Haava on viiva, matka on viiva, raja on viiva. Kahden taiteilijan teosten tekniikassa olennaista on viiva. Mari Arvinen ruoskii ja pursottaa maalauksensa, Ulla Remes kuljettaa viivaa teoksissaan. Maahanmuuttajat tulevat esiin omilla ääriviivoillaan.
Helsingin tuomiokirkon kryptassa juuri nyt esillä oleva näyttely koostuu kolmesta osioista:
Ensinnä yhdeksän turvapaikanhakijan työstämistä luonnollisen kokoisista omakuvista. Toiseksi taiteilija Mari Arvisen värikylläisistä, kotoisen Suomen avoimia ja rauhaa huokuvia metsiä ja vesiä kuvaavista teoksista. Kolmanneksi taiteilija Ulla Remeksen mustavalkoisista, pakolaisuutta pohtivista abstrahoituneista tussimaalauksista.
Ulla Remeksen teokset ovat jatkoa hänen Osuma-näyttelylleen, jonka hän työsti teemoihin 2007. Vastuuviikon teemana oli tuolloin Rauha ja oikeudenmukaisuus.
Taiteilijat pohtivat aikamme haavaa:
– Pakolaisuus on tämän ajan haava, joka vuotaa uutta viivaa
historiaan ja muuttaa väistämättä maailmaa.
– Haavan arpeutumista estävät ahneus, piittaamattomuus,
itsekkyys, ihmisarvon ja -oikeuksien mitätöinti ja pelko.
– Erilainen osattomuus ja rikkaiden maiden sisäinen eriarvoistuminen heikentävät halua parantaa haavaa.
Erittäin puhutteleva, ajatuksia herättävä ja kiinnostava näyttely. Kannattaa kiitää Kryptaan.
Näyttely avoinna 9.7. asti.
Aukioloajat: ma-pe 11–17, la 11–17 ja su 12–17
Suljettu 23.–25.6.
Sirpa-Maija Vuorinen