SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Dosentti Kari Kuula: Paavali Areopagilla

 

Kari Kuula ilmoitti aloittavansa puheenvuoronsa henkilökohtaisella todistuspuheenvuorolla. Hän kertoi, kuinka hän lukiolaisena innostui pelaamaan pingistä ja tutustui sitä kautta poikaan, joka ei koskaan kiroillut. Pian selvisi, että pelikaveri oli uskovainen. Kuula alkoi kysellä tältä innokkaana uskoon liittyviä asioita. Häntä kiinnosti erityisesti kolme asiaa.

 

Ensiksi: miksi ylipäänsä on syytä uskoa Jumalaan, ihmistä suurempaan mahtiin, josta kaikki on lähtöisin? Toiseksi: jos oletetaan Jumalan olevan olemassa, niin miksi kyseessä olisi juuri kristinuskon Jumala? Kolmas kysymys oli tämän seminaarin aihe: mitä ajatella muista uskonnoista? Kuulan pelikaverilla oli kuulemma hyvät vastaukset kaikkiin kolmeen kysymykseen.

 

Mitä siis ajatella heistä, jotka eivät ole kristittyjä? Tämä on tärkeä kysymys kristityille, koska uskomme ihmiskuva on universaali: rotuun ja sukupuoleen katsomatta ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Lisäksi Kristus sanoo, että hän vetää kaikki tykönsä kun nousee taivaaseen. Kuinka siis yhdistää uskomme universaalius ja partikulaarisuus, Kuula kysyi.

 

Raamatussa on rakennusaineita uskontoteologiselle pohdinnalle. Paavali esimerkiksi kohtaa kreikkalaisen uskonnon Areopagi-puheessaan. Puheen idea on seuraava: Paavali tuli Ateenaan ja huomasi, että ateenalaiset ovat uskonnollisia ihmisiä. Hän saarnasi Kristusta synagogassa ja torilla, jolloin ateenalaiset kiinnostuivat hänen sanomastaan. Tämän jälkeen hänet vietiin Areiopagi-kukkulalle, jossa hän piti kuuluisan puheensa.

 

Puhe on Kuulan mukaan poikkeuksellisen hieno. Hänen mukaansa siinä toteutuu niin sanottu ”suppilosuostuttelutekniikka”: alussa esitetään kaikkia yhdistävä asia, jonka jälkeen suppiloa aletaan kaventaa yhä enemmän siten, että osa joukosta on edelleen samaa mieltä ja muitakin houkutellaan hyväksymään näkemys.

 

Paavali aloittaa kehumalla kuulijoita ja sanomalla, että kaikesta näkee ateenalaisten kunnioittavan jumalia. Tämä oli tuohon aikaan suuri hyve ja kuulijat siten tyytyväistä kuulemaansa. Paavali kertoi, kuinka hän oli huomannut lukuisia kulttipaikkoja – ja yhden, joka oli omistettu tuntemattomalle jumalalle. Tuohon aikaan oli tavallista, että jos ihmiselle oli käynyt hyvin, mutta hän ei tiennyt, mikä jumala oli auttanut, hänen oli mahdollista kiittää tuntematonta jumalaa. Paavali ottaa tästä tuntemattoman jumalan alttarista lähtökohdan argumentilleen. Sitä jumalaa, jota ateenalaiset tuntematta palvoivat, Paavali omien sanojensa mukaan julisti. Hänen mukaansa ateenalaiset eivät vain olleet selvillä siitä, mitä kaikkea tuo jumala on tehnyt.

 

Paavali aloittaa Kuulan mukaan puheensa positiivisesti mutta siirtyy vähitellen varovaiseen uskontokritiikkiin. Hän kritisoi pakanauskontoja samoin kuin monet filosofit ennen häntä. Hän puhuu koko ajan jumalasta yksikössä – on siis olemassa vain yksi Jumala. Tässä hän liittyi laajaan filosofiseen traditioon, jonka mukaan on olemassa suurin jumala tai alkuykseys, vaikka ihmiset palvovatkin monin eri tavoin. Paavalin puhuessa näin ihmisten oli helppo yhtyä hänen näkemykseensä. Onhan luonnollista, että jos on vain yksi Jumala, maailmankaikkeuden on oltava hänen tekoaan. Lisäksi hänen on oltava niin suuri, ettei hän asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä.

 

Paavalin puheen seuraava pointti on, että koska Jumala on luonut kaikki ihmiset, hän on myös kiinnostunut heistä. Hänellä on persoonallinen suhde kaikkiin kansoihin. Jumala toivoo Paavalin mukaan lisäksi, että ihmiset etsisivät häntä, sillä Jumala on tarkoittanut ihmisen henkilökohtaiseen suhteeseen kanssaan. Paavali haluaa sanoa, että Jumala haluaa antaa ihmisille hyvää eikä kaipaa palvontaa.

 

Paavali tuo myös esiin, kuinka Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Jumala läpäisee kaiken, pitää kaiken olemassa. Tällainen ajattelu oli tuttua mm. stoalaisille filosofeille. Jumala on suuri ja ylittää kaiken inhimillisen. Tästä syystä ihminen ei voi Paavalin mukaan hankkia kovin syvällistä tietoa siitä, kuka Jumala todella on. Hapuillessaan ihminen pääsee johonkin asti, mutta jos hän haluaa päästä perille, Jumalan on tultava vastaan. Paavalin sanoma on, että Jumala tulee vastaan.

 

Paavalin pääteesi on Kuulan mukaan viimein seuraava: Jumala on pitkään sietänyt ihmisten tietämättömyyttä mutta nyt Jumala vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. Paavali tarkoittaa, että Jumala oli sietänyt ihmisten vääriä käsityksiä itsestään; Jumala oli ymmärtänyt, että vaikka ihmiset suorittivatkin vääriä palvontamenoja, häntä he silti tavoittelivat.

 

Paavalin julistamaan parannukseen kuuluu kaksi asiaa: ensiksikin kristityksi kääntyminen, toiseksi mielenmuutos. Kun ihminen kääntyy kristityksi, hän saa oppia Jumalasta. Hapuileva saa vihdoin kunnollisen otteen siitä, mitä todella on. Evankeliumin tiedollinen viesti on se, kuka Jumala on. Siksi ensimmäisiä kristittyjä kutsuttiin opetuslapsiksi. Kristityksi kääntyminen oli Paavalin mukaan täyttymys sille, mitä antiikin filosofit ja runoilijat olivat aavistelleet. Paavali antaa rohkean lupauksen, josta käy ilmi kristinuskon ilmoitusluonne: kristinusko paljastaa lopullisen totuuden siitä korkeimmasta, jota ateenalaiset ovat tavoitelleet.

 

Lopuksi Kuula nosti esiin neljä uskontoteologista huomiota. Ensiksi: Uuden testamentin maailmassa tulee esiin ikään kuin siemeninä tai alkuoraina asioita, jotka kasvavat seuraavien vuosisatojen aikana syvällisemmiksi teologisiksi ajatuksiksi. Paavalin puhe on kristillisen uskontoteologian ensimmäisiä painavia puheenvuoroja mutta ei kuitenkaan viimeinen.

 

Toiseksi, ihmisten palvontamenot syntyvät aina jostakin. Uskontojen pohjalla taju ihmistä suuremmasta; uskonnot ovat merkkejä ihmisen jumalatajusta. Uskonnollinen palvonta kohdistuu aina johonkin. Vaikka Paavalin mukaan ihmisen käsitys jumalasta on sumeaa, pohjimmiltaan ei ole kuitenkaan mahdollista palvoa muuta jumalaa kuin sitä ainoaa, joka on olemassa. Tämä näkökulma antaa kristityille positiivisen näkökulman ihmisten uskonnollisuuteen ja muihin uskontoihin. Voidaan ajatella, että muiden uskontojen palvonta todistaa Jumalasta ja jumalakaipuusta.

 

Kolmanneksi, kaikilla ihmisillä on mahdollisuus elää eettisesti vahvaa elämää. Siihen ei tarvita kristillistä erityisilmoitusta, koska Jumala on lähellä kaikkia.

 

Viimeisenä kohtana Kuula pohti teemaa, miten pelastus saavutetaan kristinuskon ulkopuolella. Vakava uskontoteologinen pohdinta on noussut vasta 1900-luvulla, kun kristityt heräsivät siihen tosiasiaan, että maailmassa on lukuisia muitakin uskontoja. Tässä katolinen kirkko on näyttänyt suuntaa.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.