SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Miksi katsomuskasvatusta?

Silja Lamminmäki-Vartia.

TM, KK Silja Lamminmäki-Vartian mukaan VASU2017 haastaa niin varhaiskasvatuksen henkilöstön kuin johtajuudenkin. Tähän asti katsomuskasvatus on ollut työntekijöiden henkilökohtaisten ajatusten ja osaamisen ohjaamaa mutta uuden varhaiskasvatussuunnitelman normittavuus tuo katsomuskasvatuksen jokaisen työntekijän tehtäviin. Samalla se on haaste johtajuudelle: Miten järjestää tarvittava koulutus ja tiedostus, jotta uudistukset etenevät ruohonjuuritasolle? Haasteisiin vastaaminen edellyttää sen pohtimista, miksi katsomuskasvatusta oikein tarvitaan. 

 

– Ensinnäkin kysymystä voidaan tarkastella varhaiskasvatuslain tavoitteiden valossa. Lain tavoitteisiin ei päästä, ellei eettinen ja katsomuksellinen ulottuvuus ole läsnä varhaiskasvatuksessa. Aito kieli- ja kulttuurikasvatus vaatii myös katsomuskasvatusta. Suurin haaste perhelähtöisyyden ja ammatillisuuden toteutumiselle on henkilöstön asenteet aihepiiriä kohtaan.

 

– Katsomuskasvatusta voidaan perustella myös lapsen oikeuksien ja katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kautta. YK:n lapsen oikeuksien julistus määrää, että lapsella on oikeus kieleen, kulttuuriin, henkiseen ja hengelliseen sekä moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon ja kasvatukseen. Näiden asioiden tarpeellisuutta ei määritellä yhteiskunnasta tai aikuisista käsin vaan lapsesta käsin. Lapsen oikeus on tulla kuulluksi ja nähdyksi katsomuksellisten kysymystensä kanssa. Lapsen kysymykset voivat hämmentää aikuista eikä ole yhtä oikeaa tapaa käsitellä lapsen katsomuksellisia kysymyksiä.

 

– Katsomuskasvatus muotoutuu ryhmän mukaan ja sen on käsiteltävä sellaista maailmaa, mikä on merkityksellistä lapsen elämänpiirissä. Katsomuskasvatus ei ole indoktrinaatiota vaan se on lasta varten. Tämä edellyttää työntekijöiltä oman katsomuksen etäännyttämistä ja ammatillista otetta.

 

– Varhaiskasvatus on osa elinikäisen oppimisen polkua. Katsomuskasvatus on yleissivistävää ja sillä annetaan eväitä maailman monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Jo kolmevuotias pohdiskelee katsomuksellisia kysymyksiä ja siksi katsomuskasvatusta tarvitaan jo varhaiskasvatuksessa. Katsomuskasvatus antaa välineet ja käsitteet maailman ymmärtämiseen.

 

– Katsomuskasvatus muistuttaakin osittain S2-opetusta: Mistä maahanmuuttajataustainen lapsi saa suomen kielen käsitteet puhua muslimien kodin juhlista, kun kotona ei puhuta suomea? Omasta kulttuuri- ja katsomustaustasta on mahdoton kertoa, jos päiväkodissa anneta käsitteitä kertomiseen. Katsomuksellisen moninaisuuden käsittelyyn työntekijät tarvitsevat sekä perheiden, että lähialueen toimijoiden apua.

 

– Katsomuskasvatuksella rakennetaan yhteiskuntarauhaa ja suvaitsevaisuutta moninaisuudessa. Päiväkodissa lapsi kohtaa saman maailman, joka on myös päiväkodin seinien ulkopuolella: monikulttuurinen päiväkoti on myös moniuskontoinen ja monien katsomusten päiväkoti. Vaikka kotien uskontokasvatus on vähentynyt, asenteellinen tieto uskonnoista näyttää lisääntyneen. Uskonnoista ja katsomuksista vaikeneminen lisää epäluuloa.

 

– Julkista keskustelua vaivaa neutraaliuden harha, jonka mukaan uskonnottomuus nähdään parempana ja objektiivisempana vaihtoehtona. Uskontokasvatusta ei kuitenkaan voida korvata kulttuurikasvatuksella. Moniarvoisessa yhteiskunnassa myös uskonnolliset arvot on otettava samalle viivalle sekulaarin yhteiskunnan arvojen kanssa.

Miksi katsomuskasvatusta? Silja Lamminmaki-Vartia.pdf



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.