Ystävyyden ikonin vahva symboliikka

teemavuoden tunnuksena oli Kristuksen ja Pyhän Menaksen ikoni, joka Taizén ekumeenisen yhteisön kautta on tullut tunnetuksi ystävyyden ikonina. Koptilainen ikoni 600-700-luvulta esittää Pyhää Menasta ja Kristusta.

Ikoni oli entuudestaan monelle tuttu, mutta Siirtolaisuus 2010 -teemavuoden tapahtumat entisestään lisäsivät ikonin tunnettuutta maassamme. Menas oli Bawitin luostarin johtaja. Ikonin vasemmassa yläkulmassa sädekehän vieressä on koptinkielellä teksti: Isä Menas Vartija. Kristuksen sädekehän vieressä on teksti: Vapahtaja.

Koptilaiselle ikoniperinteelle on ominaista kuvattavien pyhien isokokoiset päät ja silmät. Egyptissä pyhäinkuvaperinne kehittyi luostareissa. Se oli eristyneempää kuin Bysantissa, jossa maalauksia tehtiin varhain myös kirkkoihin. Ominaispiirteet säilyivät eristyneissä oloissa. Alkuperäinen ikoni on Pariisissa Louvren taidemuseossa

Ikoni on monille tuttu ekumeenisesta yhteisöstä Ranskasta. Siellä se on Sovituksen kirkossa. Ikonissa Menas ja Kristus kulkevat rinnakkain ja Kristuksen käsi on Menaksen olkapäällä.

Sommittelu on tavallisuudesta poikkeava, sillä Kristusta ei ikoneissa yleensä kuvata koskettamassa muita kuin Jumalanäitiä.

Me ihmiset tarvitsemme rinnalla kulkijaa, lempeää tukea ja läsnäoloa. Elämän matkalla ystävät voivat olla Kristuksen sijaisia, hengellisiä ohjaajia. Ikonissa näemme Kristuksen käsivarren ystävän olkapäällä. Ikoni kutsuu meitä ystävyyteen Jumalan ja toinen toistemme kanssa.