SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2017

Vuosi 2017 oli yhtäältä sovinnon ja juhlien täyttämä vuosi, toisaalta rauhattomuuksien ja yhteiskunnallisen epävakauden vuosi. Vuotta leimasivat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden valtava määrä kaikkialla maailmassa. Syyrian sota, terrori-iskut, Pohjois-Korean ydinkokeet ja maailmanpolitiikan kiristyminen loivat epävarmuutta, samoin pelko arvaamattomista muutoksista USA:n uuden presidentin myötä.

 

Vuoden loppua kohti kansainvälinen tilanne hiukan lientyi ja talouspoliittinen epävarmuus helpottui. Samalla kuitenkin vihateot uskonnollisia yhdyskuntia kohtaan jatkuivat. Vainoa kokivat eri puolilla maailmaa lähes kaikki uskonnot riippuen maiden sisäisistä jännitteistä. Erityisen vaikea oli Lähi-idän kristittyjen tilanne. Euroopassa turvapaikanhakijoiden tilanne kiristyi.

 

Samaan aikaan useat kirkot eri puolilla maailmaa viettivät reformaation 500 vuoden merkkivuotta. Merkkivuoden viettäminen toi yleiseen keskusteluun sovinnon, anteeksiannon ja yhteyden näkökulmaa ja sai aikaan kirkkojen näkyvää lähentymistä. Epävakaana aikana tämä lisäsi hiukan yleistä turvallisuuden tunnetta ja myös media – erityisesti Euroopassa –  huomioi merkkivuoden viettämistä. 50 vuoden teologinen työskentely Katolisen kirkon ja Luterilaisen maailmanliiton välillä sai symbolista näkyvyyttä merkkivuoden vietossa. Epävakaissa yhteiskunnallisissa tilanteissa kirkkojen sanoma sovinnosta oli äärimmäisen tärkeä. Suomessa vietettiin itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa.

 

Koko vuoden kestänyt merkkivuoden viettäminen huipentui 6.12. itsenäisyyspäivän vastaanottoon Presidentinlinnassa. Suomi sai huomiota myös muualla maailmassa ja kansakuntamme lientyi hetkeksi polarisoituneesta keskustelusta juhlimaan itsenäisyyttä. Vuonna 2017 myös Suomessa useiden muiden Euroopan maiden tavoin tapahtui yksittäinen terroriteko, mikä lisäsi epävarmuutta ja turvattomuutta. Turussa tapahtuneessa puukotusiskussa 18.8. kuoli kaksi ihmistä ja kahdeksan ihmistä haavoittui. Kirkoilla oli näkyvä rooli heti iskun jälkeen sekä yleisessä keskustelussa että tilanteen rauhoittamisessa.

 

Suomen islamilainen neuvosto tuomitsi jyrkästi Turun puukotukset ja korosti, että ne olivat islamia, samoin kuin muita uskontoja ja ihmisarvoa vastaan. Uskontojohtajat niin Turussa kuin Helsingissäkin järjestivät yhteisiä hiljaisia hetkiä uhrien muistoksi. Uskontojohtajien ja USKOT-foorumin yhteiskuntarauhaa vahvistavat toiminnot tulivat tärkeäksi osaksi tilanteen normalisoimisesta. Suomen Ekumeeninen Neuvosto oli mukana sekä uskontojohtajien että USKOTfoorumin kautta tässä työskentelyssä. Narinkkatorin hiljainen hetki uhrien muistoksi sai runsasta mediahuomiota. Yhteiskuntarauhaa vahvistaviin toimintoihin liittyy myös uskonnon lukutaidon lisääminen, mikä vähentää polarisoitumista.

 

Ekumeenisen Neuvoston näkökulma oman uskonnon opettamiseen on ollut jo vuosien ajan työstettävänä kasvatusasioiden jaostossa. Vuoden 2017 aikana tätä työskentelyä vahvistettiin myös muiden uskontojen osalta USKOT-foorumin uskonnonpetusjaoston kautta. Työskentely oman uskonnonopetuksen tärkeyden puolesta sai myös medianäkyvyyttä, kun julkiseen keskusteluun nousi kaikille yhteisen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistäminen.

 

 

Keskustelu turvapaikanhakijoiden tilanteesta oli edelleen tärkeä ulottuvuus Neuvoston työssä. Erityishuomiota kiinnitettiin kristityiksi kääntyneiden muslimien uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamiseen. Edellisenä vuotena alkaneet keskustelut Maahanmuuttoviraston kanssa jatkuivat. Vuoden alussa Migrin kanssa yhteistyössä tehtiin seurakuntien lausuntopohja, jonka kuulusteltava sai ottaa mukaansa kuulusteluun tai lähettää etukäteen Migriin. Lausunnot osoittautuivat joissakin tapauksissa auttaviksi kuulusteluissa, mutta yksittäisten kuulustelijoiden näytti olevan mahdollista myös olla ottamatta niitä lainkaan huomioon. Maahanmuuttovirasto oli edellisenä vuotena pyytänytNeuvostolta myös koulutusta viraston työntekijöille uskonto- osaamisesta ja kirkkojen kastekäytännöistä. Tämä koulutus järjestettiin ekumeenisin voimin.

 

Pakkopalautusten ja turvapaikanhakijoiden epävarman tilanteen vuoksi järjestettiin elokuussa uusi keskustelu Maahanmuuttoviraston kanssa. Tapaaminen osui kuitenkin juuri Turun terrori-iskun jälkeen, jolloin keskustelua käytiin erityisesti turvallisuudesta. Vuoden aikana mediahuomiota sai Neuvoston YK:lle tekemä raportti ihmisoikeuksista Suomessa, jossa todettiin turvapaikanhakijoiden heikko asema Suomessa. Myös uskontojohtajien julkilausuma Unkarin maahanmuuttopolitiikan kiristymisestä sai näkyvyyttä, samoin Helsingin Sanomiin päätynyt lausuma lainsäädännön kiristymisestä ja paperittomien määrän lisääntymisestä. Oli erittäin selvää, että turvapaikanhakijoiden tilanne oli vuoden aikana hyvin raskas. Hakijoiden mielenilmaukset saivat kyllä mediatilaa, mutta niillä ei näyttänyt olevan varsinaista vaikutusta päättäjiin.

 

Myöskään kiintiöpakolaisten määrää ei lopulta nostettu, vaikka siihen näytti aluksi olevan mahdollisuus. Tähän työskentelyyn myös Neuvosto osallistui Amnesty International Suomen osaston kanssa. Syksyn aikana Neuvoston turvapaikkatyötä tekevien ekumeenisessa asiantuntijaverkostossa näkyi perusteltu huoli myös työntekijöiden jaksamisesta. Yhteiskunnallisen vastuun osalta Neuvoston Vastuuviikko keskittyi naisten oikeuksiin. Vastuuviikon teema oli Omalla äänellä, joka vuonna 2017 keskittyi osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen fyysisenä ja seksuaalisena oikeutena.

 

Aiempana vuotena suunniteltu kaksivuotinen kampanja onnistui ennakoimaan keskeisen aiheen. Globaalilla tasolla sekä Suomessa #Metoo-kampanjan näkyvä esiintulo siivitti Neuvoston keskustelua naisten oikeuksista. Kampanjan edetessä moni nainen kertoi voimaantuneensa ja usea kertoi myös omista vaikeuksistaan ja perheväkivallasta.

 

Yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan rinnalla Neuvosto keskittyi vahvasti hengellisiin ja teologisiin näkökulmiin. Reformaation hengellinen sisältö oli merkkivuotena ekumeenisesta näkökulmasta esillä Neuvoston toiminnassa. Reformaatiota käsiteltiin uudelleen kristinuskon keskiöstä muotoutumisena, re-forma, jossa sovinto ja Jumalan rakkaus ovat keskeisiä. Osallisuus kolmiyhteisen Jumalan rakkauteen ja yhteyteen on myös ekumenian lähtökohta. Reformaation merkkivuoden organisoimisessa olivat mukana niin ekumeeniset toimijat kuin Neuvoston työntekijät. Lukuisissa seminaareissa ja paneeleissa, samoin kuin Kumppanuusfoorumin tapaamisessa, tämä aihe oli esillä.

 

Neuvoston kevätkokous käsitteli Vastakkainasettelusta yhteyteen (From conflict to communion) -asiakirjan viittä toimintaohjetta ekumeenisista näkökulmista käsin, ei vain luterilaisten ja katolilaisten keskusteluna, vaan myös muiden jäsenkirkkojen kannalta. Myös Paikallisekumeeninen foorumi Lohjalla keskittyi valottamaan Vastakkainasettelusta yhteyteen asiakirjaa ekumeenisena asiakirjana. On myös syytä mainita, että suomalainen kahdenvälinen luterilais-katolinen dialogiryhmä vei keskustelua eteenpäin ja julkaisi loppuvuodesta englanninkielisen raportin Communion in Growth. Declaration on the Church, Eucharist, and Ministry.

 

Ekumeenisen rukousviikon aineisto oli tehty Saksassa ja myös se otti huomioon reformaation merkkivuoden. Rukousviikon teema oli Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon, mikä sopi sekä merkkivuoteen että polarisoituneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rukouspäiväjulistuksessa näkyivät myös nämä molemmat puolet, samoin kuin kristittyjen tehtävä sovinnon välittäjänä.

 

Ekumeenisen Neuvoston syyskokouksessa 15.10. vietettiin Suomen Ekumeenisen Neuvoston 100-vuotisjuhlaa. Koko vuoden suunniteltu juhla sai huipennuksen Ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa. Evankeliumiteksti oli rakkauden kaksoiskäsky ja ekumeenisesti toimitettu jumalanpalvelus juhli yhteyden ja rakkauden sanomaa. Arvokkaan juhlajumalanpalveluksen jälkeen juhla jatkui tuomiokirkon kryptassa, jossa luovutettiin sekä Ekumeeninen teko -palkinto että juhlavuoden tutkimusapurahat.

 

Juhlajumalanpalvelus 100-vuotiaan Neuvosnton kunniaksi Helsingin tuomiokirkossa. 

Juhla toi yhteen ekumeenista kirkkokansaa, joka vielä illalla sai hiljentyä kuulemaan kolmea kuoroa Uspenskin katedraalissa. Kutsuvieraille oli järjestetty juhlalounas. Kirkkojen maailmanneuvoston tervehdyksen juhlaan toi apulaispääsihteeri Ioan Sauca, Euroopan kirkkojen konferenssin tervehdyksen pääsihteeri Heikki Huttunen ja kansallisten neuvostojen tervehdykset pääsihteeri Knut Refsdal Norjasta ja pääsihteeri Ruudi Leinus Virosta. Juhlan kunniaksi toimitettiin myös Kotimaa-lehden liite Ekumenia, joka oli saatavilla myös sähköisessä muodossa eri kirkkojen sivuilla.

 

Ekumeeniset kirkkopäivät sekä Finlandssvenska ekumeniska kyrkodagar vietettiin toukokuussa Turussa. Ekumeenisuus toteutui niin jumalanpalveluksessa kuin kynttilähartauksissa. Kirkkopäivien yhteydessä oli myös uskonnon tai vakaumuksen vapauden sekä Vastuuviikon seminaari, jotka keskittyivät ihmisoikeuksiin. Kirkko turvapaikkana 10-vuotisjuhlaa vietettiin Mikaelinkirkossa. SEN oli mukana kirkkopäivien suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

Vuosi 2017 oli myös usean jäsenyhteisön merkkivuosi: Anglikaaninen kirkko Suomessa vietti 100-vuotisjuhlaa, Kirkon Ulkomaanapu 70-vuotisjuhlaa, Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto 120-vuotisjuhlaa ja Kirkon alat 60-vuotisjuhlaansa. Vuosi 2017 oli monin tavoin erityinen juhlavuosi. Reformaation merkkivuoden päätösjuhlaa vietettiin Turussa. Vuoden aikana vietettiin myös SVKN:n 50-vuotisjuhlaa.

 

Vuoden aikana huolehdittiin myös verkostoyhteistyöstä niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Euroopan kansallisten neuvostojen pääsihteerikokous oli Walesissa ja pohjoismainen Euroopan kirkkojen konferenssia valmisteleva kokous Reykjavikissa heti Pohjoismaiden ja Baltian ekumeenisten toimijoiden kokouksen jälkeen. Pohjoismaiden ja Baltian pääsihteerikokous pidettiin Oslossa ja Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission yleiskokous Prahassa. Delegaatiovierailuja oli muutama ja Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit kävi vierailulla Ekumeenisessa Neuvostossa juuri ennen 100-vuotisjuhlia.

 

Vuoden alussa jaostotoiminta alkoi uudelleen järjestäytyneenä. Teologisen ja opillisen keskustelun jaosto aloitti kasteen vastavuoroisen tunnustamisen valmistelutyön ja Yhteiskunnallisten kysymysten jaosto, samoin kuin Yhdenvertaisuusjaosto pohtivat työskentelylleen agendaa.

 

Paikallisekumenian ja Kasvatusasioiden jaoston toiminta jatkui samalta pohjalta kuin aiemmin. Lapsi- ja nuorisotyön jaosto (entinen Nuorisojaosto) tuki Ketko-koulutusta ja etsi omaa toimijuuttaan. Sektionen för finlandssvensk ekumenik keskusteli uusin voimin ruotsinkielisestä ekumeenisesta toiminnasta Suomessa.

 

Yhteistyöneuvottelut Suomen Vapaakristillisen Neuvoston (SVKN) ja Frikyrklig Samverkanin (FS) kanssa päätyivät ehdottamaan Vapaakristillisen työryhmän perustamista SEN:on, mikä hallituksessa hyväksyttiin. Ekumeenisen turvapaikkatyötä tekevien verkoston työryhmä kokoontui vuoden aikana keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja missiologinen työryhmä pohti kirkkojen missiota. Juhlavuoden merkeissä toimi kaksi erillistä työryhmää.

 

Ketkokurssin todistustenjakotilaisuus Helsingissä toukokuussa 2017. 

Toimiston osalta juhlavuosi oli innostava ja myös työntäyteinen. Ihmisoikeushankkeen myötä toimistossa oli yksi kokopäiväinen työntekijä enemmän ja hankkeen puitteissa pystyimme tekemään aloitteita, järjestämään koulutuksia ja seminaareja uskonnon- tai vakaumuksen vapauden vahvistamiseksi niin kirkoissa kuin virkamiestasolla. Hanke oli SEN:lle merkittävä ja henkilöresurssi oli vahvistanut huomattavasti Ekumeenisen Neuvoston ihmisoikeustyötä kirkkojen hyväksi. Hanke ei kuitenkaan saanut jatkorahoitusta. Näin ollen Vastuuviikon koordinaattorina kaksi vuotta toimineen Katariina Väisäsen sijaisuus päättyi vuoden lopussa Anna Hyvärisen siirtyessä takaisin tähän tehtävään.

 

Hallituksen toimesta rekrytoitiin myös uusi viestintä- ja toimintakoordinaattori Suvi-Tuulia Vaara hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuorisen eläkkeelle siirtymistä varten seuraavan vuoden puolella.

Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Kevätkokous pidettiin Helsingissä, samoin syyskokous, jonka yhteydessä vietettiin juhlavuotta. Jäsenkuntaan tuli yhdistymisen vuoksi muutoksia. Suomen Ev.lut. Seurakuntien LapsityönKeskus sekä Suomen Poikien ja Tyttöjen keskus yhdistyivät vuoden alussa Nuori kirkko -nimikkeen alle ja näin ollen kumppanuusjärjestöjä oli vuoden aikana 23.

 

Toimintakertomus 2017 Verksamhetsberättelse.pdf 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.