Ihmisen pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi

Palmusunnuntain ekumeenisessa rukoushetkessä Helsingin ortodoksisen seurakunnan kotikirkossa 9.4.2017 rukoiltiin Egyptin kahteen koptikirkkoon tehdyn terrorihyökkäyksen kokeneiden sekä turvapaikanhakijoiden puolesta. Näemmekö Vapahtajan kasvot turvaa hakevissa lähimmäisimmissämme? Rukoushetken teema tulee Matteuksen evankeliumin luvusta 8, jakeesta 2: Jeesus vastasi hänelle: "Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi."

 

Egyptissä kahdessa koptikirkossa räjähtivät itsemurhaiskijöiden pommit palmusunnuntaina. Räjähdyksissä kuoli 44 henkilöä. Tekoja kuvailtiin kuolettavimpana iskuna Egyptin kristittyjä kohtaan vuosikymmeniin. Iskun takana oli ISIS. Egyptiin on julkistettu kolme kuukautta kestävä hätätila. Kirkkoja suojelemaan on lähetetty valtion joukkoja.

 

Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuslennot ovat käynnissä. Kielteisen päätöksen saaneita on paljon, heistä monet ovat kirkkojen työntekijöille tutuksi tulleita ystäviä. Osa päätöksistä tuntuu epäoikeudenmukaisilta, turvallinen palaaminen monien kohdalla mahdottomalta. Kuinka voimme lähettää lähimmäisemme pois näin epävarmaan tulevaisuuteen? Jäävätkö he edes henkiin?

 

Kärsimyksen tullessa luoksemme tuomme surun Herrallemme Kristukselle. Käännämme katseemme kohti pääsiäisen ristin tietä ja tulevaa iloa: Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
(Jesaja 53: 2-5)

 

 

Anna Hyvärinen