SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Ihmisarvoon perustuva dialogi muuttaa maailmaa

Luentoa seuranneessa keskustelussa tartuttiin Bennettin esittämään julkisen uskontopuheen ongelmaan. Se, että ihmiset ovat arkoja puhumaan uskonnosta johtuu kenties siitä, että he eivät tiedä, ketä he ovat uskonnollisesti. Jos ei tunne itseään on vaikea kohdata toinen avoimin sydämin. Todettiin myös, että mielekäs dialogi edellyttää sitoutumista dialogiin ja dialogin toiseen osapuoleen. 

 

Kun tunnustetaan, että uskonnolla on väliä, huomataan, miten keskeistä on sekä diplomaattien lisäkoulutus että yhteistyö uskonnollisten johtajien kanssa. Ulkopolitiikan toimijoilla on tärkeä osa uskonnonvapauden kysymyksissä: heidän tehtävänsä on löytää tasapaino siinä, mitä voidaan ilmaista ja mitä ei: Myös epämiellyttävät asiat on pystyttävä tuomaan esiin. Todettiin, että Suomen ja Kanadan kaltaisilla valtioilla on mahdollisuus toimia myös alustoina keskustelulle ja tätä mahdollisuutta tulisi tarjota valtioille, jotka kamppailevat uskonnonvapauskysymysten kanssa.

 

Keskustelussa tartuttiin Bennettin kuvaamaan peili-illuusion ongelmaan: siihen, ettei nähdä toista kulttuuria, kun tarkastellaan sitä vain oman kulttuurin oletusten ja käsitteistön kautta. Tuotiin esille, että peiliin katsominen on kuitenkin ensimmäinen askel, sillä ennen kuin voi tarkastella toista on tunnettava myös oma historia ja oman kulttuurin heikkoudet. Myös omasta historiastamme löytyy kamalia uskonnonvapausrikkomuksia ja sotia.

 

Bennettiltä kysyttiin hänen näkemystään Euroopan tilanteesta, jossa uskonnonvapautta näytetään käytettävän aseena tiettyä uskontoa vastaan. Esimerkkinä tästä on uutiset Ranskan alueellisista säännöistä, joissa kielletään Islamiin viittaava pukeutuminen. Bennett totesi tilanteen olevan surullinen ja problemaattinen. Keskustelussa todettiin myös, että ihmisoikeuksien puolustajia ja uskonnollisia ihmisiä on joskus vaikea saada aitoon dialogiin keskenään. 

 

Tästä esimerkiksi nostettiin terveydenhuollon henkilöstön oikeus kieltäytyä esimerkiksi abortin tekemisestä vakaumukseen vedoten. Bennett totesi, että jos hyväksymme pluralismin todellisuuden, meidän pitää antaa ihmisten pitää syvät vakaumuksensa. Hän totesi, että käytännön ongelmaa tuskin kasvavat ylitsepääsemättömiksi, sillä kyseisessä aborttikysymyksessä löytyy aina myös niitä ammattilaisia, jotka suostuvat tekemään abortin. Hän totesi, että kysymys abortista on myös hänelle itselleen katolisena kristittynä vaikea.


Keskusteluun nostettiin myös pluralismin ja ihmisoikeuksien käsitteiden vaikeudet. Mitkä ovat suvaitsevaisuuden seuraukset ja rajat? Suvaitsevaisuuden ristiriita ihmisoikeuksien ja uskonnollisuuden välillä ilmenee usein keskustelussa homoseksuaalisuudesta.  Bennett totesi, että pluralismin on perustuttava dialogiin. Liberaalissa demokratiassa, jossa keskustelut ovat sallittuja, sallittuja keskusteluja tulee myös käydä. Vaikeistakin asioista on käytävä dialogia. Me uskonnolliset ihmiset olemme itsemme pahimpia vihollisia, sillä olemme vaienneet itsestämme, emme osaa kommunikoida uskoamme, Bennett totesi. Lähtökohta dialogiin on sen ilmaisu, mihin uskoo sekä sen tunnustaminen, ettemme voi elää yhteiskunnassa ilman toinen toistamme. Lähtemätön ihmisarvo on dialogin perusta.

 

Keskustelussa tuotiin esiin myös Euroopassa nouseva väärä nationalismi. Sen nähtiin muuttavan puhetapaamme ja sanastoamme ja synnyttävän näin islamofobiaa. Euroopan henkinen ilmapiiri tekee dialogin koko ajan vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Bennett totesi, että Kanadassa tilanne on sikäli toinen, että toisesta kulttuurista tulijat on onnistuttu toivottamaan tervetulleeksi. Sosiologisesti Euroopan tilanne on ymmärrettävä, mutta eksklusiiviselle nationalismille ei voida kuitenkaan rakentaa yhteiskuntaa. Bennett näki tärkeänä kohtaamisen ja koulutuksen merkityksen. 

 

Tarvitaan tietoa siitä, miksi maahanmuuttajat tulevat Eurooppaan. Lisäksi pitää luoda tilaa kohtaamisille. Tulijoille tulee antaa tilaa ottaa osaa yhteiskunnan elämään mutta se ei tarkoita kulttuurista sulauttamista. Kulttuurisesta sulauttamisesta huonona esimerkkinä on Ranska, joka on lakaissut vähemmistökulttuurit ja uskonnot maton alle.

 

Ongelmana sekulaarin ja uskonnollisen maailman kohtaamisessa on myös median vääristämä kuva, jossa konfliktit usein yksinkertaistetaan. Uskonnot eivät ole yleisiä sotien aiheita, jos tarkastellaan esimerkiksi viime vuosisadan sotia. Konfliktit eivät myöskään koskaan ole pelkästään uskonnollisia. Uskontoa kuitenkin käytetään sodassa ja siihen vedotaan sodan oikeuttamiseksi. Näiden asioiden huomaamiseksi tarvitaan mediakritiikkiä ja mediakriittisyyteen kasvattamista.

 

Yhdessä todettiin, että sekä ulkopolitiikassa, että jokapäiväisissä uskontojenvälisissä kohtaamisissa yhdessä tunnustettu ihmisavo on dialogin lähtökohta ja syy käydä dialogia.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.