SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2018

Vuosi 2018 oli maailmanlaajuisesti hieman rauhallisempi ja toiveikkaampi kuin edellinen vuosi. Syyrian sota alkoi hiljalleen laantua ja turvapaikan hakijoiden määrä sotien ja levottomuuksien vuoksi väheni myös Euroopassa. Uskonnollista vainoa oli kuitenkin enemmän maailmassa kuin koskaan ennen, samoin etnisten vähemmistöjen syrjintä ja rasismi kärjistyivät useissa maissa. Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksessa puhunut arkkipiispa Antje Jackelénin määritteli aikakauden polarisaation, projektionismin, populismin ja totuudellisuuden jälkeisenä aikana. Määritelmä tuntui osuvan oikeaan rasismin ja vihapuheen voimistuessa. Poliittisen polarisaation lisäksi taloudellinen polarisaatio kasvatti kuilua rikkaiden ja köyhien välillä useissa maissa. Euroopan pääsihteeritapaamisessa keskusteltiin epävakaudesta Britanniassa sekä nationalistisesta liikehdinnästä erityisesti itäisessä ja eteläisessä Euroopassa sekä Välimerellä hukkuvien turvapaikanhakijoiden avustamisen lakkauttamisesta. Arvojen koveneminen suhteessa hädänalaisiin huolestutti kirkkoja eri puolilla Eurooppaa.

 

Suomessa vuosi 2018 oli sisällissodan muistovuosi, jota myös kirkollisilla tahoilla muistettiin. Juuri itsenäistyneessä maassa kansa oli jakautunut kahteen leiriin sata vuotta aiemmin. Samalla merkittäväksi koettiin ne ponnistelut, joilla yhtenäisyyttä oli jakautumisen jälkeen kyetty rakentamaan. Ehkä enemmän kuin ennen kyettiin yhdessä myös sanoittamaan aiempien sukupolvien kipua ja itsenäisyyden jälkeistä aikaa. Huomattavaa on, että muistaminen ja myös edellisen vuoden satavuotisjuhlallisuudet olivat menneet yhteisöllisessä ja rauhallisessa hengessä. Vain yksittäistapauksena hakaristilippuja jouduttiin poistamaan kulkueista vuoden lopulla, mikä muistutti Suomea uusnatsismin noususta Euroopassa ja asenteiden kovenemisesta myös omassa yhteiskunnassamme. Arvojohtamista ja kirkkojen yhteistä ääntä toivon ja ihmisrakkauden ylläpitämiseksi todella tarvitaan.

 

Samaan aikaan yhteiskunnallisen epävakauden kanssa vuosi 2018 oli globaalin ekumeenisen yhteistyön juhlavuosi. Kirkkojen maailmanneuvosto juhli 70-vuotista taivaltaan. Paavi Franciscus juhlapuheessaan Keskuskomitean kokouksessa onnitteli Kirkkojen maailmanneuvostoa ja samalla rohkeasti toi esiin, että katsoessamme sisäänpäin kirkkojen tulee myös suuntautua ulospäin maailmaan. Hän korosti ekumenian ja mission yhteenkuuluvuutta. Sama näkökulma oli ollut esillä Kirkkojen maailmanneuvoston maaliskuisessa maailmalähetyksen konferenssissa Arushassa Tansaniassa. Konferenssin teema Moving in the Spirit: Called to Transforming Discipleship kutsui kaikkia kristittyjä yhdessä muuttavaan opetuslapseuteen polarisaation ja ”pelon politiikan” aikakautena. Konferenssin vahva anti oli toivon ja rakkauden sanoma, jonka muutosvoima on Hengen ykseydessä ja Kristuksen seuraamisessa. Arusha oli hyvä valinta konferenssin järjestämiseksi siinäkin mielessä, että kristinuskon painopiste oli vuoden aikana siirtynyt globaaliin etelään, jossa kristittyjä on nyt suhteellisesti enemmän kuin Euroopassa. Suomen Ekumeeninen Neuvosto oli noteerattu konferenssin yhteistyöorganisaatioksi.

 

Arushan konferenssin antia ja KMN:n juhlavuotta vietettiin Ekumeenisen Neuvoston syyskokouksen seminaarissa Jyväskylässä. Seminaarissa oli ensimmäistä kertaa mukana myös saamelaisnäkökulma Arushan konferenssin tapaan. Sisällöllisesti ekumeenista seminaaria kritisoitiin asiantuntijoiden tulemisesta vain luterilaisesta kirkosta. Pääpuhujaksi lupautunut KMN:n Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission syyrialaisortodoksinen puheenjohtaja joutui peruuttamaan tulonsa, eivätkä Arushassa olleet ei-luterilaiset osallistujat onnistuneet pääsemään seminaariin.

 

Verkostoyhteistyö oli yksi vuoden 2018 painopisteistä. Kirkkojen maailmanneuvoston konferenssin ja juhlavuoden lisäksi kesäkuussa 2018 järjestettiin myös Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous Novi Sadissa, Serbiassa. Kokouksen yleisteema oli You shall be my witnesses, jonka alla keskusteltiin kristillisestä todistuksesta, vieraanvaraisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja toivosta polarisoituneessa eurooppalaisessa todellisuudessa. EKK:n yleiskokous, samalla tavoin kuin Arushan konferenssi, kokosi ja vahvisti ykseyttä ja puhui kristillisestä todistuksesta tässä ajassa. Konferenssissa suomalaisten stuerttien edustuksellinen määrä ja osaava työskentely saivat julkisuutta.

 

EKK:n yhteistyö jäsenkirkkojen kanssa näyttää olevan vahvistumassa ja kansallisten neuvostojen asema EKK:n yhteistyökumppaneina selkiintymässä. Yleiskokouksessa huolta synnytti kuitenkin Venäjän ortodoksisen kirkon poissaolo. Lokakuussa Moskovan patriarkaatti myös katkaisi välinsä Konstantinopolin patriarkaattiin Ukrainan tilanteen vuoksi. Suomen autonomisella ortodoksisella kirkolla on hyvä keskusteluyhteys molempien patriarkaattien kanssa.

 

Suomen Ekumeenisen Neuvoston tavoite oli vuoden 2018 aikana lisätä ykseyttä ja vahvistaa ekumeenista identiteettiä. Neuvosto kutsui ensimmäistä kertaa koolle kirkonjohtajat yhteiseen neuvonpitoon, jossa kuultiin toinen toistensa haasteita ja iloja. Tapaamisen tavoitteena oli paitsi jakaminen, myös synergian etsiminen ja toinen toistensa tukeminen. Tätä neuvotteluyhteyttä haluttiin jatkaa. Vuoden lopulla syyskokouksessa tehtiin myös sääntömuutos, jolla varmistettiin jäsenyhteisöjen paikallisuus ja vahvistettiin Neuvoston tehtävää kirkkojen yhteisenä äänenä yhteiskunnassa. Myös Vuoden Ekumeeninen teko jaettiin yhteyden rakentamisen näkökulmasta Kuopion seudun pääsiäisvaellukselle.

 

Ykseyden ja yhteisen identiteetin vahvistamiseen kuului myös yhteinen spiritualiteetti. Hengellinen ekumeeninen yhteys toteutui paitsi ekumeenisissa kohtaamisissa ja paikallistasoilla, myös yhteisen rukouksen muodossa. Rukousviikon teema oli Herran käsi on voimallinen. Rukousviikko onnistui saamaan enemmän tilaa kirkollisessa mediassa kuin useina menneinä vuosina. Rukouspäiväjumalanpalvelus pidettiin Lahdessa ja se lähetettiin radiojumalanpalveluksena 21.1.

 

Tasavallan presidentin allekirjoittama rukouspäiväjulistus sai myös näkyvyyttä ja ekumeeninen rukouspäivätyöryhmä yhdessä hallituksen kanssa työsti seuraavan rukouspäiväjulistuksen presidentin allekirjoitettavaksi vuodelle 2019. Vuoden 2019 rukousviikon suomenkieliseksi teemaksi asetettiin Olkaa rehellisiä ja oikeudenmukaisia. Vuodelle 2019 päädyttiin myös tekemään hieman laajempi rukousviikon ohjelma, johon sisällytettiin myös yhteinen rukouspalveluskaava kirkkojen käyttöön. Rukouspäivätyöryhmä myös keskusteli rukouspäivän nostamisesta seuraavan vuoden rukousviikolla näkyvämmäksi yhteisen ison rukoustapahtuman muodossa.

 

Ekumeenisen aamurukouksen ja luomakunnan ajan palvelusten toimittaminen olivat myös oleellinen osa ekumeenista rukouselämää. Toisena rukouspäivänä vietettiin YK:n juhlajumalanpalvelusta Helsingissä ja rukouspäivän jumalanpalvelusta Oulussa, joka radioitiin, sekä Tuomasmessua Helsingissä.

 

Teologisen ja opillisen keskustelun jaosto teki ensimmäisen version kirkkojen yhteisestä todistuksesta kasteesta, jota edelleen muokataan. Tämä asiakirja, jota hallitus oli pyytänyt jaostoa valmistelemaan, olisi ensimmäinen kaikkien kirkkojen yhteinen opillinen asiakirja ja todistus suomalaisessa kontekstissa. Sen lisävalmistelu ja keskustelu seminaareineen jäivät vuoden 2019 haasteiksi. Lapsi- ja nuorisotyön jaosto jatkoi Ketko-koulutuksen järjestämistä, joka vahvistaa ekumeenista identiteettiä opiskelijatasolla. Paikallisekumenian jaosto taas työsti ekumeenisen avioliiton näkökulmia Paikallisekumeenisessa foorumissa Joensuussa. Joensuun paikalliset seurakunnat varustautuvat edelleen vastaanottamaan koko Neuvoston seuraavassa syyskokouksessa.

 

Vuoden 2018 syyskokous nosti esiin mahdollisuuden keskustella myös vaikeista teemoista yhdessä, kun on jo totuttu yhteiseen työskentelyyn. Vapaakristillisessä työryhmässä esiin on noussut haasteellisena vähemmistökirkkojen asema ja yhdenvertaisuus, ja ruotsinkielisessä jaostossa, Sektionen för finlandssvensk ekumenik, kielellinen yhdenvertaisuus. Näitä näkökulmia pitäisi edelleen yhdessä työstää.

 

Ekumeeninen spiritualiteetti sisältää myös eettisen näkökulman jokaisen ihmisen yhdenvertaisesta ihmisarvosta. Kevätkokouksen seminaari keskittyi arvojen muutokseen suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kirkkojen arvojohtamiseen. Yhdenvertaisuusjaosto piti seminaarin uskonnon- tai vakaumuksen vapaudesta, jonka puheenvuorot lähtivät lain oikeasta tulkinnasta ja siirtyivät yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen keskusteluun uskonnon- tai vakaumuksen vapaudesta. Yhteiskunnallisen keskustelun jaosto järjesti seminaarin vihapuheesta sekä suunnitteli projektin vihapuheen kitkemiseksi myös kirkoista, sekä sen korvaamisen hyvän puhumisena ja toisten ihmisarvon vaalimisena.

 

Edelleen myös turvapaikanhakijoiden asema huolestutti kirkkojen toimijoita. Ekumeeninen turvapaikkatyötä tekevien asiantuntijatyöryhmä työskenteli vuoden aikana tiiviisti kristityiksi kääntyneiden kirkkojen jäsenten uskonnonvapauden puolesta. Puheenjohtaja Kari Mäkinen ja pääsihteeri Mari-Anna Auvinen neuvottelivat keväällä Maahanmuuttovirastossa kirkkojen huolesta jäsentensä puhuttelujen suhteen. Sovittiin pyöreän pöydän asiantuntijakeskustelu kesän alkuun. Juuri ennen aiottua keskustelua Maahanmuuttovirasto aloitti kristityiksi kääntyneiden vanhempien lasten kuulemiskäytänteet. Pyöreän pöydän keskustelussa kirkkojen asiantuntijat ja lakimies esittivät suuren huolensa jäsentensä uskonnonvapaudesta ja erityisesti lasten hankalasta asemasta haastatteluissa. Keskustelu ja kirkkojen näkökulma olivat varsin kriittisiä, mutta yhteistyötä päätettiin jatkaa. Sovittiin, että epäoikeudenmukaisina pidettyjä päätöksiä nostettaisiin Maahanmuuttoviraston uudelleen tutkittavaksi. Vaikeutena on kuitenkin turvapaikanhakijoiden luottamuspula viranomaisia kohtaan, jolloin on lähes mahdotonta saada sisäiseen tutkimiseen tarvittavia asiakasnumeroita. Maahanmuuttoviraston pyynnöstä työryhmä lähetti delegaation käymään läpi lapsille suunnattuja kysymyksiä, jotta niitä voitaisiin pitää oikeudenmukaisina ja lasten oikeuksia kunnioittavina. Samoin lasten puhutteluihin tehtiin ohje avustajille. Marraskuussa työryhmä päätyi pitämään myös avoimen seminaarin, jossa kirkkojen huoli puhuttelukäytännöistä sekä turvapaikanhakijoiden turvattomuus puhutteluissa tulisivat näkyviin. Seminaariin pyydettiin mukaan Maahanmuuttoviraston edustajia. Myös Kirkko turvapaikkana -ohjeistusta ryhdyttiin ajanmukaistamaan.

 

Vastuuviikon hanke liittyi naisten taloudelliseen itsemääräämisoikeuteen. Vastuuviikko työskenteli toista vuottaan naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Edellisenä vuotena painopiste oli fyysisen ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden näkökulma. Vaikka projektin pääpaino on kansainvälisessä näkökulmassa, oli äärimmäisen tärkeää puhua naisten ja tyttöjen oikeuksista myös Suomessa, jossa sekä seksuaalirikokset että perheväkivalta ovat puhututtaneet suomalaisia. Rikokset naisia ja tyttöjä kohtaan, samoin kuin perheväkivalta, jäävät usein hiljaisuuden muurin taakse, joka estää asioiden käsittelyä ja oikeuden toteutumista.

 

Vuonna 2018 Vastuuviikko panosti hankesuunnitelman fokusoimiseen, tavoitteiden saavuttamiseen, kantavien toimintojen toteuttamiseen laadukkaasti sekä näkyvyyteen. Eniten työtä tehtiin lähettilästoiminnan vireyttämiseksi, tapahtumien generoimiseksi, medianäkyvyyden aikaansaamiseksi ja seurakuntien tukemiseksi Vastuuviikon esillä pitämisessä aineiston, seurakunnille lähetetyn toimintapaketin ja seurakuntiin suunnatun suoran tiedottamisen ja tehostetun yhteydenpidon avulla.

Samoin kuin aiempina vuosina kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen huoli on ollut negatiivisen uskonnonvapauden vahvistuminen. Tämä on vaikuttanut sekä uskontokasvatuksen heikkenemiseen, että uskonnonopetuksen puutteellinen järjestäminen. Ongelmat ovat näkyneet kuntien tasolla, kun uskonnonopetus saatetaan jättää toteuttamatta erityisesti vähemmistöuskontojen osalta. Tämä kehitys on ollut yhteiskunnassa vahvaa ja Neuvosto on jo vuosikymmenen ajan kantanut erityisesti huolta uskonnonopetuksen ja uskontolukutaidon osaamisen näkökulmista.

 

Kasvatusasioiden jaosto keskittyi vuoden aikana uskontokasvatuksen ja uskonnonopetuksen kysymyksiin. SEN teki yhteistyötä muiden uskontojen kanssa uskonnonopetuksen näkökulmista. Jaoston jäseniä on työskennellyt USKOT-foorumin uskonnonopetusjaostossa ja pääsihteeri on ollut jaoston puheenjohtaja kaksivuotiskauden ajan. SEN:n panos uskonnonopetuksen alueella on ollut vahva ja sitä edelleen tarvitaan. On äärimmäisen tärkeää, että uskonnonlukutaito säilyy yhteiskunnassamme. Myös vuoropuhelu uskontojen välillä on yhteiskuntarauhan kannalta välttämätöntä ja vuoden aikana SEN toimi sekä Suomen uskontojohtajien piirissä, että USKOT-foorumissa, jonka perustajajäsen SEN on.

 

Vuoden 2018 aikana kansainväliset konferenssit ovat värittäneet verkostoyhteistyötä niin KMN:n kuin EKK:n osalta. Kansainvälisellä tasolla myös Euroopan pääsihteeritapaaminen, Pohjoismaiden ja Baltian ekumeenisten toimijoiden tapaaminen sekä Pohjoismaiden ja Baltian pääsihteeritapaaminen ovat vahvistaneet kansallista työtä. Pohjoismaissa ja Euroopassa olemme hyvin samansuuntaisessa yhteiskunnallisessa kehityskulussa. Pääsihteeritasolla näkökulmien ja kokemusten jakaminen sekä yhteistyö ovat olleet aktiivista. Vuoden aikana hallitus myös päätti jatkaa yhteistyötä saksalaisen kansallisen neuvoston kanssa teologisen konsultaation muodossa, joka toteutuikin Frankfurtissa.

 

Kirkkojen välinen yhteistyö ja identiteetti ovat olleet painopisteitä vuoden 2018 aikana ja tätä työtä täytyy jatkaa. Tapahtumien ja seminaarien osalta vuosi oli suunnittelua ja yhteistyön työstämistä seuraavaa vuotta varten. Jaostojen ja työryhmien työskentely on ollut vilkasta, mutta kahden jaostojen osalta osallistuminen kokouksiin on ollut vähäistä ja muutosta tähän täytyy miettiä jaostojen uudelleen asettamisessa vuoden 2019 syyskokouksessa.

 

Syyskokous valitsi hallituksen ja uuden puheenjohtajan. Arkkipiispa emeritus Kari Mäkistä kiitettiin sitoutuneesta ja vakaasta puheenjohtajakaudesta, joka päättyi vuoden lopulla. Yleiskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi arkkipiispa Tapio Luoman seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Näin haluttiin vakauttaa kirkkojen asemaa suhteessa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Varapuheenjohtajiksi valittiin metropoliitta Arseni, piispa Matti Repo ja pastori Soile Salorinne. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Jäsenkuntaan otettiin kolme uutta kumppanuusjärjestöä.

 

Toimiston osalta hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen jäi eläkkeelle vuoden alusta ja häntä kiitettiin juhlallisuuksin pitkästä urasta Neuvoston piirissä. Uutena työntekijänä Neuvostossa aloitti viestintä- ja toimintakoordinaattori Suvi-Tuulia Vaara tammikuun alussa. Työhön ja haasteisiin nähden toimiston resurssit ovat pienet. Siksi työryhmien, jaostojen ja kirkkojen asiantuntijoiden aktiivinen yhteistyö olivat SEN:n kannalta tärkeää.

 

Toiminnan tarkempi kuvaus löytyy Toimintakertomus 2018 Verksamhetsberättelse -julkaisusta:


toimintakertomus_2018__verkkoversio.pdf



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.