Tuntijakoa valtioneuvosto käsittelee tämän kuukauden aikana. Mikä on suunta? Valtioneuvosto päättää esityksestä, joka pitää sisällään muutetun esityksen, jonka ministeri tuo käsittelyyn. Päätökset siirtyvät vaalien jälkeiseen aikaan.

Nyt tiedämme, ettei yleisetiikkaa tule. Toivomme, että tunnit sijoitettaisiin uskontoon. Eeva-Riitta Pirhosen johdolla on istunut työryhmä, joka suunnittelee tulevaisuuden lukiota ja tämän kuukauden loppuun mennessä ilmestyy raportti. Työryhmä ei ota kantaa yksittäisiin aineisiin vaan yleensä lukioihin.

Lukioista tehtiin pedagoginen arviointi pari vuotta sitten ja todettiin suomalaisen lukion tilanne hyväksi. Ammatillisen koulutuksen kohdalta tutkinnot on uudistettu. Esimerkiksi nuorisotyön, sosiaalityön ja terveysalan koulutuksessa on uskonnollis-eettistä orientaatiota.

Tästä päästään tarkastelemaan kolmea osaa:

• USKONNON OPETUS KOULUISSA
• USKONTOKASVATUS KOULUISSA
• USKONNONHARJOITTAMINEN KOULUISSA

Haluan selkeästi erottaa nämä. Ne menevät helposti sekaisin. On yhteneväisyyksiä, mutta ne ovat eri lakien ja eri kohtien määrittelemiä. Mitään koulun toimintaa ei tapahdu, jos ei siihen ole laki tai säädös.

Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan taustalla oleva säädöstö:

• Suomen perustuslaki (731/1999) 11 § oikeus uskonnonharjoittamiseen
• Uskonnonvapauslaki (453/2003)
• Perusopetuslaki (628/1998)13 § (muutettu lailla 454/2003) ja Lukiolaki (629/1998) 9 § (muutettu lailla 455/2003
• Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu asetus (986/1998, muutos 693/2003)

Perustuslaki antaa oikeuden uskonnon harjoittamiseen. Koulussa on oikeus harjoittaa uskontoa, mutta kenenkään tarvitse kohdata sellaista uskonnonharjoitusta, jota ei halua.

Opetuksen määrittelevät perusopetuslaki ja lukiolaki.

USKONNON OPETUS KOULUISSA 

2 § Opetuksen tavoitteet

1. tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen
2. antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja
3. edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa
4. edistää oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja kehittää itseään elämänsä aikana
5. turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella

11 § Opetuksen sisältö

1. perusopetuksen oppimäärä sisältää uskontoa tai elämänkatsomustietoa

13 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

1. opetusopetuksen järjestämisen periaatteet ja käytännöt

Kouluissa saattaa olla ongelma sen ymmärtämisessä että on uskontoa TAI elämänkatsomustietoa. Tämä on usein kritiikin kohde kun on kysymys uskontokasvatuksen olemisesta koulussa.

Perusopetuslaissa esitetyt tavoitteet on avattu tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen keskeisistä tavoitteista ja tuntijaosta 2-5 §:ssä

1. esim. 2 §: Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen
2. esim. 3 §: Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartamiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta

• Oikeus oman uskonnon (kulttuuritaustan mukaista) opetukseen
• Koulu / lukio asettaan oppilaan / opiskelijan oikeaan ryhmään saamiensa tietojen mukaan
• Enemmistön uskontoa järjestetään aina – kaikissa kouluissa evankelis-luterilainen uskonto
• Enemmistön uskontoon kuulumaton voi osallistua siihen huoltajan / opiskelijan niin ilmoittaessa
• Ortodoksista uskontoa ja ET:tä, kun kolme oppilasta / opiskelijaa opetuksen / koulutuksen järjestäjän kouluissa (pk:ssa huoltajan ja lukiossa opiskelijan ilmoitus)
• Omaa uskontoa (muuta uskontoa) tulee järjestää, kun vähintään kolme huoltajaa / opiskelijaa pyytää
• Lukiossa 18 vuoden ikäisenä aloittava voi valita uskonto tai ET
• Periaate: Valinta uskonnonopetuksen muotojen välillä pitkäkestoinen

Opetus ennen: Oman uskonnon tunnustuksen mukaista

Opetus nyt: oman uskonnon perustalle rakentuvaa opetusta

• Uskonnon opetus koulussa ei ole uskonnon harjoittamista eli riittiin osallistumista
• Uskonnon opetuksen tavoitteet koskevat kaikkia uskontoja
• Uskonnon opetukseen voi kuulua uskonnonharjoittamisen tunteminen ( virret, rukous, toimitukset jne. )
• Opetukseen voi kuulua myös uskonnollisessa tilaisuudessa käynti tai hartauteen osallistuminen
• Toiminnan perustana AINA PEDAGOGINEN SYY
• Selkeä ero uskonnon opetuksen ja uskonnon harjoittamisen välillä
• Selkeä roolijako opetuksen ja uskonnollisen yhdyskunnan toiminnan välillä

Monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys:

1. perehdyttää omaan uskontoon
2. perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
3. tutustuttaa muihin uskontoihin
4. auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
5. kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta

USKONTOKASVATUS KOULUISSA

• uskonnon opetukseen liittyy aina kasvatuksellinen merkitys
• koulun perinteiset juhlat
• koulun uskonnolliset tilaisuudet ja juhlat
• uskontojen kohtaamiseen liittyvä toiminta
• muu koulun toimintaan liittyvä:
  - päivänavaukset
  - jumalanpalvelukset
  - uskonnolliset muut tilaisuudet ja toimitukset
• Yhdyskunnan (kirkko) näkyminen koulussa

• Yksilön ajattelu- ja käyttäytymismallien kehittämiseen sekä  itsenäisyyden lisäämiseen
• Pitkäjänteiseen asennekasvatukseen
• Uskonnollinen kasvatus on prosessi - ihmistä voidaan kehittää, opettaa ja kouluttaa, koska ihminen voi muuttua.
• Ihmisen asenne elämään on opittava ja opetettava ilmiö
• Uskonnollinen kasvatus  kattaa sekä sisäisen että ulkoisen elämän
• Kolme tavoitetasoa:

1. Asennetaso (koko kasvatusjärjestelmä)
2. Tietotaso (peruskoulu ja lukio)
3. Taitotaso (koko kasvatusjärjestelmä)

• Kasvatus pyrkii elämän-, ajan- ja tulevaisuudenhallinnan oppimiseen
• Uskontokasvatus koulussa ei ole uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi kasvattamista vaan arvo- ja asennetasolta nousevan oman identiteetin kehittämistä
• Painopiste on yhä enemmän sisäiseen ja itsenäiseen elämään kasvamisessa.
• Kasvatuksen täytyy keskittyä monipuoliseen ihmisen kehittymiseen

USKONNON HARJOITTAMINEN KOULUISSA

• Uskonnon opetuksessa oleva uskonnollisen riitin esittely, hengellinen musiikki, uskonnollinen taide tms. ei ole uskonnon harjoittamista

Uskonnolliset tilaisuudet:

• Sisältävät uskonnollisia elementtejä kuten rukousta, uskonnollisia tekstejä, uskonnollista musiikkia
• Uskonnollisista tilaisuuksista tulee tiedottaa huoltajille ja opiskelijoille jotta Perustuslaillisia oikeuksia (11§ 2 mom.) ei rikota

Koulun juhlat:

Osa suomalaista perinnettä

• Voi sisältää uskonnollisia elementtejä (esim. virsi) eikä juhla ole uskonnollinen tilaisuus
• Tyypillisiä esimerkkejä: kevätjuhla, joulujuhla, itsenäisyyspäivän juhla, äitienpäivä

Tehtävänjaosta

Koulun tehtävä:

• Opetus
• Kasvatus
• Uskonnollisen yhteisöntoiminnan huomioiminen omassa toiminnassa – yhteistyö

Uskonnollisen yhteisön tehtävä:

• Julistus
• Yhteisön jäsenyyteen kasvattaminen
• Toimitukset, riitit, seremoniat
• Tuki koulun toiminnalle

Ruokarukous

• Kysymys:

Onko ruokarukous uskonnonharjoitusta, uskontokasvatusta vai uskonnonopetusta?

• Vastaus:

Kaikkia niitä tilanteesta riippuen.