Alliance) järjestivät maailmanlaajan on World Evangelization Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa 16.–5.10. Symposiumissa brittiläinen lähetysteologi Martin Lee tarkasteli molempien kokoontumisten valossa nykyistä lähetyskäsitystä ja totesi niin sanottujen evankelikaalisen ja ekumeenisen näkemyksen lähentyneen toisiaan ratkaisevasti. Kirkkojen Maailmanneuvoston lähetyskomission jäsenen (Commission on World Mission and Evangelism) jäsenen Anastasia Vasseiliadoun lähettämä puheenvuoro viittasi samaan kehitykseen. Symposiumissa oli n. 70 aktiivisesti keskustelevaa osanottajaa.

 

Kirkot ja ympäristöhaasteet

 

Elämää Kööpenhaminan jälkeen

Ev.-lut. kirkkohallituksen yhteiskuntatyön yksikön ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa yhteistyössä järjestettiin 26.1. iltapäiväseminaari Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen tuloksista kirkkojen ja kanslaisjärjestöjen kannalta. Ympäristöministeriön kansainvälisten ja EU-asiain yksikön johtaja Jukka Uosukainen, kirkon yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen, Kirkon Ulkomaanavun ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi ja pääsihteeri alustivat. Keskustelu oli vilkasta.

 

Ilmastoteesit ja ekoseurakunnat

Vuonna 2009 julkistetut Ekumeeniset ilmastoteesit olivat kirkkojen ympäristökeskustelussa laajassa käytössä. SEN tuki eri kirkkojen seurakuntien verkostoitumista ympäristötietoudessa ja niiden omien ekologisten käytäntöjen uudistamisessa.

 

Ravitseva luonto

Naisajaoston seminaari 29.5. Kaunisniemessä Lopella käsitteli ihmisen suhdetta ravintoon ja ympäristöön. Lisää kohdassa Naisjaosto

 

Kirkko – luomakunnan toivo

SEN oli mukana järjestämässä ekumeenista paneelikeskustelua ympäristökysymyksistä ortodoksisilla kirkkopäivillä Joensuussa 11.–13.6. Päivien ja paneelin teemana oli Kirkko – luomakunnan toivo. Keskustelun tuloksena syntyi teksti Luomakunta kutsuu pysähtymään, joka hyväksyttiin kirkkopäivien viestiksi Euroopan kirkoille.

 

Kirkot ja maahanmuuttajat

 

Kristityt maahanmuuttajat

SEN:n eettisten kysymysten jaoston järjestämässä seminaarissa Tieteiden talossa 24.3. tarkasteltiin otsikolla Kristityt maahanmuuttajat kirkkojemme haasteena uskonnollisen taustan merkitystä kotouttamisessa ja kotoutumisessa sekä ekumeenisen maailmankartan muutoksia siirtolaisuuden seurauksena. Lisää aiheesta kohdassa Eettisten kysymysten jaosto.

 

Kotouttamislaki

Pääsihteri laati 1.7. kirkkojen maahanmuuttajatyön asiantuntijoiden tuella lausunnon kotouttamislain uudistuksesta. Lausunnossa tuotiin esiin uskonnon merkitys identiteetille ja kotoutumiselle uuteen ympäristöön sekä muita seurakuntien maahanmuuttajatyön kokemukseen perustuvia näkökohtia.

 

Kirkko turvaverkkona

Euroopan kirkkojen siirtolaisuusvuoden 2010 merkeissä kokoonnuttiin 20.–21.7. Ilomantsin pogostalle keskustelemaan maahanmuuttajien osallisuudesta maamme kirkkojen elämässä. Kirkko turvaverkkona -seminaari nivoutui osaksi Iljan praasniekkaa. Järjestelyt tapahtuivat yhteistyössä Ilomantsin ev.-lut. ja ortodoksisen seurakunnan sekä ev.-lut. kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön kanssa. Pastori Markku Vasara alusti teemasta Kirkko erilaisten ihmisten ja Jumalan kohtamispaikkana. Kirkko jumal-inhimillisenä eukaristisena yhteisönä oli isä Stefan Holmin aiheena. Kirkosta siltana synnyinmaan ja uuden kotimaan välillä puhui Espoon ortodoksisen seurakunnan jäsen Ivan Avdouevski. Maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia käsitteli teemaa Kirkko kotoutumisen yhteisönä. Tulevaisuudenkuvaa kirkosta erilaisten ihmisten yhteisönä valotti piispa Arseni. Episcopus electa Irja Askolan teemana oli Kirkko kaikkia varten. Osanottajia oli nelisenkymmentä, ja muutama osanottajista oli itse maahanmuuttaja. Intensiivisten päivien päätteeksi julkistettiin Kirkko turvavekkona -teesit.

 

Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla

Helsingin ja Espoon ev.-lut. hiippakuntien, Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa järjestetiin kolmatta kertaa monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä 21.9. Seminaarisarjan tarkastelun kohteena on erityisesti monikulttuuristen perheiden oma, niin kutsuttu kolmas kulttuuri, jonka eri taustasta tulevat puolisot ja heidän lapsensa vääjäämättä muodostavat. Pääkaupunkiseudulla solmituista avioliitoista joka neljäs on nykyisin monikulttuurinen. Tällä kertaa pohdittiin kristityn ja muslimin parisuhdetta. Alustajina ja panelisteina olivat dekaani Ari Hukari, koulutussihteeri Tero Pulkkinen, lääkäri Anas Hajjar, pastori Timo Keskitalo, Liisa ja Suheil Madanat ja Karoliina Löytty. Puheenjohtajina Pertti Poutanen ja Mark Saba. Viisikymmenpäinen joukko lähinnä kristittyjä maahanmuuttaja- ja perhetyöntekijöitä sekä asiantuntijoita ja opiskelijoita perehtyi kristinuskon ja islamin kohtaamiseen perheiden arjen tasolla. Tapahtuma pidettiin ev.-lut. seurakuntien talossa Helsingin Kalliossa.

 

Ystävänä vieraalla maalla

Nuorisojaoston, Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton ja Sinapinsiemen ry:n tapahtuma järjestettiin 16.10. Tampereen Aleksanterin kirkossa. Tapahtuma käsitteli mm. tarinapajan keinoin monikulttuurisuutta, vieraanvaraisuutta ja ystävyyden mahdollisuutta maahanmuuttopoliittisten realiteettien keskellä. Lisää aiheesta kohdassa Nuorisojaosto.

 

Minä olen muukalainen maan päällä

Syyskokousseminaari 29.10. Uudessa-Valamossa käsitteli siirtolaisuutta. Lisää aiheesta kohdassa Syyskokous.

 

Kirkot ja kansainvaellukset

Euroopan kirkkojen siirtolaisuusvuoden suomalainen päätapahtuma oli teologinen symposium Tieteiden talossa 17.–18.11. Se järjestettiin yhteistyössä ev.-lut. kirkkohallituksen ulkoasiain osaston, Teologisen Kirjallisuuden Seuran, Diakonian Tutkumuksen seuran kanssa. Päääpuhujat olivat Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission (Chruches’ Commission for Migrants in Europe, CCME) puheenjohtaja Arlington Trotman Britanniasta ja tutkija Alessia Passarelli, Federazione delle Chiese Evangeliche in Italia (FCEI). Symposiumin polttopiste oli siirtolaisuuden ja monikulttuurisuuden vaikutuksessa kirkkojen identiteettiin ja kirkkokäsitykseen. Vilkkaassa keskustelussa tultiin johtopäätökseen, että on korkea aika tunnustaa tarve muuttua avoimemmaksi eri puolilta maailmaa tuleville siirtolaisille. Se vaatii paitsi kristillistä vieraanvaraisuutta, myös tietoista yritystä inklusiivisuuteen ja kaikkien osallisuuteen.

 

Kysymys oleskeluluvasta ydinperheen ulkopuolisille

SEN oli mukana keskustelussa ja tukitoimissa, joilla haettiin oikeutta ydinperheen ulkopuolisille läheisille oleskelulupa-asioissa. Kahden iäkkään äidin, Irina Antonovan ja Eveline Fadyelin tapaukset saivat laajaa huomiota, ja kirkkojen edustajilla oli keskeinen osuus asian nostamisessa esille. Äitien asian puolesta syntyi kansanliike, ja maan johtavat vastuunkantajat tasavallan presidenttiä ja ministereitä myöten ottivat kantaa heidän puolestaan. Tästä huolimatta asiaan ei kuluneena vuotena saatu ratkaisua. Toinen äideistä otti vastaan Venäjän valtiojohdon myötävaikutuksella järjestyneen hoitopaikan Inkerinmaalla, erossa omaisista Suomessa, ja toinen sai suojan Lintulan luostarista, ja myöhemmin terminaalisesti sairaana ensin käännytyskiellon Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta ja lopulta oleskeluluvan Suomessa.

 

Piispojen vetoomus

Evankelis-luterilainen arkkipiispa Jukka Paarma, ortodoksinen arkkipiispa Leo ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja, katolinen piispa Teemu Sippo vetosivat 16.3.viranomaisiin käännytysuhan alla olevien vanhusten Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin puolesta. Inhimillisyys ja kohtuullisuus edellyttävät, että heidän olosuhteensa otetaan huomioon ja heidän sallitaan jäädä lastensa luo Suomeen. Samalla kirkonjohtajat toivovat maan hallituksen korjaavan ulkomaalaislakia niin, että perheen käsitettä arvioidaan uudelleen ja yksilölliset tilanteet voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon lakia sovellettaessa.

 

Uskontojohtajien vetoomus

Juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia edustava uskontojohtajat kiinnittivät 17.3. huomiota maasta pois käännytettävien isoäitien Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin kohtaloon. Erityisen järkyttävänä uskontojohtajat pitivät sitä, että ortodoksinen kristitty Eveline Fadayel on määrätty poistumaan maasta 29.3, kun on alkamassa hänelle ja hänen perheelleen vuoden suurin juhla, pääsiäinen.

 

Arkkipiispojen kannanotto

Arkkipiispat paheksuivat harkitsematonta tempoilua isoäitien oleskelulupa-asiassa 27.5.

Tiedotteessa todettiin: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ovat seuranneet tyrmistyneinä iäkkäiden äitien Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin maasta käännyttämisen uutta vaihetta. Vain muutama viikko sitten näille perheille luvattiin korkealta poliittiselta tasolta, että asia hoituu kesään mennessä lainmuutoksen kautta. Tällä perusteella poliisi päätti olla kiirehtimättä asiassa, arkkipiispat toteavat. Nyt tiedetään, että lainmuutos on vireillä, mutta yhtäkkiä isoäitien karkottamisella on kiire. Mikä asiassa on muuttunut kuukaudessa, arkkipiispat kysyvät. Järkevä odottelu ei uhkaisi maamme oikeusjärjestelmää, mutta harkitsematon tempoilu on arkkipiispojen mielestä sekä yleisen oikeustajun että lainsäädäntömme hengen vastaista.

 

Selvitys oleskeluluvan myöntämisestä perheenjäsenille

Hallitus päätti 24.5. tilata Helsingin yliopiston Erik Castren -instituutilta selvityksen oleskelulupien myöntämiskäytännöstä muille kuin ydinperheen jäsenille maassamme. Selvityksessä tarkasteltiin seitsemää tapausta, joissa Suomen kansalaisen iäkkään vanhemman oleskelulupahakemus on ollut korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsiteltävänä. Yhdessä tapauksista Suomen kansalaisen iäkkäälle vanhemmalle oli myönnetty oleskelupa KHO:n päätöksen mukaan perhesiteen perusteella. Tutkimuksen perusteella voi päätellä, että vain välitön kuolemanuhka estää iäkkään vanhemman maasta käännyttämisen. Lain säädös inhimillisistä tekijöistä, jotka tulee ottaa huomioon, näyttäisi jäävän kuolleeksi kirjaimeksi. Maahanmuuttoviranomaisten päätökset ovat olleet lainmukaisia, mutta jos laki johtaa sellaisiin tuloksiin, kristillisen etiikan perusteella olisi vaadittava sen muuttamista. Selvitys julkistettiin marraskuun alussa, ja se tuli Erik Castrén -instituutin viimeistelemänä valmiiksi 17.12.

 

Väkivallasta sovintoon

 

Kirkkojen maailmanneuvoston väkivallan vastaisen vuosikymmenen Kirkot rauhan ja sovinnon puolesta (2001–2010 Decade to Overcome Violence) Suomen hanketta Väkivallasta sovintoon koordinoi ev.-lut kirkkohallitus. Projektisihteerinä toimi Kati Jääskeläinen. Yhteistyö niveltyi Vastuuviikon sovinto-teemaan. Anna Hyvärinen edusti SEN:a Väkivallasta sovintoon -työryhmässä, jossa mm. valmistauduttiin vuosikymmenen päätapahtumaan, kirkkojen rauhankokoukseen Jamaikalla toukokuussa 2011.

 

Uskontojen kohtaaminen

 

Abrahamin tyttäret – Mikä meille on pyhää

Naisten kokemus pyhästä kolmessa uskonnossa oli teemana seminaarissa 24.10. Seminaari oli toinen naisjaoston sarjassa Abrahamin tyttäret. Lisää kohdassa Naisjaosto.

 

Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi

SEN:n edustajat olivat mukana uskontojen yhteistyötä kehittävän USKOT-foorumin muodostamisessa. Viittä perustajayhteisöä edustava työryhmä laati rekisteröitävän yhdistyksen säännöt ja valmisteli perustavaa kokousta, joka ajoittui vuoden 2011 puolelle. Foorumihanke on tulosta Hanasaaressa 2007 järjestetyn seminaarista Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen keskeiset tavoitteet ovat yhteiskuntarauhan vahvistuminen, eri uskontojen kannattajien tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus yhteiskunnassa, uskonnonvapauden vahvistuminen ja uskontoja ja yhteiskuntaelämää koskevan keskustelun laajentuminen. Foorumia valmistelevassa työryhmässä olivat edustettuina sen perustajayhteisöt: Suomen Islamilainen Neuvosto, Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö), Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto ry, Suomen ev.-lut. kirkko ja SEN.

 

Uskontojohtajien tapaamiset

Uskontokuntien johtajat – kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden - kokoontuivat 17.3. sekä 18.10. Kokouksissa keskuteltiin erityisesti uskonnonpetukseen liittyvistä asioista ja muista yhteisistä ajankohtaisista aiheista. Kokoontumisissa olivat mukana luterilainen ja ortodoksinen arkkipiispa, katolinen piispa, juutalaisten seurakuntien, Suomen Islam-seurakunnan ja Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) puheenjohtajat. SEN:n pääsihteeri toimi tapaamisten sihteerinä.

 

Reformaation lähteillä – keskiajan sydänääniä Saksanmaalla

 

Lähestymme vuotta 2017, jolloin reformaation alkamisesta on kulunut 500 vuotta. Saksassa ovat juhlan valmistelut vahvasti agendassa. Oulun ekumeeninen piiri suuntasi vuosittaisen pyhiinvaelluksensa tällä kertaa Luther-kaupunkeihin 3.-10.5. Toimistosihteeri osallistui vaellukselle ja on kirjoittanut siitä informatiivisen matkakertomuksen SEN:n verkkosivuille. Matkanjohtajana toimi Paikallisen ekumenian jaoston sihteeri Veijo Koivula.

 

Sukupuolisuus Jumalan suunnitelmassa

 

Sukupuolisuus Jumalan suunnitelmassa -kutsuseminaarisarja pidettiin vuosina 2008–2009. Päätöstapahtumana oli yleisölle avoin keskustelutilaisuus 11.12. Helsingin tuomiokirkon kryptassa.  Pauliina Kainulainen ja Antoine Lévy OP tarkastelivat seminaarisarjan esitelmien ja keskustelujen antia. Paneelissa episcopus electus Kaarlo Kalliala, piispa Teemu Sippo SCJ ja Ortodoksisen lähetyksen toiminnanjohtaja Aino Nenola kuvasivat kirkkojen lähestymistapaa seksuaalisuuden aiheisiin. Todettiin teeman vaativuus, mutta samalla myös eri näkemysten vuorovaikutuksen tärkeys. Kysyttiin, voisiko ratkaisuna olla uudenlainen, kolminaisuusoppiin perustuva seksuaaliteologia. Vanhojen kirkkojen taholta tuotiin esiin pastoraalisen lähestymistavan merkitys, kun kysytään kantaa uudenlaisiin elämäntilanteisiin, jotka ovat totunnaisen etiikan ulkopuolella. Kaikki pitivät olennaisena perheen ja sen tukemisen merkitystä. SEN:n tehtävänä on luoda turvallinen ekumeeninen tila, jossa yhteinen usko Kristukseen antaa mahdollisuuden kohdata ja jakaa erilaisia kristillisen etiikan johtpäätöksiä aiheesta.

 

Ikonikurssi kuvataiteilijoille

 

SEN:n hallinnoiman isä Robert de Caluwén muistorahaston varoin järjestettiin taiteilijoille suunnattu ikonimaalauskurssi 19.–23.7. Helsingin ortodoksisen seurakunnan Mellunmäen toimintakeskuksessa. Kurssin opettajana toimi ikoninmaalari Antti Narmala ja koordinaattorina kuvataiteilija Tiina Malinen-Woodward. Informaatiota kurssista jaettiin Suomen Taidemaalariliiton kanssa. Osallistujia oli kymmenen, jotka valittiin vapaamuotoisten hakemusten kautta. Ikonia lähestyttiin isä Robertin hengessä ekumeenisesta kontekstista. Merkitykseen ja käyttöön tutustuttiin kolmessa eri perinteessä: ortodoksisessa, katolisessa ja luterilaisessa. Luennolla Johdatus ikoniteologiaan teemaa tarkasteltiin teologian, kirkko- ja taidehistorian, tradition ja liturgiikan näkökulmasta. Espoon Karmeliittaluostarin ylisisar Clare Marie OCD kertoi ikonin asemasta katolisessa kirkossa ja spiritualiteetissa ja pastori Henri Järvinen valotti asiaa luterilaisesta näkökulmasta. Pyhän profeetta Elian kirkon temppelijuhlaan Lapinlahdessa osallistuttiin sekä vesperiin Espoon Jumalanäidin Karmeliittaluostarissa ja Helsingin Mikael Agricolan kirkossa. Ikonimaalari Ulla Vaajakallio esitteli isä Roobertin rakentaman Myllyjärven ekumeenisen keskuksen kappelin ikoneita. Oppilaat maalasivat oman valintansa mukaan joko Kristuksen, Jumalanäidin tai pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan ikonin.

 

3 Tiedotus- ja julkaisutoiminta

 

www.ekumenia.fi

Käytössä eCredon verkkoviestin. 11.1. saatiin sivuille uusi ulkoasu.

 

Te olette tämän todistajat - Ni skall vittna om allt detta

Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko – Ekumeniska böneveckan för kristen enhet 2010, 36-sivuinen A5-kokoinen vihko, jossa julkaistiin mös Rukouspäiväjulistus – Böndagsplakat 2010.

 

Toivon siemen on julkaisu Euroopan kirkkojen konferenssin 50-vuotisesta taipaleesta. Kirjan kiintopiste on heinäkuussa 2009 Lyonissa Ranskassa pidetty 13. yleiskokous, johon valtaosa artikkeleiden kirjoittajista osallistui. Tästä pisteestä Toivon siemenen artikkelit luovat katsauksia eurooppalaisen ekumenian menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Kirjan toimittaja on TM Antti Siukonen ja se ilmestyi SEN:n julkaisusarjassa numerolla LXXXIX. Kustantaja on Suomen Lähetysseura.

 

Ekumeeninen kasvatus - Mitä opimme toisiltamme? -kirja julkistettiin kustantajan, Suomen Lähetysseuran  pihasalissa 28.4. Julkaisu ilmestyi SEN:n julkaisusarjassa numerolla XC. Kirjan toimittajat ovat KM Mirkka Torppa ja TM Antti Laine. Julkistamiseen liittyi iltapäiväseminaari, jossa paneelin aiheena oli Ekumeenisen kasvatuksen merkitys ja sisältö. Siihen osallistuivat hiippakuntasihteeri Irja Askola ja kansainvälisen työn sihteeri Laura Hytti luterilaisesta kirkosta, johtaja Riitta Laukama katolisesta kirkosta, opetustoimen sihteeri Kaarina Lyhykäinen ortodoksisesta kirkosta ja pastori Soile Salorinne metodistikirkosta kirjan toimittajien esittäessä keskustelukysymyksiä. Kustantajan edustajana tilaisuudessa puhui kustannusjohtaja Minna Saarelma ja julkaisijan edustajana pääsihteeri Heikki Huttunen. Tilaisuuteen osallistui runsaasti väkeä, joissa oli myös paljon nuoria. Toivon siemen ja Ekumeeninen kasvatus esiteltiin myös 19.4. kevätkokouksessa, jossa puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo lausui kiitokset hyvästä työstä aktiivisille toimittajille Antti Siukoselle sekä Mirkka Torpalle ja Antti Laineelle.

 

Toimintakertomus 2009 Verksamhetsberättelse

Julkaisunumero XCI. 68-sivuinen kaksikielinen katsaus suomalaiseen ja kansainväliseen ekumeniaan SEN:n näkökulmasta vuonna 2009.

 

Yhteistyö viestinnässä

Yhteistyö Päivä Osakeyhtiön, Suomen Lähetysseuran, eCredon ja Kirkon tiedotuskeskuksen (KT) kanssa on ollut dynaamista ja rakentavaa. Julkaisujen tuottamisessa, kotisivuihin liittyvissä toiminnoissa ja informaation jakamisessa on saatu arvokasta asiantuntija-apua.

 

4 Yhteydet ja seuranta

 

4.1 Euroopan Kirkkojen Konferenssi

Pääsihteeri ja projektisihteeri pitivät yhteyttä Euroopan Kirkkojen Konferenssiin ja sen komissioihin SEN:n työhön liittyvien eri kysymysten tiimoilla. EKK:n keskuskomitean suomalaiset jäsenet olivat Tapani Rantala (ev.-lut.) ja Rauno Pietarinen (ort.). Järjestön hallinnonuudistusta valmistelevassa toimikunnassa oli jäsenenä Gunnar Grönblom (ev.-lut.), joka eläkkelle jääneenä erosi tehtävästä, ja hänen tilalleen nimitettiin Kaisamari Hintikka (ev.-lut.).

 

4.2. Kirkkojen Maailmanneuvosto

SEN tarjosi perinteisellä tavalla kanavan vuorovaikutukselle suomalaisten kirkkojen ja Kirkkojen Maailmanneuvoston väliselle yhteydenpidolle. Samalla se koordinoi KMN:n suomalaisten jäsenkirkkojen yhteydenpitoa maailmanneuvoston asioissa. Kaksi SEN:n jäsenkirkkoa oli suoraan KMN:n jäsenenä, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko, ja kaksi kansainvälisen yhteyden kautta – suomenkielinen ja ruostinkielinen metodistikirkko United Methodist Church -kirkon osina. KMN:n keskuskomiteassa oli poikkeuksellisen laaja suomalaisedustus, kun sekä ev.-lut. että ort. kirkolla oli molemmilla kaksi edustajaa – piispa Simo Peura ja Aaro Rytkönen sekä Outi Vasko ja Heikki Huttunen. Outi Vasko oli myös KMN:n hallituksen (executive committee) jäsen. Hän ja Aaro Rytkönen kuuluvat myös Busanissa Etelä-Koreassa vuonna 2013 pidettävän seuraavan yleiskokouksen valmistelukomissioon. Pääsihteerin oli mahdollista käyttää KMN:n tarjoamia yhteyksiä SEN:n työn edistämiseen.

 

4.3 Muut yhteydet

 

Euroopan ekumeeniset neuvostot

Euroopan kansallisten ekumeenisten neuvostojen vuosittainen pääsihteerikokous jouduttiin peruuttamaan Eyjafjallajökull-tulivuoren purkauksen aiheuttaman tuhkapilven takia. SEN:n työn eri alueilla yhteyttä pidettiin joidenkin Euroopan maiden neuvostoihin, Pohjoismaiden Baltian lisäksi erityisesti Saksaan, Italiaan ja Romaniaan.

 

Pohjolan ja Baltian ekumeeniset neuvostot

Pohjolan ja Baltian ekumeenisten neuvostojen ja kirkkojen ekumeenisten sihteerien vuosittainen kokous pidettiin 27.–29.1. Kulttuurikeskus Sofiassa. Osanottajia oli 38 henkilöä. Kaikki viisi pohjoismaata ja Viro olivat edustettuina. Kokouksen temaattisessa osassa keskusteltiin vapaakirkkojen mukanaolosta ekumeniassa eri maissa. SEN vastasi kokouksen järjestelyistä yhdessä ev.-lut. kirkon ulkoasiain osaston kanssa. Pääsihteeri, projektisihteeri, toimistosihteeri ja rahastonhoitaja osallistuivat kokoukseen.

 

Pohjolan ekumeeninen naiskomitea

Pohjolan ekumeenisen naiskomitea (Nordisk ekumenisk kvinnokommitté) piti kokouksensa 13.–12.4. Helsingissä ja Uppsalassa 30.11.–1.12. Sirpa-Maija Vuorinen edustaa komiteassa ev.-lut. kirkkoa ja SEN:a edustaa naisjaoston puheenjohtaja, pastori Eija Kemppi. Pohjanmeren rannalla Norjan Solassa järjestettiin Nordisk ekumenisk kvinnokonferens 5.-8.8. Sirpa-Maija Vuorinen, naisjaoston puheenjohtaja Eija Kemppi ja taitelija Tiina Malinen-Wooward järjestivät tapahtumaan ikoninäyttelyn. Ikonitaide oli muutenkin näyttävästi esillä. Lisää kohdassa Naisjaosto.

 

Global Christian Forum

Kristittyjen globaalin foorumin Pohjois-Euroopan ja Baltian kokous pidettiin 28.–30.9. Lahdessa.  SEN:a edustivat puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo SCJ ja TM Maija Orsila, nuorisojaoston kv-sihteeri. Muut suomalaiset delegaatit olivat: Atte Helminen (adv.), Timo Keskitalo (IEC), Vibeke Krommenhoek (pelastusarmeija), Kaisa Rauma (ev.-lut), Petri Viikikkala (hell.) ja Pirjo-Liisa Penttinen (NNKY-liitto), joka kuuluu GCF:n johtoryhmään. GCF rakentaa kristittyjen yhteyttä yli tavanomaisten insititutionaalisten rajojen, ja siinä ovat edustettuina sekä KMN:n jäsenkirkot, katolinen kirkko, evankelikaaliset ryhmät että kristilliset järjestöt.

 

Svenska Bibelsällskapet

Svenska Bibelsällskapetin yleisneuvosto (huvudmannaråd) kokoontui Uppsalaan 20.4. Kokous typistyi, koska pääsihteeri Krister Andersson ei päässyt ajallaan kotiin Lissabonista Islannin tulivuorenpurkauksen tuhkapilven seurauksena. Ja piispa emeritus Tony Gulbrandzén oli kuollut 15.4. toimittuaan vasta vuoden puheenjohtajana.

 

Kokouksen tärkein asia oli kysymys Uuden testamentin uuden käännöksen tarpeellisuudesta. Käännösjohtaja Mikael Winninge oli toimittanut tiiviin katsauksen. Siinä pohdittiin eri vaihtoehtoja: kokonainen käännös, nykyisen uudistaminen, liturgisesti tai teologiesti tulkittu käännös. Winninge toi esiin myös mahdollisuuden, että selvityksen jälkeen ei tässä vaiheessa tehdä käännöstä ollenkaan. Tarve tutkitaan jäsenkirkoille suunntaun kyselyn kautta.

 

SEN:n edustaja, dosentti Risto Nurmela painotti, että SBS:n tulee kääntyä suomenruotsalaisten uskonnollisten yhdyskuntien puoleen. Porvoon hiippakunta on SBS:ssa mukana olevista toiseksi suurin yksikkö.

 

Yleisneuvoston kokoukseen 17.11. osallistui TT Leif-Göte Björklund, joka on Risto Nurmelan varahenkilö. Kokous pidettiin Uppsalassa. SBS viettää 200-vuotisjuhlaa 2015 ja kokous suunnitteli tapahtumaa ja mahdollisesti julkaisua suuren juhlan tiimoilta. Kirjailija Birgitta Ringmyr Lövgren ja professori emeritus Birger Olsson pitivät esitelmät valtioneuvos Nils Quenselista, SBS:n puheenjohtaja 1951–1971.

 

Viron Kirkkojen Neuvosto

Viron kirkkojen neuvoston (Eesti Kirikude Nõukogu, EKN) vs. pääsihteeri Ruudi Leinus osallistui SEN:n syyskokoukseen. SEN:n ja EKN:n toimistot pitivät yhteistyöseminaarin 2.11. Tallinnassa. Samassa yhteydessä tutustuttiin Viron luterilaisen kirkon keskushallintoon, Viron ortodoksisen kirkon hiippakuntahallintoon ja Suomen Viron-suurlähetystöön. Yhteyttä EKN:n kanssa pidettiin molempien neuvostojen eri työaloihin liittyen.

 

Ruotsin kristillinen neuvosto

Ruotsin kristilliseen neuvostoon (Sveriges Kristna Råd) pidettiin yhteyttä lähes viikottain. Pidettiin kaksi yhteistyöseminaaria Vastuuviikon ja Kyrkornas globala vecka -kampanjan yhteisistä teemoista, toinen Tukholmassa ja toinen Helsingissä.

 

Parisuhdelaki ja kirkot

SEN seurasi kirkoissa käytävää kotimaista ja kansainvälistä keskustelua samaa sukupuolta olevien parisuhteista.

 

Uskonnonopetus

Kasvatusasiain jaosto, toimisto ja hallitus seurasivat aktiivisesti julkista keskustelua uskonnonopetuksesta ja osallistuivat siihen. SEN:n kanta saatettiin opetusministerin asettaman perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista pohtivan työryhmän tietoon sekä kirjelmin että yhteydenpidossa sen jäsenten kanssa. Työryhmän mietintö julkistettiin 1.8. Siinä esitettiin uskonnoopetuksen vähentämistä ja uuden, oletetusti neutraalin etiikan oppiaineen perustamista. Mietinnön ehdotukset jäivät tässä vaiheessa toteutumatta hallituspuolueitten poliittisen yksimielisyyden puuttumisen takia. SEN oli mukana seuraavissa kannanotoissa:

 

Hallituksen kirje perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen työryhmälle 30.4. Siinä todetaan, että Suomen koulujärjestelmän tarjoama oman uskonnon opetus turvaa kansainvälisten sopimusten edellyttämät lapsen oikeudet uskonnonvapauteen ja kulttuuri-identiteettiin. Laki turvaa myös uskonnottomien oikeuden saada elämänkatsomustiedon opetusta. Jos katsomusaineiden rinnalle pyritään kehittämään uusi oppiaine, etiikka, joka määritellään uskonnottomaksi, on se kannanotto uskontoihin eikä ole neutraali niitä kohtaan. Se olisi jopa syrjivä menettelytapa uskontotaustaisia oppilaita ja heidän vanhempiaan kohtaan. Mikäli koulun uskonnonopetuksen asemaa heikennettään, on odotettavissa, että uskonnolliset yhdyskunnat alkavat itse huolehtia uskonnonopetuksesta. Saattaa myös syntyä kapealle aatteelle perustuvia rinnakkaiskouluja. Tällöin uskonto ei olisi osa kaikille yhteisen koulun opetusta eikä se tapahtuisi monikulttuurisuuden ja vuorovaikutuksen ilmapiirissä. Se tulisi lisäämään ”uskontolukutaidottomuutta” ja saattaisi merkitä suvaitsemattomuuden kasvua.

Uskontojohtajat 18.10: Uskonnonopetus vahvistaa uskonnonvapautta. Nykyinen perusopetuksen uskonnonopetuksen malli turvaa parhaiten myös uskontojen ja kulttuurien keskinäisen vuoropuhelun. Koulun yhteisten tavoitteiden mukainen omaa uskonnollista perinnettä arvostava uskonnonopetus luo myönteistä pohjaa kotoutumiselle. Pienten uskontoryhmien vähimmäisoppilasmäärän nostaminen olisi lainsäädäntömme yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

 

SEN ja SuomenVapaakristillinen neuvosto (SVKN) ilmaisivat 2.9. huolensa perusopetuksen katsomusopetukseen esitettyjen muutosten vaaroista. Nykyinen malli tukee parhaalla mahdollisella tavalla sekä enemmistön että vähemmistöjen uskontokasvatusta ja takaa uskonnottomille heidän omista lähtökohdistaan nousevaa kasvatusta

 

Ortodoksisen kirkollishallituksen verkkosivuilta alkoi ekumeenisen adressin kerääminen uskonnonopetuksen puolesta. Myös helluntaiherätyksen ja Suomen Islamilaisen Neuvoston piirissä kerättiin nimiä. Juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto ja Helsingin Yliopiston Teolgian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys antoivat asiasta julkilausumansa. Opetusministeri otti nämä mielenilmaisut vastaan eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeus

Hallitus keskusteli 24.5. vihkimisoikeutta koskevien säädösten muutoksista ja niiden kustannusvaikutuksista SEN:n jäsenkirkkoihin.

 

Katekumenaatti

Toimisto tuki kotimaisten kirkkojen katekumenaattityön ekumeenista vuorovaikutusta. Lohjan Vivamossa 7.5. järjestetyn EuroCat-verkoston johtoryhmän kokouksen organisoinnissa oltiin mukana. Pääsihteeri Heikki Huttunen ja puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo SCJ osallistuivat avajaistapahtumaan.

 

5 Jaostot

 

Jaostopäivä

SEN:n jaostojen jäsenet koottiin keskustelemaan jaostojen suunnitelmista ja ekumenian yhteisistä näköaloista. Seminaari pidettiin 31.8. iltapäivällä.  Ev.-lut kirkon ulkoasiain osasto oli koonnut omat jaosto- ja yleiskokousedustajansa neuvotteluun aamupäiväksi. SEN:n henkilökunta osallistui myös tähän osioon.

 

5.1 Eettisten kysymysten jaosto

 

Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia etiikan alan kysymyksiä ekumeenisesta näkökulmasta

 

Puheenjohtajana toimi Risto Pontela (Suomen kristillinen rauhanliike), varapuheenjohtajana Liisa-Maria Voipio-Pulkki (ev.-lut.) ja sihteerinä Aino Bärlund (ev.-lut.).

 

Kristityt maahanmuuttajat kirkkojemme ja yhteiskuntamme haasteena oli teemana seminaarilla, joka pidettiin 24.3. Helsingissä. Euroopan kirkkojen konferenssin Siirtolaisuus 2010 -teemavuoden tapahtumiin liittyvä seminaari oli avoin kaikille ja keräsi lähes sata osanottajaa. Churches’ Commission for Migrants in Europe´n pääsihteeri Torsten Moritz osallistui myös seminaariin. Ohjelmassa tarkasteltiin uskonnollisen taustan merkitystä kotouttamisessa ja kotoutumisessa. Samalla tutkailtiin Suomen kristillistä moninaisuutta ja monikulttuurista ekumeenista tulevaisuutta. Kulttuurisista ja uskonnollisista näkökulmista alusti ylitarkastaja Sari Haavisto Sisäasiainministeriöstä. Katsauksen Suomen tämän päivän uskonnolliseen kenttään piti KTK:n tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Eri kristillisiä perinteitä edustavien maahanmuuttajien ääni nousi kuuluviin haastatteluissa ja keskustelussa Sitä johti pastori Hans Krause. Seurakuntien työntekijöiden keskustelua monikulttuurisuuden asettamista haasteista johti maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia. Näkymiä kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen tulevaisuudesta avasi missiologian professori Mika Vähäkangas, joka korosti mm. kirkkojen yhteisen näkemyksen ja yhteistyön merkitystä. Piispa Arseni puhui kirkosta ja muukalaisuudesta Suomen ortodoksisen kirkon ja maahanmuuttajien näkökulmasta.

 

Punaisena lankana seminaarissa kulki ajatus, että kirkko ja uskonto ovat useimmille maahanmuuttajille hyvin tärkeitä, vaikkei maallistuva yhteiskuntamme sitä aina muista.

 

Jaosto piti kahdeksan kokousta. Lisäksi 18.11. järjestettiin vuoden 2011 ikääntymistä käsittelevää seminaaria valmisteleva taustoituskeskustelu Suomen Lähetysseurassa. Naisjaoston projektissa Hiilijalanjäljetön paasto jaostoa on edustanut Minna Rasku.

 

5.2 Kasvatusasiain jaosto

 

Kasvatusasiain jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen asioissa, jotka liittyvät ekumeeniseen kasvatukseen. Tavoitteena on edistää kasvatusta ekumeenisuuteen Suomessa keskinäisen kunnioituksen ja tiedon lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä.

 

Puheenjohtajana toimi Arto Kallioniemi (ev.-lut.), varapuheenjohtajana Sirpa Okulov (ort.) ja sihteerinä Marianne Kantonen (ort.). Kokouksia oli yhdeksän, viisi kevätkaudella ja neljä syksyllä. Kaksi seminaaria ja Lucia-juhla järjestettiin.

 

Jaoston keskeinen tehtävä on peruskoulun ja lukion uskonnonopetuksen, mutta myös jäsenyhteisöjen ja yhteiskunnan antaman muun uskontokasvatuksen toteutumisen seuraaminen. Erityisesti seurattiin perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen työryhmän (ns. tuntijakotyöryhmä) toimintaa ja käytyä keskustelua. Sihteeri esitti Suomen ortodoksisen kirkon yleiskokousedustajana kevätkokouksessa 19.4. huolensa tuntijakotyöryhmän kaavailemista suunnitelmista ja ehdotti, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oman uskonnon opetuksen aseman turvaamiseksi. Puheenjohtaja, piispa Teemu Sipon ja pääsihteeri Heikki Huttusen allekirjoittama kannanotto lähti jokaiselle tuntijakotyöryhmän jäsenelle 30.4.

 

Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako -selvityksen johdosta SEN ja Suomen Vapaakristillinen Neuvosto antoivat 2.9. Opetus- ja kulttuuriministeriölle yhteisen lausunnon. Allekirjoittajina olivat pääsihteerit Virpi Loukkola ja Heikki Huttunen. Lausunnon pohjatyön tekivät Hannu Koskinen, Mirkka Torppa, Sirpa Okulov ja Marianne Kantonen. Pääsihteeri oli mukana delegaatiossa, joka luovutti oman uskonnon opetusta tukevan vetoomuksen opetusministeri Henna Virkkuselle 27.10. Tuntijakotyöryhmän selvityksestä annettiin paljon palautetta ja palautteen perusteella opetusministeri ei mm. enää esittänyt etiikkaa uudeksi oppiaineeksi. Tuntijakouudistus kariutui eduskunnassa ja asia siirrettiin seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi.

 

Ekumeeninen kasvatus - Mitä opimme toisiltamme julkistettiin 28.4. Julkaisu ilmestyi Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja -sarjassa ja sen kustansi Suomen Lähetysseura. Artikkelikokoelman toimittajat ovat KM Mirkka Torppa ja TM Antti Laine. Heidän tukenaan toimi toimituskunta, jossa jaoston edustajana oli Marianne Kantonen. Kirja on ensimmäinen alan perusteos maassamme. Se soveltuu hyvin mm. seurakuntien ja opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden sekä alan opiskelijoiden käyttöön. Tavoitteena on kannustaa ekumeenisen kasvatuksen toteuttamiseen ja laajentaa lukijan omaa ekumeenista kasvua ja pohdintaa. Teos on saanut kiittävän vastaanoton median arvioinneissa ja lukijapalautteessa sekä vahvistanut ekumeenisen kasvatuksen näkyvyyttä.

 

Arvot mekin ansaitsemme -teemalla järjestettiin seminaari 5.-6.3. Helsingissä yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa. Koulun uskontokasvatusta käsittelevään seminaariin Lähetyskirkossa osallistui lähes 70 ekumenian ystävää eri puolilta Suomea. Suurin osa osallistujista oli opettajia, mutta paikalla oli myös muita kasvatusalan ammattilaisia ja kirkkojen työntekijöitä. Edustettuina olivat kirkkojen lisäksi ei-kristilliset uskonnot, uskonnottomat, opetushallinto ja rehtorit. Avauspuheen piti lähetysjohtaja Seppo Rissanen, joka painotti uskonnon lukutaidon merkitystä. Nykyisen uskonnonopetuksen sisällön tunnetuksi tekemistä peräänkuulutti pääsihteeri Heikki Huttunen. Kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo puhui aiheenaan Uskonnonopetus ja koulun arvot. Arkkipiispa Jukka Paarma korosti, ettei arvoja voi opettaa irrallisina eikä etiikkaa ilman arvoperustaa. Arkkipiispa Leon alustus käsitteli uskonnonopetusta monikulttuurisuuden rakentajana. Luentojen jälkeen seurasi ekumeeninen ehtoopalvelus Uspenskin katedraalissa. Ilta jatkui iltapalan ja iloisen seurustelun merkeissä katedraalin kryptassa.

 

Toinen päivä alkoi piispa Teemu Sipon SCJ johtamalla laudeksella pyhän Henrikin katedraalissa. Arto Kallioniemi puhui lapsen oikeudesta saada uskonnonopetusta. Tämän jälkeen TT Valdemar Kallunki alusti aiheenaan Uskonnon yhteiskunnallinen asema ja erilaiset tulevaisuuskuvat. Uskontokasvatuksen tulevaisuutta pohti opetusneuvos Pekka Iivonen. Sirpa Okulov johti paneelikeskustelua uskonnon ja katsomusaineiden opetuksesta teemalla Kasvatus pyhyyteen ja arvokkuuteen lapsen ja nuoren maailmassa. Keskustelemassa olivat yliopistonlehtori Jyri Komulainen, monikulttuurisen Kalevalan koulun rehtori Merja Laininen Kuopiosta, lehtori Suaad Onniselkä Suomen Islamilaisen Neuvoston opetuslautakunnasta, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainejärjestön puheenjohtaja Ukri Pulliainen sekä Helsingin juutalaisen koulun apulaisrehtori Daniel Weintraub. Seminaarin puheenvuorot ja puhujat saivat kiitosta ja virittivät vilkasta keskustelua. Seminaari sai julkisuutta mm. Yle TV 1:n pääuutislähetyksessä 5.3. sekä lehdissä. Teeman tärkeydestä kertoi myös ympäri Suomea tullut kuulijakunta.

 

Hengellinen ohjaus ja koulu -teemaan liittyvä seminaari järjestettiin yhteistyössä Nuorisojaoston ja Opillisten kysymysten jaoston kanssa 12.–13.11. Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Seminaarin avasi pääsihteeri Heikki Huttunen. Sisar Theresa Jezl kertoi spiritualiteetista katolisen kirkon opetuksessa. Yliopistonlehtori Martin Ubani käsitteli spiritualiteettia, kasvatusta ja spiritualiteettikasvatusta. Myös tällä kertaa toimitettiin ekumeeninen ehtoopalvelus Uspenskin katedraalissa, minkä jälkeen seurasi iltapala kryptassa. Toinen päivä alkoi pastori Risto Korhosen toimittamalla laudeksella Tuomiokirkon kryptassa. Opetusneuvos Anneli Rautiainen sekä rehtori Marianne Ropponen pitivät kahden rehtorin vuoropuhelun teemanaan Rehtori uskontojen viidakossa. Tampereen yliopiston korkeakoulupastori Risto Korhonen käsitteli hengellisyyttä kouluyhteisössä ja opetusneuvos Pekka Iivonen uskonnon harjoittamista koulussa otsikolla Ruokarukous – uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Arkkimandriitta Andreas Larikka puhui hengellisestä ohjauksesta ortodoksisen kirkon traditiossa. Myös tämä seminaari keräsi noin 70 osallistujaa ja soveltui opettajille korvaavaksi VESO-päiväksi. Maantieteellisesti osallistujat tulivat aiempia seminaareja laajemmalta alueelta: kaukaisimmat saapuivat seminaariin Oulusta ja Inarista ja myös Itä- ja Länsi-Suomi olivat aiempaa laajemmin edustettuina. Seminaarin anti ja luennoitsijoiden puheenvuorot saivat osallistujilta paljon positiivista palautetta.

                            

Lucian-päivän tilaisuus järjestettiin 13.12. SEN:n toimistossa. Ekumeenisen hartauden puhujana oli EKK:n Kirkko ja yhteiskunta -komission johtaja Rüdiger Noll. Skipdahl-Vuorion perheen lasten ja heidän ystäviensä Lucia-kulkueella oli SEN:n uuden kumppanuusjärjestön World Visionin keräyslippaat. Keräyksen tuotto käytettiin WV:n katastrofirahastoon. Juhla oli onnistunut: glögi ja iloinen ilmapiiri lämmittivät monen kylmää pakkaspäivää.

 

5.3 Naisjaosto

 

Naisjaosto jatkoi työskentelyään naisten tukemiseksi kirkoissa ja yhteiskunnassa sekä yhteisen kristillisen identiteetin vahvistamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto tarjoaa SEN:n jäsenkunnan naisille tilan vuorovaikutukselle. Jaosto osallistuu aktiivisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen keskusteluun naiskysymyksissä, myös uskontojen välisissä yhteyksissä. Jaosto rohkaisee jäsen-, tarkkailija- ja kumppanuusyhteisöjen naisia aktiiviseen toimintaan tasa-arvon toteutumiseksi.

 

Puheenjohtajana toimi Eija Kemppi (ev.-lut.), varapuheenjohtajana Iris Rajamaa (met.), sihteerinä

Tiina Malinen-Woodward (ort.) ja tiedottajina Leena Mäkitalo (Sinapinsiemen ry) ja Anne Lagerstedt (Suomen kristillinen rauhanliike).

 

Kokoukset pidettiin Pelastusarmeijan museossa, Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa, Suomen Lähetysseurassa, NNKY:ssa ja ev.-lut. kirkkohallituksessa. Näiden yhteydessä tutustuttiin kunkin yhteisön historiaan ja nykyisyyteen, Kirkkohallituksessa ulkoasiainosaston johtaja Risto Cantell kertoi kirkkokuntien välisissä ekumeenisissa neuvotteluissa saavutetuista tuloksista.

 

Nordisk ekumenisk kvinnokommittéssa (NEKK) jaostoa edusti Eija Kemppi. NEKK:n johtoryhmä kokoontui Helsinkiin 12–13.4. Muina suomalaisina komiteaan kuuluvat Sirpa-Maija Vuorinen ja Heidi Jäntti ev.-lut. kirkon edustajina. Komitean kokoontuminen liittyi elokuisen Norjan-konferenssin suunnitteluun. Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Espoossa järjestettiin ehtoopalvelus, jonka toimitti isä Andreas Larikka. Ikonimaalari Tove Ahlbäck esitteli kirkon vaikuttavia maalauksia. Päivällisen tarjosi NNKY-liitto pääsihteeri Pirjo-Liisa Penttisen emännöimänä.

 

Luonnon elävöittävää vaikutusta hengellisestä ja arjen valintojen näkökulmasta elettiin todeksi 29.–30.5. Ravitseva luonto -tapahtumassa. Helsingin ortodoksisen seurakunnan leirikeskus Lopella tarjosi tapahtumalle oivalliset puitteet. Osanottajia oli kolmisenkymmentä. Kirjailija Eeva Tikka kertoi teostensa hengellisestä luontosuhteesta ja valokuvataiteilija Jouko Lehtolan luontokuvia oli esillä. FM Tuuli Lukkala esitelmöi luomakunnan pyhyydestä ja Martta-aktiivi Mirva Ahlqvist-Nieminen ohjeisti yrttien käytöstä. Pääsihteeri Heikki Huttunen, pastori Eija Kemppi, majuri Sirkka Paukku, ja taiteilija Tiina Malinen-Woodward vastasivat hartauksista. Seminaarin luontoaihe jatkui syksyllä hiilijalanjäljettömän paaston suunnittelulla kevääksi 2011, työryhmässä, johon kuuluivat Eija Kemppi, Tiina Malinen-Woodward, Leena Mäkitalo ja Minna Rasku Eettisten kysymysten jaostosta.

 

Eletty elämä luomisen voimavarana oli Pohjoismainen naiskonferenssin teemana. Viisikymmentä naista viidestä pohjoismaasta kokoontui Norjan Solaan Pohjanmeren rannalle 3.-5.8. Suomesta osallistuivat Eija Kemppi, Sinikka Metsätähti, Tiina Malinen-Woodward ja Sirpa-Maija Vuorinen. Konferenssin teemaa lähestyttiin hartauselämän, lyriikan, näyttämötaiteen ja kuvataiteen keinoin. Muun muassa Irja Askolan runo Että ette unohtaisi (Att ni inte skall glömma) oli käsittelyssä. Pohjoismainen runokavalkadi oli koottu vihkoksi, jonka kuvat olivat Sirpa-Maija Vuorisen luontokuvia. Tiina Woodward-Malinen esitelmöi ikonitaiteen ja kuvataiteen keskinäisestä suhteesta omasta kuvataiteilijan näkökulmastaan, sekä johti työpajan, jossa käsiteltiin itäistä ja läntistä näkemystä uskonnolliseen taiteeseen. Suomalaiset kokosivat konferenssiin ikoninäyttelyn, joka herätti laajaa kiinnostusta. Pohjoismainen ekumeeninen naiskonferenssi sai Norjan-konferenssissa selkeän ekumeenisen ulottuvuuden kun ortodoksisen kirkon kuvaperinne saatiin vahvasti esille. Konferenssit ovat aikaisemmin keskittyneet varsin hyvin naisasiaan, mutta ekumeeninen aspekti on jäänyt vähemmälle. Ikoniteeman esittelyyn jaosto sai taloudellista tukea Suomen ortodoksiselta kirkolta.

 

Euroopan kristittyjen naisten ekumeeninen foorumin 8. yleiskokous pidettiin 23.–29.8. Loccumissa Saksassa teemalla Osallistuminen ja vastuu. Siihen osallistui166 naista 27 maasta. Suomesta osallistuivat Outi Piiroinen-Backman, Leena Kangas, Eija Kemppi ja Anne Lagerstedt. Foorumin kautta naisjaosto pystyy seuraamaan Euroopan kirkollista ja uskontojen välistä kehitystä sekä pysyy tietoisena esimerkiksi Itä-Euroopan maissa elävien naisten ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvistä kysymyksistä.

 

Aabrahamin tyttäret -ohjelman puitteissa tutustuttiin Helsingin synagogaan. Samaan ohjelmaan kuului myös Mikä meille on pyhää -seminaari 24.10. Hotelli Helkassa. Noin 40 aktiivista osanottajaa eri uskonnoista oli saapunut paikalle. Nurit Steinbock-Vatka ja Nina Nadbornik esittelivät juutalaisuutta; elämän pyhyyttä, juhlaperinteitä ja käskyjen pyhyyttä. Kristittyjä edustivat Ulla Lumijärvi, joka vertaili Avilan Teresan ajattelua luterilaiseen teologiaan sekä Aino Nenola, joka toi teemaan ortodoksisen näkökulman: ajatuksia kirkon, liturgian, erityisesti eukaristian ja rukouksen välittämästä pyhyydestä. Hamide Caydam tataariyhteisöstä kertoi islamissa pyhää olevan usko, jumalanpalvelus, moraali, ihmisen järki, kunnia, omaisuus, perhe, lastenkasvatus, ruoka ja pyhät paikat. Suaad Onniselkä Suomen Islam-seurakunnasta puhui paaston ja pyhiinvaelluksen merkityksestä.

 

NEKK:n johtoryhmän vuoden toinen kokous pidettiin Uppsalassa Ruotsissa 30.11.–1.12. Eija Kemppi edusti jaostoa ja Sirpa-Maija Vuorinen ev.-lut. kirkkoa. Norjan-konferenssin antia reflektoitiin saadun palautteen pohjalta. Pohjoismainen ekumeeninen naiskokous järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavaksi on Suomen vuoro toimia emäntämaana. Uppsalassa päätettiin, että konferenssi järjestetään Suomessa 16.–19.8.2012. Johtoryhmä piti keskeisenä, että piispa Irja Askola voisi osallistua. Ajankohta on merkitty piispan kalenteriin. Konferenssin järjestelyt uutta tuovat haastetta naisjaoston toimintaan.

 

5.4 Nuorisojaosto

 

Jaoston tavoitteena on edistää ekumeenista nuorisotyötä Suomessa sekä tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua kansalliseen ja kansainväliseen ekumeeniseen nuorisotoimintaan.

 

Puheenjohtajana toimi Laura Hytti (ev.-lut.), sihteerinä Henri Järvinen (ev.-lut.), ja varapuheenjohtajana Sami Lehto (vap.).

 

Toimintavuoden painopisteenä oli tiedotuksen kehittäminen. Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma, Ketko, jatkoi toimintaansa. Ekumeeninen kasvatus - Mitä opimme toisiltamme -julkaisun ideoimiseen ja toimittamiseen jaosto osallistui aktiivisesti. Laura Hytti ja Sami Lehto kuuluivat toimituskuntaan ja kirjoittivat kumpikin artikkelin. Jaoston jäsenistöstä myös Henri Järvinen ja Teemu Toivonen tuottivat julkaisuun artikkelit. Kirja sisältää blokin: Ekumenia kirkkojen nuorisotyössä. Julkaisu on otettu hyvin vastaan, arvostelut ovat olleet kiittäviä. Facebook-sivu Nuorten ekumeniaa perustettiin ja esite työstettiin. Nuorten uskonnollisuutta kuvaavan dokumenttielokuvan valmistelu käynnistettiin. Elokuva voi valmistuttuaan tukea ekumeenista kasvatusta. Projektille haettiin rahoitusta ja esituotanto Myrskykallio-Filmin kanssa aloitettiin.

 

Ketko™

Helsingin-kurssi järjestettiin yhteistyössä Koulutuskeskus Agricolan ja Joensuun-kurssi Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) ja Ortodoksisen Opiskelijaliiton (OOL) kanssa. Yhteistyö sujui mutkattomasti. Kurssin suorittamisesta saa opintopisteitä Helsingin ja Joensuun yliopistojen teologisissa tiedekunnissa ja Diakonia-ammattikorkeakouluissa. Ketko-nimellä on tavaramerkkisuoja.

 

Ketko tarjoaa hyvän tiedollisen ja kokemuksellisen pohjan ja valmentaa nuoria aktiivisiksi ekumeenisiksi toimijoiksi. Koulutuksessa tutustutaan eri kirkkojen ja yhteisöjen elämään teoriassa ja käytännössä. Kurssilaiset perehtyvät ekumeeniseen liikkeeseen, kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksiin, kristillisyyteen ja ajankohtaisiin kysymyksiin laajasti. Ketkon kesto on neljä viikonloppua yhden lukuvuoden aikana. Keväällä kurssin suoritti Helsingissä 9 ja Joensuussa 4 henkilöä. Syksyllä kurssin aloitti Helsingissä 13 ja Joensuussa 7 henkilöä. RV-lehti julkaisi Ketkoa käsittelevän artikkelin 3.3. otsikolla Ei kannata keskittyä oppiriitoihin.

 

Kirkkojen nuorisotyötä tekeville järjestettävän kansainvälisen ja ekumeenisen (Ketko Pro) koulutuksen kehittämistä jatkettiin. Henri Järvinen laati yhdessä työryhmän kanssa koulutuksen sisällöt ja aloitti käytännön järjestelyt ensimmäistä ryhmää varten. Syksyksi suunniteltuun ryhmään ilmoittautui kuitenkin vain kaksi henkilöä, joten aloitus päätettiin siirtää vuodella eteenpäin. Tarkoituksena on saada vähintään viiden henkilön opintoryhmä. Ketko Pro hyväksyttiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 2011 koulutuskalenteriin ja koulutuksen pilotti käynnistyy syksyllä 2011.

 

Kansainväliset yhteydet

Jaosto on Euroopan ekumeenisen nuorisoneuvoston (Ecumenical Youth Council in Europe, EYCE) jäsen ja EYCE:n kursseista ja kansainvälisistä tapahtumista jaettiin tietoa Ketkossa ja nuorisoekumenia-listan kautta. Teemoina olivat demokratia ja eri ikäpolvet, nuorisojärjestöjen rooli ja mahdollisuudet talouskriisin aikana, ilmasto-oikeudenmukaisuus sekä fundamentalismi ja uskonnollisten yhteisöjen rooli. Tallinnassa 18.– 25.4. järjestettyyn Democracy for all! – A training course for youth leaders fostering inter-generational dialogue osallistui Antti Nironen. Kansallisten yhdyshenkilöiden tapaamiseen Belfastissa 8.– 12.10. jaoston edustajana osallistui Iina Jokilaakso. Tapaamisessa suunniteltiin EYCE:n toimintalinjoja ja tulevia koulutusohjelmia.

 

Suomalaisten nuorten osallistumista kansainvälisiin ekumeenisiin tapahtumiin tuettiin. Anne Noren ja Susanna Punkari osallistuivat 28.3.–4.4. European Fellowshipin pääsiäiskurssille Virossa Equal Respect - Human Dignity. Maija Orsila osallistui 8.-10.6. Helsingissä NNKY-liiton, Naisteologit ry:n ja Suomen Lähetysseuran teologinaisten ekumeenisen, kansainvälisen neuvotteluun Called to be Holy. Ville Jalovaara osallistui Sussex Centre for the Individual and Societyn Bosseyn ekumeenisessa instituutissa järjestämään Political Theology Agenda symposiumiin 17–19.8. Nuoret ovat jakaneet kokemuksiaan ja pohdintojaan SEN:n kotisivuilla.

 

Nuorten uskontodialogi

Vuodesta 2006 alkaen on osallistuttu uskontojen nuorten dialogiin. Uskontodialogi on ekumeenisessa kentässä uusi aluevaltaus, ja sen toimintamuotoja kehitetään. Uskontodialogisihteerit perustivat muiden uskontoperinteiden nuorten kanssa Nuorten Uskotodialogiverkoston (NuDi). Osallistujia on nuorisojaoston edustajien lisäksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta, Bodhidharma ry:stä sekä Helsingin islamilaisesta yhdyskunnasta. Kirkon lähetystyön keskuksen uskontokasvatussihteeri osallistui verkoston toimintaan. Verkosto osallistui Opiskelijoiden Lähetysliiton uskontodialogi-iltaan 18.11. Anni Mustonen osallistui United Religions Initiative -järjestön Walking the Talk – Bringing Interfaith Action in Each Town in Europe -konferenssiin Istanbulissa sekä URI:n järjestämään Intergenerational Mentorship -koulutusohjelmaan. Sihteerit osallistuivat myös Islamic Information Centerin toimintaan sekä Golden Rule in Business -seminaariin Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa.

 

Tapahtumia

Ev.-lut. kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät Jyväskylässä 12.–14.1. Nuoriso- ja kasvatusasian jaosto tekivät aloitteen ekumenian näkyvästä läsnäolosta tapahtumassa, johon kokoontui toista tuhatta kirkollisen lapsi- ja nuorisotyön ammattilaista. Ekumenia-paneelia seurasi pari sataa osanottajaa. Ekumeenisessa iltahartaudessa lähes kaikki osanottajat olivat läsnä. Esittlypiste oli suosittu tapahtuman markkinatorilla. Pääsihteeri, projektisihteeri Anna Hyvärinen ja toimistovirkailija Tiina-Mari Mällinen osallistuivat jaoston jäsenten ohella järjestelyihin.

 

Ekumeeninen kasvatus -kirjan julkistamistilaisuus Suomen Lähetysseurassa 28.4. kokosi runsaan osanottajajoukon.

Kesä on täällä - nuorten kesäkauden avaus 27.5. Helsingin Mustasaaressa innosti nuoria yhdessäoloon. Tapaamisessa oli Taizé-hartaus, Herännäisnuorten kuoron kvartetin musiikki ja kesäkeskustelu. Ortodoksisilla kirkkopäivillä Joensuussa 11. – 13.6. ekumeenista nuorisotoimintaa esiteltiin esittelypisteessä. Juhlateltassa oli jaoston vetämät Ekumeenisen Vastuuviikon teemoja esittelevät tietoiskut.

 

Ystävänä vieraalla maalla -ekumeeninen tarinapaja Tampereella 16.10. Paikkana oli Aleksanterin kirkko. Pastori Riitta Heino puhui aiheesta Vieraanvaraisuus kristillisessä perinteessä. Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu jossa puheenvuoron käyttivät Emmanuel Eneh Tampereen kansainvälisestä seurakunnasta otsikolla Ystävyyden merkitys nigerialaisessa kulttuurissa sekä Esa Hämäläinen ja Ibrahim Palani Tampereen Helluntaiseurakunnasta aiheella Hengen pelastava ystävyys - kirkko turvapaikanhakijan tukena.

 

Hengellinen ohjaus ja koulu -seminaari yhteistyössä Kasvatusasiain- ja Opillisten kysymysten jaoston kanssa 12.–13.11. Helsingissä. Lisää kohdassa: Kasvatusasiain jaosto.

 

Valmistelut aloitettiin Salvadorilaisen kansanmessun julkaisemisesta cd:nä yhdessä Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton kanssa. Messu julkaistiin 1984 arkkipiispa Oscar Romeron työn muistoksi. Romero surmattiin 1980 julmasti kirkon alttarille El Salvadorissa. Kansanmessun laulut ovat syntyneet El Salvadorin kansan keskuudessa. Ne kertovat ahtaalle ajetun, köyhän kansan kääntymisestä Jumalan puoleen ja ovat yhä ajankohtaisia.

 

5.5 Opillisten kysymysten jaosto

 

Opillisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen opillisten kysymysten edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on auttaa kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä tuntemaan toisiaan, edistää niiden ykseyttä ja poistaa keskinäisiä harhaluuloja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi jaosto seuraa kotimaista ja ulkomaista ekumeenista keskustelua ja erityisesti Faith and Order -komission toimintaa, sekä järjestää ekumeenisia seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista opillisista kysymyksistä.

 

Puheenjohtajana toimi Pekka Metso (ort.), varapuheenjohtajana Minna Hietamäki (ev.-lut.) ja sihteerinä Heikki Repo (ev.-lut.).

 

Järjestäytymiskokous pidettiin 5.3. Suomen Lähetysseurassa. Uuden jaostokauden alkajaisiksi paikalla olleet jäsenet esittäytyivät. Keskustelu käytiin Usko-tiede-ateismi-akselilla syksyn seminaarin suunnittelun merkeissä.

 

Diakonaatti osana kirkon virkaa ja kysymys reseptiosta oli kokouksen teemana 20.5. Sana-talossa Helsingissä. TT Kaisamari Hintikka käsitteli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytyä keskustelua diakonian virasta. Pyrkimyksiä kehittää diakonian virkaa ja sen identiteettiä on ollut jo 1970-luvulta asti, mutta 1980-lopulta alkaen diakonaatin luominen ja uudistaminen ovat jatkuvasti olleet kirkollisen päätöksenteon asialistalla. Pekka Metson alustus käsitteli australialaisen John Collinsin tutkimusta ja loi katsauksen erityisesti diakonissan virkaan idän kirkoissa. Petter Kornilow esitteli Pelastusarmeijan näkökulmaa. Pelastusarmeija korostaa uskovien pappeutta, joka kuuluu kaikille. Pelastusarmeijan näkökulmasta kaikki kutsumukset ja virat ovat diakoniaa, palvelutyötä. Uskovien joukosta Kristus kutsuu jotkut kokoaikaiseen palvelutehtävään, upseereiksi. Nimittäminen upseeriksi antaa valtuuden harjoittaa hengellistä johtajuutta.

 

Tapani Rajamaa esitteli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen metodistikirkkojen oppikeskustelujen reseptiota. Sopimus hyväksyttiin 2009 metodistikirkoissa ja kokousta edeltäneellä viikolla myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa.

 

24.9. kokoonnuttiin Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Vuoden 2011 toimintasuunnitelma laadittiin ja valmisteltiin iltapäivän seminaaria.

Usko-tiede-ateismi oli teemana seminaarilla, joka perjantai-iltapäivänä 24.9. kokosi Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloihin noin 200 henkeä. Seminaarin yleisömenestys selittyy sillä, että paikalle oli saatu teeman keskeisimmät asiantuntijat: TT FT, pastori Matti Amnell, professori Kari Enqvist, TM Ilse Paakkinen, professori Esko Valtaoja ja emerituspiispa Juha Pihkala. Puhetta johti TT Jyri Komulainen. Avaussanat lausui jaoston pj Pekka Metso ja pääsihteeri Heikki Huttunen kokosi seminaarin annin päätöspuheessaan. Seminaari toimi erinomaisena esimerkkinä siitä, miten suuria intohimoja herättävästä aiheesta voidaan keskustella rakentavasti ja hyvässä hengessä. Tarvitaan vain hyvää tahtoa, keskinäistä kunnioitusta, avoimuutta sekä halu kuunnella ja ymmärtää.

Hengellinen ohjaus ja koulu oli teemana seminaarilla, joka järjestettiin yhteistyössä Nuorisojaoston ja Kasvatusasiain jaoston kanssa 25.11. Jaoston jäsenet osallistuivat symposiumiin Edinburgh II ja Lausanne III - Maailmanlähetys eilen tänään, huomenna 25.11. Tieteiden talossa.

 

5.6 Paikallisen ekumenian jaosto

 

Jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenkunnalle ja eri kirkoissa ja yhteisöissä toimiville kristityille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen paikallisen ekumenian edistämiseksi.

 

Puheenjohtajana toimi kirkkoherra Matti Wallgrén (ort.) ja varapuheenjohtajina pastori Arto Kortemaa (vap.) sekä kirkkoherra Arto Penttinen (ev.-lut.). Sihteerinä toimi past. Veijo Koivula (lut.). 

 

Jaosto kokoontui kolmeen kokoukseen, joissa käsiteltiin ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ja paikallisekumeenista toimintaa eri puolilla maatamme. Informaation ja ideoiden jakaminen sekä keskinäinen reflektointi loivat kokouksiin intensiivisen keskusteluilmapiirin. Keskeisessä käsittelyssä olivat kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko, ekumeeninen vastuuviikko, maailman rukouspäivä ja Suomen Pipliaseuran aloitteesta toukokuussa pidettävä ekumeeninen raamattutapahtuma. Jaosto on pyrkinyt pitämään läheistä kosketusta paikalliseen ekumeniaan kaikkialla Suomessa. 

 

Kahdeksas Paikallisekumeeninen foorumi järjestettiin Forssassa 4.10. Foorumin keskeisenä teemana oli lähetys ja todistus. Päivän aikana tutustuttiin paikalliseen ekumeniaan ja jaettiin kokemuksia ja kuulumisia eri puolilta maata saapuneiden noin viidenkymmenen osanottajan kesken. Ev.-lut. seurakunnan kirkkoherra Esa Löytömäki toivotti foorumiin kokoontuneet tervetulleeksi yhdessä Vapaakirkon pastori Pekka Murtolahden, helluntaiseurakunnan pastori Tapio Sopasen kanssa. Kokoontumispaikkoina olivat luterilainen kirkko, seurakuntatalo, vapaakirkko ja ortodoksinen toimintakeskus. Forssassa on hyvä yhteys kaikkien kristillisten seurakuntien kesken ja yhteistyötä on tehty pitkään. Työntekijät tuntevat toisensa ja yhteistoiminta on dynaamista. Keskeisesti olivat esillä Katukirkko- ja Sinisoppi-toiminta.

 

Forssan korkea työttömyysprosentti johti Katukirkko-toimintaan 1997. Aiemmin katulähetystä oli tehty vain yksittäisten tahojen kautta. Katukirkko-toimintamuoto tukee seurakuntien työtä saralla, joka olisi kullekin liian iso yksinään kannettavaksi. Vastuu jaetaan luterilaisten, helluntailaisten ja vapaaseurakunnan kesken. Sinisoppi-projekti perustettiin käsittelemään erityisesti Forssan päihdeongelmaa. Molempien projektien suuri vahvuus on ollut ekumeeninen yhteys, arjen elävä ekumenia. Helluntaiseurakunnan Taina Hintsanen ja luterilaisen seurakunnan diakoni Anneli Tuovila esittelivät forssalaista diakoniatyötä. Ortodoksisessa toimintakeskuksessa oli päätöspalvelus, jonka toimitti isä Kari Räntilä. Isännöitsijä Heikki Halme kertoi entiseen liikehuoneistoon rakennetusta kauniista sakraalitilasta.

 

Seuraava paikallisekumeeninen foorumi päätettiin pitää Tampereella syksyllä 2011.

 

5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik

 

Jaoston tarkoitus on tarjota SEN:n ruotsinkielisille jäsenkunnalle mahdollisuus vuorovaikutukseen. Jaosto käsittelee ajankohtaisia ekumeenisia kysymyksiä ruotsinkielisten yhteisöjen ja Porvoon hiippakunnan näkökulmasta ja edistää paikallisekumeenista toimintaa.

 

Puheenjohtaja oli Jan Edström (bapt.) ja sihteeri Sara Torvalds (kat.).

 

Helsingin Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan pappilassa kokoonnuttiin 19.1. ja suunniteltiin seminaaria ripin teologiasta, Binda och lösa. Myös ekumeeninen vastuuviikko oli keskustelussa ja annettiin esitys ekumeenisista esirukousteemoista. Jaostossa toivottiin ekumeenista verkkoportaalia, jota voisi ylläpitää SEN, Kyrkpressen ja muut toimijat.

 

Pelastusarmeijan museossa Helsingin Mikonkadulla kokoonnuttiin 4.3. Syksyn suomenruotsalaiset diakoniapäivät, kesän vapaakirkkokonferenssi ja luterilaisen kirkon Pyhä-teema olivat keskiössä.

 

Kolmas kokous pidettiin 7.4. Betelkirkossa Helsingissä. Vastuuviikon ihmiskauppaseminaarista raportoitiin ja tulevasta teatteriprouktiosta, joka on suunnattu kouluille. Maailman rukouspäivän jumalanpalvelusta käsiteltiin ja jaosto ehdotti, että kristillistä kasvatusta ja konfirmaatiota käsittelevä seminaari tulisi järjestää.

 

Neljäs kokous pidettiin Andreaskirkossa Helsingissä. Keskusteltiin ortodoksisesta Krysostomoksen liturgiasta, joka käännetään suomeksi ja vastuuviikosta.

 

Binda ja lösa (sitoa ja päästää) oli ekumeenisen, ripin teologiaa käsittelevän seminaarin teemana perjantaina 19.11. Åbo Akdademissa Turussa. Alustajina olivat professori Tage Kurtén, pastori Henrik Nymalm (Missionskyrkan), komentaja Vibeke Krommenhoek (Pelastusarmeija), isä Paolo Nguyen Toan Tri (Katolinen kirkko), TM Gerd Snellman (lestadiolainen herätysliike) och isä Mikael Sundqvist (ort.). Kyrkpressen raportoi laajasti seminaarista ja esitelmät ovat luettavissa myös SEN:n kotisivuilta.

 

6 Hallinto ja talous

 

6.1 Neuvoston kokoukset

 

Kevätkokous

Neuvoston kevätkokous pidettiin 19.4. Suomen Lähetysseurassa. Lähetysjohtaja Seppo Rissanen toivotti kokousväen tervetulleeksi ja johdatti alkuhartauteen. Sääntömääräisiin asioihin kuuluvat edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsittely. Kaksi merkittävää ekumeenista julkaiusua näkivät myös päivänvalon kokouksen aikana: Toivon siemen, joka on Euroopan kirkkojen konferenssin Lyonin-yleiskokouksen raporttikirja ja Ekumeeninen kasvatus – Mitä opimme toisiltamme? Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen käsiteltiin lähetysteemaa kaikille avoimessa seminaarissa, jonka teema oli Edinburgh 1910 ja ekumeeninen lähetysnäky. Risto Ahonen piti pääalustuksen aiheesta Miksi Edinburgh 1910? Arto Hämäläinen valotti Näkökulma helluntailiikkeen lähetysnäkyyn ja Outi Vasko kertoi Kasvavasta ortodoksisesta kirkosta Keniassa.

 

Syyskokous

Euroopan kirkkojen siirtolaisuusvuosi antoi teeman syyskokoukselle, joka pidettiin 28.–29. lokakuuta yhteistyössä Valamon kansanopiston kanssa Uudessa-Valamossa Heinävedellä. Kokous aloitettiin rukouspalveluksella Kristuksen kirkastumisen luostarikirkossa. Palveluksen toimitti ja tervetuliaissanat arkkipiispa Leon puolesta lausui piispa Arseni. Puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo SCJ avasi syyskokouksen ja esitteli tunnetun saksalaisen 1600–1700-lukujen taitteessa vaikuttaneen Gottfried Wilhelm Leibnitzin ajattelua ekumeniasta. Kokous käsitteli sääntömääräiset asiansa, jotka syksyllä suuntautuvat seuraavan vuoden toiminnan suunnitteluun. Neuvostoon liittyi myös kaksi uutta kumppanuusjärjestöä, sekä kehitysyhteistyöjärjestö .

 

Kirkkoneuvos Risto Cantellia kiitettiin vuosikymmeniä jatkuneesta situoutuneesta, ahkerasta ja visionäärisestä ekumeenisesta vaikuttamisesta. Cantell on vuodenvaihteessa jäämässä eläkkeelle ja jättää kirkkonsa edustajuuden SEN:ssa. Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen täytti 50 vuotta seuraavana sunnuntaina (31.10.) ja häntä muistettiin myös.

 

Torstain virallisen kokouksen jälkeen Arkkimandriitta Sergei kutsui vieraat residenssiinsä kahville ja teelle. Lämminhenkisen tilaisuuden jälkeen arkkimandriitta toimi kiertokävelyn oppaana suomeksi ja isä Sergius Colliander ruotsiksi. Ortodoksinen kirkollishallitus tarjosi juhlaillallisen, ja sitä isännöi piispa Arseni.

 

Ortodoksinen kamarikuoro ja Puijon kamarikuoro esiintyivät ekumeenisessa iltamusiikissa teemalla Suojaavat siipes. Kuorolla on meneillään yhteinen konserttiproduktioiden sarja, joka tekee tunnetuksi idän ja lännen kirkkomusiikkia. Ohjelmassa oli Rossinia ja Rahmaninovia sekä Einojuhani Rautavaaran sävellys psalmiteksteihin 141 ja 142. Iltamusiikkikonsertti päättyi Siionin virteen 166, Suojaavat siipes. Nunna Kristoduli puhui kristityn elämästä pyhiivaelluksena ja siirtolaisuutena. Hän totesi, että niin vaikeaa kuin se onkin, kristityn kuuluu olla vapaa ihminen, ei kiinni paikoissa, ei edes ihmisissä.

 

Siirtolaisuusteema jatkui perjantaina aihetta käsittelevässä seminaarissa, joka kantoi nimeä Minä olen muukalainen maan päällä, älä salaa minulta käskyjäsi, psalmin 119 mukaisesti. Siinä peilattiin nykymaahanmuuttoa Valamon luostarin ja muiden Karjalan evakkojen kokemukseen. Seminaarin juonsi Valamon kansanopiston rehtori Sirpa Koriala ja teemaan johdatteli Riistaveden seurakunnan vt. kirkkoherra Kirsi Leino. Työpajoissa aihetta pohdittiin eri näkökulmista: 1. Rukous vaelluksena omaan sisimpään (nunna Kristoduli) 2. Evakko – miljoonan suomalaisen selviytymistarina (FM Heli Kananen) 3. Uskonnonvapaus ja maahanmuuttajien sielunhoito (pastori Timo Keskitalo) 4. Siirtolaisuuden haasteet kirkoille (vt. kirkkoherra Kirsi Leino).

 

Työpajojen jälkeen oli vuoro evankelis-luterilaisen piispa Matti Revon yhteenvedolle ja yleiselle keskustelulle. Keskustelussa esille nousi mm. ongelma, että maahanmuuttajia ei aina ohjata niihin kirkkoihin, joihin he ovat aikaisemmin kuuluneet. Sen sijaan heitä on houkuteltu jopa kääntymään toisten kirkon jäseniksi, mikä on vuonna 2001 allekirjoitetun Charta Oecumenican kanssa ristiriidassa. Myös vähemmistö- ja enemmistöasemat puhuttivat. 

 

Syyskokous päättyi vierailuun Lintulan luostarissa, missä vieraat otettiin lämmöllä vastaan luostarin esittelyn ja kahvitarjoilun merkeissä.

 

6.2 Hallitus

 

Hallitus piti viisi kokousta. Kaksi niistä pidettiin vieraanvaraisissa piispantaloissa, Helsingin katolisen hiippakunnan ja Tampereen ev.-lut. hiippakunnan vieraina.

 

Puheenjohtajana toimi Piispa Teemu Sippo SCJ (kat.) ja hänen varaedustajanaan yleisvikaari Wieslaw Swiech (kat.)

Varapuheenjohtajina toimivat:

Piispa Matti Repo (ev.-lut.) ja varaedustajana pastori Antti Kruus (ev.-lut.)

TM Outi Vasko (ort.) ja varaedustajana ylidiakoni Juha Lampinen (ort.)

VTT Markus Österlund (missionskyrkan) ja varaedustajana pastor Mayvor Wärn-Rancken (met.)

Muina jäseninä toimivat:

TT Päivi Jussila (ev.-lut.) ja varaedustajana TL Veijo Koivula (ev.-lut.)

TT Tomi Karttunen (ev.-lut.) ja varaedustajana TT Minna Hietamäki (ev.-lut.)

Piispa Simo Peura (ev.-lut.) ja varaedustaja tuomiorovasti Matti Poutiainen (ev.-lut.)

Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen (vap.) ja varaedustajana pastori Soile Salorinne (met.)

 

6.3 Henkilökunta

 

SEN:n toimisto hoiti laajaa tehtäväkenttää. Sen työ on toimintaa, joka ei useinkaan huomata ennen kuin sitä ei tehdä. Päivittäiseen työhön sisältyy neuvontaa, vastauksia tiedusteluihin ja ohjausta ekumeenisen tiedon lähteille. SEN:n toimisto hoiti lukemattomia yhteyksiä sekä evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen osastoihin että muihin jäsenkirkkoihin ja edisti ekumeenista ajattelua ja yhteistyötä pienissä ja suurissa aisoissa. Jaostojensa kautta ja yhteistyössä useiden eri kumppanien kanssa järjestettiin pienistä henkilöresursseista huolimatta laajaa toimintaa, joka tarjosi ekumeenista asiantuntemusta monilla eri alueilla kirkkojen ja yhteiskunnan käyttöön.

 

Henkilöstön vahvuus oli vuoden lopussa 5 henkilöä (edellisen vuoden lopussa 6 henkilöä). 4 henkilöä oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa (3 henkilöä) ja 1 henkilö määräaikaisessa työsuhteessa (3 henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi kertomusvuoden aikana 4,5 (edellisenä vuonna 4,3). Henkilöstöstä 3 (4) työskenteli toimistossa tukitoiminnoissa ja yleishallinnossa ja lisäksi 2 (2) Vastuuviikon projektisihteeriä.

 

Pääsihteerinä toimi Heikki Huttunen ja toimistosihteerinä (hallintosihteeri 1.10. alkaen) Sirpa-Maija Vuorinen. Osa-aikaisina rahastonhoitaja Perry Johansson ja Vastuuviikon projektisihteeri Anna Hyvärinen sekä määräaikaisena, osa-aikaisena Vastuuviikon ruotsinkielisenä projektisihteerinä Jan Edström. Määräaikainen, osa-aikainen toimistovirkailija Tiina-Mari Mällisen työsuhde päättyi toukokuun loppun. Hänet ordinoitiin 30.5. pappisvirkaan ja hän aloitti seurakuntapastorina Lappeen seurakunnassa.

 

Venäläissyntyinen Marina Gargi suoritti toimistossa työvoimahallinnon maahanmuuttajakoulutuksen työharjoittelujakson 8.11.–17.12. Harjoittelunohajaajan tomi hallintosihteeri.

 

6.4 Talous

 

Tilinkauden ylijäämä oli 17 441,52 euroa (edellisen tilikauden alijäämä 76,73 euroa) ja oman pääoman määrä vuoden lopussa 26 382,41 euroa (8 940,89 euroa). Rahastojen pääoma vuoden lopussa oli yhteensä 21 734,02 euroa (24 734,02 euroa). Yhdistyksen ja sen rahastojen varat on talletettu matalan riskin välineitä käyttäen pääosin sijoitusvakuutukseen.

 

Tuotot

Tilikauden tuotot olivat 402 792,68 euroa (edellisellä tilikaudella 355 885,11 euroa), ja kasvu edelliseen vuoteen nähden oli 13,2 %. Seurakuntien osuus kaikista tuotoista oli 45,2 % (36,9 %). Valtiolta saadun tuen osuus oli 11,7 % (18,8 %) ja jäsenyhteisöjen osuus 35,7 % (41,0 %). Virallisia kolehteja saatiin seurakunnilta 171 357,38 euroa (122 709,97 euroa) ja vapaita kolehteja 4 597,79 euroa (3 891,23 euroa) ja talousarviotukea 6 030,00 euroa (4 780,00 euroa). Valtiolta saatu tuki oli yhteensä 47 000,00 euroa (67 000,00 euroa). Jäsenyhteisöiltä saadut tuotot olivat 143 655,50 euroa (145 983,47 euroa). Yhdistyksen sijoitus- ja rahoitustoiminnan korkotuotot olivat 2 397,48 euroa (2 570,53 euroa).

 

Kulut

Tilikauden toimintakulut olivat 385 351,16 euroa (edellisellä tilikaudella 355 961,84 euroa) ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 8,3 %. Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 231 049,83 euroa (225 830,07 euroa) sisältäen myös muille toiminta-alueille kirjatut palkat ja palkkiot sivukuluineen. Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot olivat yhteensä 180,66 euroa (240,88 euroa). Vastuuviikon kulut olivat 93 673,95 euroa (84 926,55 euroa), ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 10,3 %. Muun varsinaisen toiminnan kulut olivat 26 395,07 euroa (26 368,80 euroa). Tukitoimintojen ja yleishallinnon kulut olivat 89 091,61 euroa (65 653,67 euroa), ja ne kasvoivat 35,7 %. Toimintakuluista käytettiin tukitoimintoihin ja yleishallintoon 23,1 % (18,5 %).

 

7 Jäsenyydet

 

SEN on tarkkailijana (associated council) Kirkkojen maailmanneuvostossa ja Euroopan kirkkojen konferenssissa. Sillä on edustaja Svenska Bibelsällskapetin johtoelimessä. SEN on jäsenenä Koulutuskeskus Agricolassa (aikaisemmin Kirkkopalvelujen Opintokeskus), joka on yhteistyökumppanina mm. KetkoTM-koulutuksessa. SEN on perustajajäsen Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi – Religionernas samarbete i Finland RESA-forumet ry:ssä.

 

8 Arviointia

 

Kristinuskon läsnäolo ja rooli suomalaisessa yhteiskunnassa joutui ennennäkemättömällä tavalla haastetuksi loppuvuodesta 2010. Ajankohtaiset sukupuoleen ja etiikkaan liittyvät kysymykset aiheuttivat terävää ja eripuraistakin mielipiteenvaihtoa kristittyjen kesken, nimenomaan kirkkojen sisällä. Luterilainen enemmistökirkko joutui eniten haastetuksi, kun julkinen keskustelu ärsytti esille sen joidenkin jäsenten ohuen motivaation kuulua kirkkoon. Kiistelyn rajalinjat eivät kuitenkaan kulkeneet eri kristillisten kirkkojen välillä, vaan myös niiden sisällä. Tehtävänsä mukaisesti SEN pyrki edistämään kirkkojen yhteydenpitoa ja solidaarista keskustelua kristittyjen kesken. Eräänä haastavan tilanteen myönteisenä ekumeenisena tuloksena voi pitää sitä periaatteellista tukea ja kunnioitusta, jota muiden kirkkojen edustajat toivat ilmi luterilaista kirkkoa kohtaan, näkemysten erilaisuudesta huolimatta. SEN:n tehtävä on jatkossakin luoda turvallinen ekumeeninen tila, joka perustuu yhteiselle uskolle Kristuksen ja jonka sisällä Pyhä Henki toimii ja jossa rehellinen keskustelu on mahdollista. Sen tunnusmerkki on kyky kuulla ja kunnioittaa toista tulkintaa ja erilaisia moraalisia johtopäätöksiä yhteisestä Kristus-uskosta. Ekumenia edellyttää tahtoa rakentaa yhteyttä, joka vielä on vajavainen.

 

SEN pyrki kuluneenakin vuonna palvelemaan jäsenkirkkoja niiden suhteessa valtiovaltaan ja yhteiskuntaan. Maassamme on tapahtumassa ns. kansankirkkojen henkinen siirtymä julkisen vallan edustajan roolista lähemmäs kansalaisyhteiskuntaa. Se merkitsee suhdetta esivaltaan, johon voi liittyä aikaisempaa kriittisempi, kristillisen etiikan pohjalta nouseva suhde virkavallan toimiin. Uskonnollisen yhdyskunnan asemassa olevien kirkkojen kotimainen kokemus sekä ekumeenisen liikkeen kansainvälinen eetos tuovat tähän muutokseen hyödyllisiä näkökulmia. Kirkkojen lainsäädännöllisen aseman eroihin liittyvä epätasa-arvo näkyy joissakin asioissa, jotka olivat SEN:n toiminnassa esillä, kuten vihkimisoikeudessa ja valtionavussa.

 

Neuvoston julkaisemilla Kirkko turvapaikkana -suositukset olivat edelleen ajankohtaiset. Seurakuntien apu hädänalaisille turvapaikanhakijoille toi päivänvaloon tapauksia, joissa viranomaisten toimet osoittautuivat valitusprosesseissa virheellisiksi tai olivat ristiriidassa yleisen oikeustajun ja kristillisen etiikan kanssa. On odotettavissa, että oleskelulupa-asioissa nähdään tilanteita, joihin lainsäädännössä tai käytännön toiminnassa ei ole osattu valmistautua. Sellaisiin tilanteisiin liittyy paljon inhimillistä hätää ja ahdistusta, ja seurakunta on yhä selvemmin se taho, josta viimeisenä etsitään inhimillistä kohtelua.

 

Kansankirkkojen arkkipiispat toivat SEN:n kanssa esiin voimakkaan kritiikkinsä huollettavien vanhusten kohteluun oleskelulupa-asioissa. Heidän äänensä yhtyi spontaanisti syntyneeseen kansalaisliikkeeseen äitien puolesta. Pitkittynyt ja monia koskettanut asia sai osakseen paljon huomiota ja sympatiaa, mutta ei poliittista ratkaisua.

 

Uskontojen yhteydenpito oli itsenäistymässä omaksi yhdistyksekseen. Siinä voitiin havaita piirteitä, joissa yhteistyö SEN:n ja kirkkojen kanssa oli hyödyllistä ja tullee jatkumaan. Uskontojen edustajien yhdessä antamat lausunnot esimerkiksi uskonnonopetuksesta tai oleskelulupaongelmista saavat enemmän huomiota kuin yhteisöjen erikseen julkistamat kannanotot. 

 

SEN:n talous kykeni kuluneena vuotena kantamaan suunnitellun toiminnan. Kirkkojen piiristä ei ole löydettävissä uusia voimavaroja SEN:n toimiston voimavarojen vahvistamiseksi. Jaostojen kautta SEN:n käyttöön tulee kirkkojen asiantuntijoiden osaamista, mutta ei niinkään resursseja käytännön työn toteutukseen. Toimiston kanssa yhteistyössä ne järjestivät mielenkiintoisia ajankohtaisia seminaareja ja tapahtumia, jotka saivat osakseen sekä runsaan osanoton että tiedotusvälineiden mielenkiinnon. Jaostojen jäsenet toimivat täysin vapaaehtoisina tai edustamiensa kirkkojen ja järjestöjen kustannuksella.

 

Turvallinen ekumeeninen tila ja rehellinen vuoropuhelu toteutuivat SEN:n ja Studium Catholicumin yhteisessä kutsuseminaarisarjassa Sukupuolisuus Jumalan suunnitelmassa, jonka yleisölle avoin päätösseminaari päätti työskentelyn. Seminaarisarjalla on kansainvälisestäkin kiinnostavuutta ja sen esitelmien julkistaminen palvelee aihepiiristä kotimaassa käytävää vaativaa keskustelua.

 

Peruskoulun tuntijakouudistusta valmisteltiin opetusministeriön työryhmässä koko lukuvuoden 2009–2010 ajan. Kasvatusasiain jaosto seurasi tiiviisti työryhmän keskusteluja ja piti kirkkojen kentän tietoisena asiakokonaisuuden kehityksestä. Nykyisen uskonnonopetusmallin mahdollisuuksia monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa maailmassa tuotiin ansiokkaasti esiin. Uskonnonopetus antoi myös mahdollisuuden yhteistyöhön yli uskontorajojen, ja yhteinen näkemys muslimien ja juutalaisten kanssa tuotiin eri yhteyksissä julki. Koko tuntijakouudistus kaatui loppusuoralla poliittisen yksimielisyyden puutteeseen. Asiakokonaisuus on yksi kevään 2011 eduskuntavaaliteemoista, ja keskustelun mm. uskonnonopetuksen asemasta voi odottaa alkavan pian uudestaan. Valpas ja asiantunteva kasvatusjaosto tekee olennaisen tärkeää ekumeenista työtä.

 

SEN:n toimiston työ ja asiantuntemus sai tunnustuksen, kun 6.12. Tasavallan Presidentti myönsi Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin SEN:n hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuoriselle. Ansiomerkkiä oli anottu Siru Vuorisen SEN:ssä tekemän pitkän työuran ja sen myötä hänen kehittämänsä ainutlaatuisen ekumeenisen ammattitaidon perusteella. SEN:n toimiston työssä hän on vaikuttanut yhteistoiminnan ja yhteisvastuun lisääntymiseen kirkkojen ja kristillisten tahojen kesken, ja sillä on merkitystä laajemminkin yhteiskunnan kannalta.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.