SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Valdemar Kallunki

Valdemar Kallunki

 

Valdemar Kallunki on 12.2.2010 väitellyt kirkkososiologian alaan kuuluvasta aiheesta: : seurakuntien ja kuntien yhteistyö vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimustulostensa perusteella hän alusti seminaarissa.Tutkimuksen tulokset osoittavat modernin sakralisaation olemassaolon institutionaalisella tasolla.

 

Uskonnon vaikutus vapaaehtoisessa yhteistyössä tarkoittaa myös sakralisaation uudistumista modernissa yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset korostivat samalla institutionaalisen autonomian keskeisyyttä yhteistyölle, minkä vuoksi julkinen sektori itse on keskeisessä asemassa yhteistyön onnistumisessa. Ilman virallista hyväksyntää ja yhteistyön sopeuttamista moderneihin yksilönoikeuksiin yhteistyön edellytykset heikkenevät.

 

Tulevaisuus ja uskonto

•         Uskonnon erityislaatuisuus

–        Muutoksen hitaus

–        Kiistanalaisuus

•         Hiljaiset signaalit?

–        Ideologisia uskomuksia

–        Toiveita

–        Historiallisen kokemuksen heijastumia

–        Faktoja

•         Yksimielisyyttä ei edes uskonnon nykyisestä merkityksestä

 

Ilmeisiä trendejä

•         Kehityslinjat

–        Moniarvoisuus

–        Vähemmistöuskontojen merkityksen kasvu

–        Valtauskonnon heikkeneminen

•         Merkityksen arviointi vaikeaa

–        Miten reagoidaan? Vähemmistöjen asema?

–        Politiikka ja valtio keskeisiä vaikuttajia

–        Jatkuvatko samat kehityslinjat?

 

Viivoitinanalyysin vaarat

•         Yksinkertaistaminen kiinnekohtien kautta

–        Tulevaisuus selvemmäksi kuin se onkaan

–        Inhimillisen ajattelun (ml. sosiologia) perusongelma

•         Moderni vs. traditionaalinen

•         Globalisaatio yhdenmukaistajana

–        Kansainvälisen näkeminen myös paikallisesti väistämättömänä

–        Yksityiskohtien ohittaminen (eriytyminen vs. valtionkirkot, krusifiksit)

•         Uskonto kulttuurisesti monimutkainen ilmiö

 

Esimerkki: klassinen sekularisaatioteoria

•         Uskonnon väistyminen

–        Vahvimpia uskontoa koskeneita väittämiä

–        Valistuksen uskontokäsitys

•         Tekninen evoluutio -> sosiaalinen evoluutio

–        Yhteisön heikkeneminen/katoaminen (Wilson)

–        Moderni, uusi aika

•         Taustana kristillinen järjestelmä ja sen erityispiirteet

–        Oletukset kuitenkin koko modernin maailman tasolle

 

Kriittisiä näkökulmia sekularisaatioteoriaan

•         Yksityisen uskonnollisuuden kehitys

–        Eurooppa poikkeus

•         Historia (konfliktit)

•         Alueellisuus

•         Ideologia

•         Uskonnon tullut yhä enemmän julkiselle kentälle (Casanova 1994)

–        Oma-aloitteisesti

–        Virallisesti (yhteisöjen mukaan ottaminen)

•         Yksilöllinen henkisyys

–        Kirkkojen heikkeneminen ei merkitse henkisyyden katoamista

 

Sekularisaatio historiallisena prosessina

•         David Martin (1978) sekularisaatio erilaisina prosesseina

–        Sekularisaatio eri maissa erilaisena

•         Yksi-ilmeisyys katosi

–        Sekularismi

–        Sekulaari ideologiat

–        Monopolit, duopolit, pluralismi

•         Uskonnollisen ja maallisen eriytyminen yhä tulevaisuuskuvana

–        Uskonnon opetus

–        Kirkko ja valtio

 

Sekularismin vaikutus uskonnon asemaan

•         Uskonnollisen ja maallisen erottaminen = sekularismi

–        Valtion sekularismi = ratkaisumalli uskonnolliseen monimuotoisuuteen, ihmisten tasavertaisuus

–        Jyrkkä sekularismi = uskonnonvastainen ideologia

•         Sekularismi on keskeinen uskonnon tulevaisuuskuvan muovaaja

•         Modernilla rajoitettu vaikutus

–        Uskonnollisen ja maallisen eriytyminen länsimaisen modernin yhteiskunnan perustana

–        Globalisaatio -> muut mallit läsnä myös länsimaissa

 

Oma lähestymistapani

•         Todellisuuden jännitteisyys tarkastelukohteena

–        Kuntien ja seurakuntien yhteistyö

•         Sekularisaatio vs. sakralisaatio

–        Eriytyminen – yhdistyminen

–        Erilaistuminen – samankaltaistuminen (sakralisaatio)

–        Erikoistuminen – laaja-alaistaminen

•         Kohteena uskonnollisen ja maallisen eriytyminen

–        Uskonnon integroiva vaikutus pyritty kiistämään

–        Missä määrin uskonto ja maallinen päällekkäisiä?

 

Tulokset

•         Yhteistyössä ei yhteiskunnallinen vaan uskonnollinen painotus

–        Toimialojen välillä ja niiden sisäisesti

–        Myös kaupungeissa aktiivista (varhaiskasvatus)

•         Uskonnon vaikutus myös kuntien sisäisesti

–        Suuntautuminen uskonnolliseen yhteistyöhön

•         Uskonto ja maallinen eivät dikotomisia

–        Yhtäaikaisuus

–        Yhteistyösuuntautuminen

–        Funktioiden suhteet

–        Uskonnollisen yhteistyön hyväksyntä

 

Johtopäätöksiä:

•         Uskonnolla integroiva merkitys

–        Ulottuu jopa julkiselle sektorille

                      – > Merkittävät vaikutukset teoreettiselle kentälle

–        Sekularisaatio- ja sakralisaatioteoria

–        Kyseenalaistaa sekularisaatioon ja modernisaatioon liittyviä yksisuuntaisia oletuksia

–        Traditio

•         Useiden moderniteettien maailma

–        Eriytyminen/sekularisaatio ei yhtenevää

–        Ei yhtä globaalia määränpäätä eikä sivilisaatioiden yhteentörmäystä

•         Sekä uskontoon (perinne) että sekulaariin/sekularismiin (moderni) kohdistuu muutosvaatimuksia

 

Modernin ydinarvo: mukaan ottaminen

•         Kaikkien uskontojen mukaan ottaminen

–        Vai valtauskonnon väistyminen?

•         Hyödynnettävä vahvuuksia

–        Suomessa ei vastakkainasettelua

•         Uskontojen välinen dialogi

–        Haaste kansalaisyhteiskunnan tasolla

–        > Uskonnon opetuksen merkitys

•         Julkinen sektori: Yhteistyö vähemmistöuskontojen kanssa

 

Jyrkän sekularismin kritiikki 1.

•         Ideologia vs. todellisuus

–        Uskonnollinen ja maallinen päällekkäisiä

–        Uskonnolliset hegemoniat vallitseva piirre globaalisti (Beyer)

•         Myös Eurooppa (kuitenkin valtionkirkot)

•         Sveitsin minareettikielto, Italian krusifiksikiista ja Ranskan huivikielto

•         Millaiseen ihmiskuvaan jyrkkä sekularismi perustuu?

–        Yksilön taustan syrjään siirtäminen mahdollista?

–        Sekulaari välttämätöntä, uskonto tarpeetonta (Taylor)

 

Jyrkän sekularismin kritiikki 2.

•         Uskonnon kulttuurinen merkitys katoaa. Mitä sijalle?

•         Keskittyminen vain sekulaariin yhteistyöhön on jyrkän sekularismin kannattajien suosimista. (Berger & Neuhaus)

•         Käsitys uskonnollisen ja maallisen suhteesta

–        Talal Asad: "maallista ei tulisikaan ymmärtää tilana, jossa todellinen inhimillinen elämä on irtautunut uskonnon vallasta ja aiheuttanut uskonnon uudelleen sijoittumisen"

 

Millaisen sekularismin me haluamme Suomessa?

•         Euroopassa useita erilaisia malleja

–        Ranska

–        Saksa

–        Puola, Espanja, Italia

–        Pohjoismaat keskenään poikkeavia

-> Jokaisella alueella omat kehityslinjansa

•         Myös tuleva kehitys tältä pohjalta

 

•         Mitä me haluamme, millaisen historian me luomme?

 

Vaihtoehtoiset mallit

•         Tradition ylivalta (TY)

–        Uskontojen rajoittamaton näkyvyys

•         Modernin ylivalta (MY)

–        Uskontojen yksityistäminen

•         Modernin ja traditionaalisen vuorovaikutteisuus (MTVV)

–        Molemmat muutoksen kohteena

 

Tradition ylivalta (TY)

•         Luterilaisuus yksipuolisesti määrittävä tekijä

–        Ristiriita kansalaisten tasavertaisuuden tasolla

–        Uskonto kaikilla kentillä rajoittamattomasti

•         Ei todellinen vaihtoehto

–        Moderni jo muuttanut asetelmaa

–        Uskontojen mukaan ottaminen pyrkimyksenä

•         Ortodoksien erityisasema

•         Uskonnon opetus

•         Uskontojen välinen dialogi

 

Traditio väistämättä läsnä kansalaisyhteiskunnan kautta

•         Uskonto ymmärretään valtauskonnosta käsin

–        Koskee niin sekulaaria kuin uskonnollista ajattelua

–        Traditio vaikuttaa myös vastareaktioissa (kirkkokeskustelu)

•         Kulttuurin muutos aina hidasta, traditio merkittävä voima

•         Poliittiset ratkaisut <-> kansalaisyhteiskunta

–        Kulttuurin syvätasolla valtio vain yksi toimija

 

Modernin ylivalta (MY)

•         Jyrkkä sekularismi lähtökohdaksi

–        Uskonnon väistyminen <-> tasavertaisuus

•         Poliittinen projekti (useat moderniteetit)

•         Uskomuksellinen ulottuvuus

–        Usko yhteiskunnan evoluutioon (vs. uskonto)

–        Yhteisöillä häviävä rooli (normatiivinen)

–        Modernin houkutteluvoima

•         Moderni perustavalla tavalla erilainen kuin esimoderni

–        Vastakuvana esimoderni kristillinen Eurooppa

 

MY: Millainen yhteiskuntauskonto?

•         Uskonnon syrjäyttävä jyrkkä sekularismi yhteiskuntauskontona

•         … tai mikä tahansa maallinen ideologia, johon kuuluu uskonnon syrjäyttäminen

Vaihtoehto:

•         Teknisesti ja valtiokeskeisesti hallittu yhteiskunta (1960-luku)

 

Hyödyt:

•         Neutraalius yksilöistä instituutioihin

•         Mekaanisesti hallittu yhteiskunta

Haitat:

•         Ihmisten tasavertaisuus? Yksilöiden identiteetti?

•         Uskonnon oltava väistyvä ominaisuus

•         Valtiokeskeisyys (normatiivinen ideologia)

Riskit:

•         Maailmankatsomusten eriytyminen

•         Ihmiskuvan paikkansapitävyys

–        Uskonto ei väisty ja yhteiskunnassa integraation tarve

–        Mikä korvaavaksi ideologiaksi?

–        Vastakkainasettelu uskonnon ja maallisen välillä

 

Modernin ja traditionaalisen vuorovaikutteisuus (MTVV)

•         Yksisuuntaisesta modernisaatioteoriasta useisiin moderniteetteihin

•         Maailman jännitteisyyden ja väkivallan riskin myöntäminen

–        Sekularismi ei yksiselitteinen ratkaisu

–        > Aktiivinen ponnistelu yhteisymmärryksen lisäämiseksi

•         Yhteiskunnassa aina erilaisia kilpailevia kulttuurisia ohjelmia

 

MTVV: Vaatimukset

•         Kansalaisyhteiskuntaan asti yltävä joustamisen ja dialogin velvoite

•         Tilan antaminen muille kuin luterilaisuudelle

–        Haaste uskonnon ja politiikan erottavalle ajattelulle (regimenttioppi)

•         Luterilainen traditio ratkaiseva kansalaisyhteiskunnassa, muut traditiot kasvavia

–        Yksikään ryhmä ei kuitenkaan etuoikeutettu määrittäjä

•         Kaikilla tasoilla – kansalaisyhteiskunnasta julkiseen sektoriin – vaatimus dialogiin

 

MTVV: Yhteiskuntauskonto

•         Uskonnot ja sekulaari ajattelu mukana yhteiskuntauskonnon rakentamisessa

–        ”Usko uskontoon” ja ”Usko vakaumuksen vapauteen”

•         Uskonnolliset markkinat

–        Kilpailu

–        Yhteiskuntauskonto ja joustavuus rajoittava tekijä

•         Suomalaisuuden vähittäinen muokkautuminen

–        Luterilaisesta pidättyvyydestä moninaisuuteen

 

MTVV: Hyödyt ja riskit

Hyödyt

•         Erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen

•         Konfliktien ehkäisy

•         Uskonnon myönteisen sosiaalisen roolin hyödyntäminen

•         Ei utopiaa ongelmattomasta yhteiskunnasta

Haitat

•         Jatkuva neuvottelu

•         Päämäärän puuttuminen

Riskit

•         Löytyykö sekulaarien ja uskonnollisten elämänmallien edustajilta riittävästi joustavuutta?

 

Eurooppalainen malli muutoksen kohteena

•         Eriytyminen perusmallina

–        Kirkko ja valtio

–        Seurakunnat ja kunnat

•         Uskonnollinen monimuotoistuminen tulee haastamaan eurooppalaisen uskontokäsityksen

–        Erilaisten traditioiden vaikutus

–        Yksilöllistynyt uskonnollisuus

•         Dualismista (uskonto vs. sekulaari) monimuotoisuuteen

 

Tulevaisuus tehdään

•         Uskontojen asema rakentuu monista osatekijöistä

–        Uskontojen oma rooli

–        Ideologiat

–        Konfliktit

–        Kansainvälinen kehitys

–        Yhteiskuntateoriat

•         Keskeistä suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdat ja niiden muokkaaminen



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.