SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Toimintakertomus 2019

 Voit ladata toimintakertomuksen tästä (pdf):

vuosikertomus_2019(1).pdf

 

Tiivistetty toimintakertomus

 

Usean juhlavuoden jälkeen vuosi 2019 oli kansainvälisellä tasolla hiljaisempi. Vuonna 2017 oli muisteltu reformaatiota yhdessä protestanttien ja katolisen kirkon kanssa Lundissa alkaneiden juhlallisuuksien jälkeen ja vuosi 2018 oli Kirkkojen maailmanneuvoston 70-vuotisjuhlavuosi Arushan konferensseineen. Vuoden 2019 aikana Kirkkojen maailmanneuvosto valmistautui yleiskokouksen järjestämiseen Saksassa ja Luterilainen maailmanliitto aloitti konsultaatiot Pyhästä Hengestä Addis Abebassa luterilaisen ja ekumeenisen identiteettinsä vahvistamiseksi.

 

Juhlavuodet olivat koonneet kristittyjä yhteen. Sen sijaan vuonna 2019 kirkkojen huoleksi nousi polarisaatiota ja vastakkainasettelua aiheuttava liikehdintä kirkkokuntien sisällä. Katolisessa kirkossa globaalia murhetta aiheuttivat kirkon sisältä paljastuneet väärinkäytökset. Ortodoksista kirkkoa vaikeutti Ukrainan tilanteesta syntynyt skisma ja Yhdistynyt metodistikirkko (UMC) puolestaan valmistautui jakautumiseen. Ekumeenisessa kirkkoperheessä kirkkojen sisäiset ristiriidat aiheuttivat syvää myötätuntoa. Neuvoston piirissä keskustelua kansainvälisestä tilanteesta käytiin paikallisesti kirkonjohtajien tasolla sekä verkostoyhteistyössä muun muassa Pohjoismaiden ja Baltian ekumeenisten toimijoiden kokouksessa Tanskassa. Rukous ykseyden puolesta on polarisaation aikakautena tärkeää.

 

Euroopan pääsihteerikokouksessa Roomassa keskityttiin populistiseen liikehdintään ja kirkkojen työhön marginalisoitujen parissa. Yhtäältä keskusteltiin italialaisesta nationalismista, toisaalta kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen voimakkaasta työstä kärsivien, köyhien tai hukkumisvaarassa olevien keskellä. Tälle työlle, toisin kuin muualla Euroopassa luultiin, ei ollut estettä. Päinvastoin yhteisöt olivat saaneet työstään kiitosta. Kokouksessa edelleen pohdittiin eri maiden olosuhteita ja keskusteltiin erityisesti eteläisen Euroopan tilanteesta, jonka kantovoima turvapaikanhakijoiden suhteen on ylittynyt. Euroopan Unioni ei ole tätä kysymystä kyennyt vielä ratkaisemaan. Suomen ollessa vuonna 2019 EU-puheenjohtajamaa, käydyissä keskusteluissa ympäristöasiat tulivat paremmin näkyviin kuin turvapaikanhakijoiden tilanne, jota pyrittiin kyllä käsittelemään myös kirkkojen toimesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä kysymykset liittyvät toisiinsa, mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä.

 

Toimintaympäristönä vuotta 2019 leimasi ehkä eniten ilmastokysymysten kiireellisyys. Ekologisempi energian tuotanto, teknologian nopea kehitys, metsien suojelu sekä elämäntapojen ja ruokailutottumusten muutos puhututtivat ihmisiä ympäri maailmaa. Kirkollisessa kentässä toivon näkökulmat tulivat yhä tärkeämmiksi. Luojan suuruudesta puhuminen, luomakunnan arvon kunnioitus ja kohtuullisuuden arvostus ovat kirkkojen vuosituhansien aarre. Tämä näkökulma tulee esiin myös kirkollisissa asiakirjoissa, kuten paavi Franciscuksen Laudato Si -asiakirjassa ja patriarkka Bartolomeuksen opetuksissa sekä myös Kirkkojen maailmanneuvoston ja Luterilaisen maailmanliiton julkaisuissa. Muutosta aiempiin vuosiin oli vuoden 2019 aikana noussut yhteinen ilmastotalkoon tarve ja globaali huoli. Myös nuorten aktivistien huoli tulevaisuudesta herätti keskustelua. Kirkkojen rooli toivon lähettiläinä ja yhteistyön vahvistajina arjen teoissa tuli vuoden aikana yhä tärkeämmäksi.

 

Yhteisen rukouksen näkökulmasta vuoden aikana vietettiin kahta ekumeenista rukouspäivää. Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon Kirkkojen maailmanneuvoston aineisto tuli Indonesiasta. Rukousviikon teema Olkaa rehellisiä ja oikeudenmukaisia, oli myös Tasavallan presidentin allekirjoittaman rukouspäiväjulistuksen otsikko. Aineiston rukoukset ja tekstit sopivat hyvin myös suomalaiseen kontekstiin ja niitä käytettiin ehkä aiempaa enemmän tämän sopivuuden vuoksi. Aineisto rukouspäiväjulistuksineen ja ekumeenisen rukoushetken kaavoineen lähetettiin maamme kaikkiin seurakuntiin, valtakunnallinen radiojumalanpalvelus toteutettiin Rovaniemellä ja aamuhartauksia sekä keskusteluohjelmia myös radioitiin. Vakiintuneen tavan mukaan toteutettiin ekumeeninen pyhiinvaellus Roomaan ja useissa suomalaisissa seurakunnissa vietettiin ekumeenista rukousviikkoa rukouspalveluksineen. Helsingin Uspenskin katedraaliin keräännyttiin viettämään ekumeenista rukouspäivää ja rukoiltiin vuoden 2019 eduskuntavaalien ja hallituksen muodostamisen puolesta. Uutta suomalaisessa kontekstissa on Tuomasmessun kanssa tehtävä yhteistyö rukousviikon saralla. Vuoden aikana rukouspäivätyöryhmä työskenteli jo uuden rukouspäiväjulistuksen tiimoilta, jonka Tasavallan presidentti allekirjoitti. Julistuksen teemaksi tuli vuoden 2020 rukousviikon teema He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti.

 

Toinen ekumeeninen rukouspäivä eli Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä on myös YK:n päivä. Rukouspäivää vietettiin Ekumeenisella vastuuviikolla ja sen radioitava ekumeeninen jumalanpalvelus toimitettiin Porvoossa. Rukouspäivänä seurakuntia kehotettiin soittamaan kirkonkelloja ja soittimia tunnuksella #ihmisoikeuskellot. Toisen rukouspäivän ja Vastuuviikon teemat olivat esillä useissa seurakunnissa, jolloin muistettiin erityisesti rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa, samoin kuin rukoiltiin ihmisoikeuspuolustajien puolesta. Vastuuviikko teemoineen oli myös Tuomasmessun ohjelmistossa. Viikoittaista ekumeenista rukoushetkeä vietettiin edelleen Studium Catholicumissa Helsingissä.

 

Toinen neuvoston painopiste vuonna 2019 oli teologisten ja opillisten asioiden näkyvyydessä. Teologisen ja opillisten kysymysten jaoston valmistelema julkilausuma kasteesta hyväksyttiin pienin muutoksin hallituksen joulukuun kokouksessa. Jaosto oli työskennellyt aiheen parissa kolmivuotiskautensa, jonka aikana lopullinen sanamuoto saatiin valmiiksi. Merkittävää on, että jaoston piirissä työskenneltiin hyvin erilaisista kirkollisista lähtökohdista käsin. Julkilausumassa huomioitiin myös jaoston keväällä järjestämässä kasteseminaarissa käyty keskustelu kasteen merkityksestä ja sen ymmärtämisen ohentumisesta ajassamme. Kaikkia kirkkoja yhdistää myös kasteiden väheneminen ja uskonnollisuuden siirtämisen heikkeneminen sukupolvilta toisille. Yhteisessä todistuksessa kasteesta korostetaan kasteen lahjaluonnetta, sen tuomaa iloa sekä uskon ja kasteen liittymistä toisiinsa. Jaosto oli luopunut kasteen vastavuoroisen tunnustamisen asiakirjasta, jollainen on aiemmin tehty esimerkiksi Saksassa. Mieluummin haluttiin yhdessä todistaa suomalaisessa kontekstissa kasteen armosta ja yhteisestä uskosta.

 

Syyskokouksen seminaari Joensuussa keskittyi myös teologiseen keskusteluun. Seminaarin otsikko oli Ekumenian uudet tuulet: Vastaanottavan ekumenian malli, ja se pidettiin Joensuun ortodoksisen seurakunnan tiloissa yhteisen rukouksen ja kirkkolaulun siivittämänä. Seminaarissa keskusteltiin niin sanotusta reseptiivisen ekumenian mallista, joka pohjautuu vastaanottamiseen, muutokseen ja dialogiin. Syyskokouksen seminaari oli osittain ruotsinkielinen, ja se sai hyvän vastaanoton. Reseptiivisen ekumenian näkökulma on toinen toisensa arvostamisessa ja oikeassa kuulemisessa, jossa sekä oppiminen toisiltaan ja erilaisuuden hyväksyminen ovat mahdollisia. Malli on varsin käytännönläheinen ja sen tuki ekumeeniselle yhteydelle on ilmeinen. Reseptiivisen ekumenian mallia tutkitaan myös akateemisesti muun muassa Helsingin yliopistossa, josta oli pyydetty esitelmiä aiheesta. Työskentelyä aiheen piirissä haluttiin jatkaa.

 

Myös missiologinen työryhmä järjesti teologisen seminaarin uusituissa Studium Catholicumin kauniissa tiloissa. Seminaarin vieraana oli katolinen professori Stephen Bevans, joka puhui profeetallisesta dialogista ja kohtaamisesta (encounter) tässä ajassa, jossa ihmiset tarvitsevat selkeää, mutta rakkaudellista viestiä ja aikakauden kysymysten ymmärtämistä. Samalla tavoin kuin Joensuun syysseminaarissa, myös tässä seminaarissa musiikilla oli tärkeä sija. Akateemisen luennon vastausmusiikki syntyi muusikon toimesta paikan päällä ja sen dialogisuhde keskusteluun oli herkistävä. Samassa tilassa pidettiin myös yhteistyössä evankelis-luterilaisen Kirkkohallituksen ja Studium Catholicumin kanssa 20-vuotisjuhlaseminaari Yhteisestä julistuksesta vanhurskauttamisopista. Seminaarin esitelmät vaihtelivat akateemisista näkökulmista eri kirkkojen näkökulmiin ja lopuksi vietettiin yhteinen ekumeeninen rukoushetki. Teologiseen yhteistyöhön liittyy myös Ekumeeninen missiologia -kirjan työstäminen, kirja julkaistaan vuonna 2020.

 

Vuoden 2019 aikana kirkkojen ääni turvapaikanhakijoiden uskonnonvapaudesta ja jakamattomasta ihmisarvosta tuli edelleen myös yhdeksi Neuvoston työn painopisteistä. Viime vuonna keskustelua käytiin erityisesti sisäministeriön kanssa. SEN:n hallitus hyväksyi ekumeenisen turvapaikkatyötä

tekevien asiantuntijaverkoston työryhmän uudistaman Turvaa kirkosta -ohjeistuksen, jonka julkistamista juhlittiin viemällä uudistettu laitos sisäministeriöön kansliapäällikkö Ilkka Salmelle. Puheessa kansliapäällikölle siteerattiin ohjeistuksen esipuhetta: ”Kirkkojen tehtävä on usein olla se, jonka puoleen käännytään, kun muuta turvaa ei enää ole. Kirkkoon on jokainen tervetullut uskonnosta, sukupuolesta, etnisyydestä, sosiaalisesta asemasta tai oleskeluoikeudesta riippumatta. Hädänalaisten kohtaamisessa itse Kristus on läsnä. Hänen kasvonsa katsovat meihin kärsivän ihmisen kasvoista. Hän kutsuu meidät kodittoman, riisutun ja haavoille lyödyn lähimmäiseksi: ’kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni ja sisaristani, sen te olette tehneet minulle’. Tästä syystä kirkot eivät voi jättää ketään auttamatta.” Vastauspuheessaan kansliapäällikkö Ilkka Salmi kiitti kirkkoja aktiivisesta työstä tällä saralla ja toivoi yhteistyötä edelleen vahvistettavan. Kansliapäällikön kanssa oli keskusteltu jo vuoden alussa, jolloin sovittiin keskusteluyhteydestä yhteiskunnallisesti vaikeissa ja kirkkoja huolestuttavissa tilanteessa.

 

Kirkonjohtajien neuvotteluissa keskusteltiin julkilausuman tarpeellisuudesta turvapaikanhakijoiden ihmisarvon puolesta. Julkilausuma annettiin elokuun aikana ja se sai medianäkyvyyttä. Julkilausuma käsitteli turvapaikanhakijoiden uskonnonvapautta ja palautuskiellon ehdottomuutta maihin, jotka eivät ole turvallisia. Ns. kolmikanta-tapaamisen jälkeen arkkipiispa Luoman aloitteesta julkilausuman pohjalta tehtiin vierailu sisäministeri Maria Ohisalon luona ja keskusteltiin kirkkoja huolestuttavista ihmisoikeusnäkökulmista Suomessa. Kirkonjohtajien huoli pakkopalautuksista ei ollut aiheeton. Vuoden lopulla Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta huomautuksen ja sakot ihmisoikeuksien loukkaamisesta pakkopalautuksen yhteydessä, jossa palautettu pian murhattiin. Lucian-päivänä pidetyssä ekumeenisessa rukoushetkessä rukoiltiin vaarassa elävien pakkopalautettujen puolesta sekä suomalaisten päättäjien puolesta, jotka olivat ryhtyneet tarkistamaan päätöksiään. Neuvostossa toimiva ekumeeninen turvapaikkatyötä

tekevien asiantuntijaverkoston työryhmä oli työstänyt rukouksen keräten rukoukseen pakkopalautettujen ihmiskohtaloita. Myös Paikallisekumeeninen jaosto näki vuonna 2019 maahanmuuton kysymykset relevantteina paikallisseurakuntia ajatellen. Paikallisekumeenisen foorumin seminaari Espoossa käsitteli maahanmuuton, kotoutumisen ja paperittomuuden näkökulmia.

 

Vuoden aikana ilkivalta ja vihapuhe uskontoja kohtaan lisääntyi. Keväällä 2019 Suomen uskontojohtajat olivat huolissaan maailmanlaajuisesta väkivallan noususta uskonnonharjoittajia kohtaan sekä ilkivallasta kotimaassa. Uskontojohtajat antoivat julkilausuman, jossa tuomittiin kaikki väkivalta ja vedottiin ihmisten oikeudentuntoon ja lähimmäisenrakkauteen vihan voittamiseksi. Suomessa ilkivallan kohteiksi olivat joutuneet niin moskeijat kuin synagogatkin. Myös Neuvoston kevätkokouksen seminaari keskittyi vihapuheeseen, erityisesti uskomuspuheen ja yhteiskunnan turvallisuuden teemoihin, samoin kuin kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen sisäiseen vihapuheeseen. Kevätkokous nosti esiin ekumenian hyvät tavat ja kehotti kristittyjä omassa piirissään tietoisesti vaihtamaan vihapuhe hyvän puhumiseksi ja toinen toisensa siunaamiseksi.

 

Kevätkokouksen seminaari toteutettiin yhteistyössä Yhteiskunnallisten kysymysten jaoston kanssa. Jaostosta nousi myös toinen tärkeä aloite. Ilmastofoorumi Sofia Forum Suomi – Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta järjestettiin Vuosaaren kulttuurikeskus Sofiassa joulukuussa. Se keräsi lähes sata yhteiskunnallista ja kirkollista vaikuttajaa sekä ympäristöasiantuntijaa keskustelemaan yhteisistä toimintasuunnista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Forum toteutettiin yhteistyössä Suomen Ekumeenisen Neuvoston, Helsingin yliopiston ja Sitran kanssa ja sille antoi sponsorirahoitusta myös Neste Oy. Työskentely on ainutlaatuinen yhteistyö varsin erilaisten toimijoiden välillä ja tätä työtä halutaan jatkaa konkreettisten askelmerkkien ottamiseksi luomakunnan ja ihmiselämän tulevaisuuden puolesta. Suomen Ekumeenisen Neuvoston panosta yhteistyössä pidettiin tärkeänä erityisesti arvopohjan ja kokonaisvaltaisen näkökulman luomiselle keskustelussa, jossa otettiin huomioon myös uskonnollinen ulottuvuus ja toivon teologia. Sekularisoituvassa ajassa, jossa hengellinen ulottuvuus ja uskontojen näkökulmat helposti ohitetaan, kädenojennus tähän yhteistyöhön on arvokas. Yhteistyötä koordinoi vuoden aikana perustettu ilmastotyöryhmä.

 

Vuoden 2019 aikana Neuvosto keskittyi edelleen myös uskontolukutaidon esillä pitämiseen uskonnonopetuksen ja kasvatuksen piirissä. Kasvatusasioiden jaosto teki vierailun opetusministeri Li Anderssonin luo uskonnonopetuksen näkökulmista. Vierailu oli onnistunut ja tuli ehkä hyvään saumaan, vaikka myöhemmin samana vuonna yllättävästi keskusteluun nostettiin elämänkatsomustiedon avaaminen myös kirkkoon kuuluville koululaisille. Ministeriöstä noussut ehdotus ei kuitenkaan käsittänyt yhteistä elämänkatsomustiedon oppiainetta, joka myös olisi voinut olla mahdollinen. Kasvatusasioiden jaoston jäsenet ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olleet myös osana USKOT-foorumin uskonnonopetusjaostoa, jonka puheenjohtajana pääsihteeri oli vielä alkuvuoden. Jaoston aktiivisuus uskontolukutaidon ja uskontodialogin näkökulmista tuli vahvasti esiin myös jaoston pitämässä seminaarissa, joka kokosi täyden salin Pyhän Henrikin katedraaliin. Edelleen tätä keskustelua on hyvä pitää yllä negatiivisen uskonnonvapauden saadessa yhä vahvempaa sijaa sekularisoituvassa yhteiskunnassa. Ekumeeninen kasvatustyö oli myös Lapsi- ja nuoristyönjaoston keskeistä antia KETKO-koulutuksen tiimoilta.

 

Yhdenvertaisuusjaosto puolestaan piti seminaarin yhdenvertaisuuskäsitteestä ja sen ymmärtämisestä kirkollisissa konteksteissa. Seminaari oli jaoston toinen. Ruotsinkielinen jaosto järjesti vuoden aikana seminaarin Equimeniakyrkanista vierailevana puhujana Runar Eldebo Ruotsista ja kutsui tohtorikoulutettava Emma Audaksen Åbo Akademista esittelemään väitöstutkimustaan kristillisistä avioliittokäsityksistä.

 

Ekumeeninen vastuuviikko otti vahvasti kantaa ihmisoikeuspuolustajien työhön ja asemaan. Hankkeessa rohkaistiin ihmisoikeuksien tuntemiseen ja niiden näkemiseen myös kristillisestä näkökulmasta. Jokainen voi olla ihmisoikeuspuolustaja. Kampanja toteutettiin teemalla Ihmisoikeuspuolustajat ja sen tiimoilta tuotettiin ihmisoikeuspuolustajien kertomuksia, digitarinoita, valokuvanäyttely, asiantuntija-artikkeleita, toiminnallinen aineisto ja hartausaineisto. Vastuuviikon, Amnestyn ja Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön KIOS:n yhteistyönä tuotettiin ihmisoikeuspuolustajista kertovia digitarinoita ja Vastuuviikolle tehtiin YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta videokalenteri. Kampanja suunnattiin seurakuntiin, joiden parissa materiaalia käytettiin. Ekumeeninen vastuuviikko tavoitti vuoden aikana yli kaksi miljoonaa suomalaista. Vastuuviikolla ei ole ulkopuolista rahoitusta hankekaudella 2019-2020. Kampanja toteutui omavaraisena Vastuuviikolla kannettavan kolehdin turvin.

 

Organisaatiotasolla Neuvosto piti kaksi yleiskokousta: Kevätkokous oli Helsingissä ja sen yhteydessä Helsingin Diakonissalaitos hyväksyttiin SEN:n kumppanuusjärjestöksi. Vuosi huipentui syyskokoukseen Joensuussa. Syyskokouksessa Suomen Merimieskirkko hyväksyttiin kumppanuusjärjestöksi ja asetettiin jaostot vuosiksi 2020-2022. Jaostojen rakenne pidettiin yhtenevänä vuoden 2016 jaostouudistuksen kanssa sillä poikkeuksella, että Lapsi- ja nuorisotyönjaosto palautettiin takaisin Nuorisojaostoksi. Lapsi- ja nuorisotyönjaosto oli tavoitellut kasvatuksellista yhteistyötä työntekijöiden tasolla, mutta ajatus Nuorisojaostosta oli kuitenkin historian sävyttämä ja siihen palattiin. Jaostojen yhteispalaverissa oli keskusteltu myös Yhdenvertaisuusjaoston tarpeesta saada hallituksen antamia selkeitä tehtäviä työskentelylleen. Muutoin jaostouudistus vuodelta 2016 näytti onnistuneen kokoamaan jaostoja ja liittämään niiden työn selkeämmin Neuvoston yhteyteen. Myös työryhmät kokoontuivat vuoden aikana aktiivisesti. Vapaakristillisen työryhmän kokoonkutsujaksi työryhmässä vaihdettiin pääsihteeri kokouskutsujen varmistamiseksi. Kansainvälisistä verkostoista KMN:n Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissio kokoontui Suomessa toukokuussa. Samoin Pohjoismaiden ja Baltian pääsihteeritapaaminen pidettiin syksyllä Helsingissä.

 

Vuosi 2019 oli uuden hallituksen ensimmäinen työskentelyvuosi arkkipiispa Tapio Luoman johdolla. Hallitus kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Hallitus teki strategian kahdelle seuraavalle vuodelle ja panostaa uuden strategian tekemiseen seuraavaa hallituskautta ajatellen.

 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.