Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkunta kasvoi, kun
Herättäjä-Yhdistys liittyi sen kahdenneksikymmenneksi kumppanuusjärjestöksi. Perinteinen
herätysliike on myös ekumeeninen toimija ja monet sen piirissä toimivat
teologit ja johtohenkilöt ovat pitkään tehneet yhteistyötä SEN:n kanssa. SEN vahvisti eurooppalaista verkostoaan, kun se liittyi
jäseneksi Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissioon (Chruches’ Commission for
Migrants in Europe) Jäsenyys on jatkoa läheiselle yhteistyölle siirtolaisuuteen
liittyvissä kirkkojen haasteissa jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Samalla
haluttiin vahvistaa neuvoston asemaa eurooppalaisen ekumenian ytimessä, kun
liitännäisjäsenyys Euroopan Kirkkojen Konferenssissa päättyi sen
sääntömuutokseen vuoden 2013 yleiskokouksessa.
Ekumeeninen vastuuviikko oli yhä keskeisempi osa SEN:n työtä, näkyvyyttä ja tulevaisuuden visiointia. Vastuuviikko tavoitti arviolta jopa 1,7 miljoonaa suomalaista, erityisesti seurakuntien järjestämien tilaisuuksien kautta. Vastuuviikon kautta saatu asiantuntemus ihmisoikeustyöstä vaikutti neuvoston toimintaan myös muilla aloilla. Ihmisarvo ja ihmisoikeudet muodostivat kärjen, kun määriteltiin SEN:n tulevaisuuden painopisteitä ja päätettiin siltä pohjalta hakea rahoitusta hankkeeseen Uskonnon tai vakaumuksen vapaus ihmisoikeutena.
Neuvosto oli aktiivisesti mukana evankelis-luterilaisen kirkon valmisteluissa, jotka suuntautuivat reformaation merkkivuoden 2017 viettoon.
Pohjolan ja Baltian ekumenia menetti tehokkuudessa, kun rahoitusta ei löydetty yhteistä koordinaatiota varten Ekumenik i Norden -ohjelman päätyttyä vuonna 2012. Toimintavuonna nähtiin kuitenkin kaksi merkittävää aloitetta aikoinaan hyvin toimineiden hankkeiden uudeksi vaiheeksi. Norjan kristillinen neuvosto valmisteli Norjan valtion kehitysyhteistyörahoituksen tuella Pohjolan ja Eteläisen Afrikan kirkkojen Nordic-FOCCISA-yhteistyön jatkoa, joka muodostuisi hankkeeksi ihmisen seksuaalisuuden ja tasa-arvon kysymysten ympärillä. Visbyn piispan aloitteesta ryhdyttiin toimiin Itämeren rannikkovaltioiden kirkkojen Theobalt-yhteistyön elvyttämiseksi.
Suomalaisen ekumenian vahvuutta osoittava uusi ulottuvuus
vahvistui, kun SEN solmi yhteyksiä uuskarismaattisiin seurakuntiin, jotka eivät
kuulu mihinkään kirkkokuntaan. Hallituksen kokous pidettiin 15.9.
Suur-Helsingin seurakunnan vieraana Kalliossa. Pääsihteeri ja vastuuviikon
projektisihteeri edustivat neuvostoa keskusteluissa seurakunta-istutuksesta,
jota viriteltiin sekä vapaakristillisiin kirkkoihin kuuluvien että niiden
ulkopuolella toimivien pastorien kanssa.
SEN:n näkemyksistä monikulttuurisuudesta ja
suvaitsevaisuudesta oltiin kiinnostuneita eri tahoilla, kuten sisäministeriön
kutsuseminaarissa 27.11. maamme sisäisestä turvallisuudesta. Neuvoston taholta
korostetiin uskontolukutaidon ja oman uskonnollisen ja kulttuurisen tradition
tuntemuksen merkitystä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
SEN:n toimisto muutti heinäkuussa ev.lut Kirkkohallituksen uuteen toimitaloon Eteläranta 8:aan Helsingin Kaartinkaupungissa. Toimiston muutto oli ylimääräinen ponnistus, joka vaati työntekijöiden voimia ja vaikutti jonkin verran neuvoston toimintaan syyskaudella. Muutto oli välttämätön niiden teknisten etujen vuoksi, joita läheinen yhteys Kirkkohallitukseen tarjoaa. Läsnäolo samassa talossa vahvistaa yhteistyösuhteita ja luo tilanteita, joissa syntyy mahdollisuuksia kontateihin ja verkostoitumiseen. Alkuvaiheen käytännön haasteiden jälkeen SEN:n toimisto on kotiutunut oman käytävänsä varrelle rakennuksen Unioninkadun puoleiseen osaan. Toimiston ekumeeninen siunaaminen tapahtui uuden vuoden puolella 2.2.2015.
Neuvoston työn monipuolisuutta ja ajankohtaisuutta kuvaavat ne lausunnot ja kannanotot, joita sen hallitus antoi vuoden aikana. Näissä keskitytään asioihin, joista ekumeenisen asiantuntemuksen perusteella on mahdollista antaa lausunto ja jotka liittyvät neuvoston ja sen jäsenkirkkojen toimintaan. Lausuntojen ja kannanottojen valmistelu tapahtui hallituksessa, sen jäsenten mudostamissa työryhmissä, jaostoissa sekä toimistossa:
1 Ekumeenisen toimintaympäristön tapahtumia
Suomen ev.lut kirkko teki merkittävän avauksen sekä kansainvälisessä että kansallisessa ekumeniassa, kun se kutsui koolle kaikkien seitsemän lähetysjärjestönsä kansainväliset kumppanit. Your Kingdom Come -konferenssi pidettiin Järvenpäässä 31.3.–3.4. Lähetyskumppanuusneuvotteluihin oli kutsuttu 130 osallistujaa 37 maasta Euroopasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Puhujien joukossa olivat KMN:n pääsihteeri Olav Fykse Tveit ja LML:N pääsihteeri Martin Junge. Neuvottelun tarkoituksena oli vahvistaa Suomen ev.lut kirkon ja sen kumppanuuskirkkojen välistä yhteistyötä ja missionaarisuutta niin, että yhteinen tehtävä osana Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa selkiintyy. Lähetyskumppanuusneuvottelulla oli ekumeenista merkitystä laajana foorumina eri yhteiskunnallisia tilanteita ja teologisia painotuksia edustavien kirkkojen ja järjestöjen kesken, sekä kansainvälisesti että kotimaan keskustelun kannalta.
Arkkipiispa Kari Mäkinen, arkkipiispa Leo ja piispa Teemu Sippo SCJ tekivät perinteisen ekumeenisen vierailun Roomaan pyhän Henrikin päivän yhteydessä. Vierailun päätapahtumat olivat paavi Franciscuksen henkilökohtainen audienssi ja ekumeeniset jumalanpalvelukset Santa Maria Sopra Minervan Suomi-kappelissa ja Pyhän Birgitan sisarten kirkossa. Roomassa on vietetty vuodesta 1985 lähtien suomalaista ekumeenista jumalanpalvelusta Santa Maria Sopra Minervan kappelissa Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta. Ekumeeninen jumalanpalvelus toimitetaan vuorovuosina luterilaisena tai katolisena messuna. Vuoroittain toisen kirkkokunnan piispa toimittaa liturgian ja toinen saarnaa.
Suomen ev.-lut. kirkon 12. teologinen dialogi Suomen ort. kirkon kanssa järjestettiin 21.–22.10. Oulussa. Teemana oli Kansankirkko teologisena ja käytännöllisenä kysymyksenä. 27.11. käynnistettiin suomalainen luterilais-roomalaiskatolinen teologinen dialogi.
Suomen ev.lut kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon yli 40-vuotinen virallinen teologinen vuoropuhelu keskeytyi. Syynä olivat erilaiset käsitykset syyskuulle suunnitellun teologisen dialogin luonteesta ja tavoitteista. Päätöksen virallisen dialogin keskeyttämisestä toistaiseksi teki Venäjän ortodoksisen kirkon ulkoasiain osasto. Virallisen teologisen dialogiyhteyden keskeytyminen ei merkitse kirkkojen muiden yhteyksien katkeamista, mutta se vaikuttaa niihin ja toistaa Venäjän kirkon ekumeenisten suhteiden suuntaa laajemmissa yhteyksissä. Tapahtuma ei liity erityisellä tavalla Suomeen, vaan heijastaa laajempaa kehitystä.
Aleksandrian paavin ja patriarkan titteliä kantavat kaksi kirkonjohtajaa, koptilais-ortodoksisen kirkon päämies Tawadros ja kreikkalais-ortodoksinen Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkka Theodoros vierailivat juhannuksena samanaikaisesti Suomessa, edellinen koptilaisen yhteisön ja jälkimmäinen ortodoksisen kirkon vieraana. Koptilais-ortodoksinen kirkko on Lähi-Idän suurin kristillinen kirkko, n. 15 miljoonan uskovaisen muodostama vähemmistö Egyptissä. Aleksandrian kreikkalais-ortodoksisen kirkon piiriin kuuluu kasvavia yhteisöjä lähes kaikissa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa, joiden kanssa Suomen ort. kirkon kansainvälisen avun ja lähetyksen järjestö Filantropia tekee yhteistyötä.
Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorio vietti 125-vuotijuhlaansa 9.11. Tapahtumaa juhlistettiin musiikkijuhlalla Temppeliaukion kirkossa. Tilaisuudessa puhui kansainvälisen Pelastusarmeijan johtaja kenraali André Cox, joka toimi territorion johtajana vuosina 2005–2008. Tilaisuudessa julkistettiin uusi Pelastusarmeijan laulukirja ja eversti Eva Klemanin hartauskirja Omin silmin.