SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

 Kaste lahjana ja tehtävänä – Uskovien kasteen merkitys tänään

FT, pastori Jari Portaankorva alusti 15.3.2019 SEN:n Teologisen ja opillisen keskustelun jaoston järjestämässä seminaarissa Kastettu Kristukseen, ”hyvyyteen” vai ei ollenkaan? – Kasteen rooli ja merkitys muuttuneessa yhteiskunnassa.

Kaste on kertomus

Uskovien kaste sisältää kertomuksen ja tarinan siitä kuinka tulimme uskoon. Kasteen malli ja opetus löytyy Apostolien teoista ja Jeesuksen elämästä. Baptistisen käsityksen mukaan kristityn uusi elämä alkaa uudestisyntymisessä (uskossa Kristukseen), jota seuraa kaste. Seurakunnan keskellä tapahtuvaa kastetta edeltää uskontunnustus. Kaste on ulkoinen osoitus siitä, mitä on tapahtunut ihmisen sydämessä uudestisyntymässä.

 

Kaste merkitsee vanhan elämän loppua ja julkista uuden elämän alkua Kristuksessa. Kaste puhuu symbolisesti parannuksesta, kuolemasta synnille, kääntymyksestä ja puhdistuksesta. Meidät on kasteessa yhdistetty Kristukseen, hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa. Kaste on todistamassa Jumalan ja ihmisten edessä Jumalan kutsua elämässämme.

 

Uskovan kaste nähdään erityiseksi hetkeksi kristityn uskonvaelluksen matkalla. Kasteessa Jumalan läsnäolo ja siunaus kohtaavat ihmisen. Symbolina upottaminen veden alle kuvaa kuolemaa ja vanhan elämän ja ihmisen hautaamista. Vedestä nouseminen kuvaa sitoutumista ja antautumista Jumalan käyttöön. Kasteessa osallistumme Kristuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Vanha ihminen, Aadam haudataan kuolemaan ja jatkamme eteenpäin yhdessä Kristuksen kanssa uusina luomuksina, ja vaellus Kristuksen kanssa huipentuu kuolleiden ylösnousemukseen. Usko ja kaste kuuluvat Raamatussa yhteen (esim. helluntaina ja Korneliuksen kodissa ym.)

 

Kaste on tehtävänä ja lahjana

Jeesuksen oma esimerkki kertoo, kuinka hän meni pyytämään kastetta Johannes Kastajalta. Jeesus oli noin 30-vuotias ja saapui Johanneksen luo, joka julisti parannuksen evankeliumia ja kastoi kaikki jotka olivat valmiita kääntymään ja tekemään parannuksen elämässään. Kasteen jälkeen Jeesus aloitti julkisen tehtävänsä. Kasteessa taivas avautui ja Jumala siunasi Jeesuksen tehtävään.


Seurakunnan tehtävä on samalla tavoin julistaa ja kastaa. Evankeliumin julistaminen ja kaste kuuluvat aina yhteen. Apostolien tekojen kertomuksissa kasteesta näkyy sama kaava: Ensin evankeliumin julistaminen. evankeliumin kuuleminen. evankeliumin vastaanottaminen ja sitten kaste Kristukseen. Jeesus lähetti apostolit suuressa lähetyskäskyssä kaikkeen maailmaan. Menkää ja tehkää opetuslapsia kaikista kansoista, ja kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä.

 

Varhainen seurakunta harjoitti saarnaa ja kastetta. Pietari julisti helluntaina evankeliumia "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” Lahjaksi annettiin Pyhä Henki, kasteen yhteydessä. Tekstissä usko, kaste ja Pyhä Henki ovat tässä lähekkäin. Helluntaina kaste merkitsi sisällöltään kuuliaisuutta, parannusta ja uskoa Kristukseen. Kaste oli merkki sydämen kääntymyksestä Jumalan puoleen. Kaikki, jotka kääntyivät ja ottivat kasteeen saivat siinä hetkessä Jumalalta Pyhän Hengen. Apostolien teoissa muiden kertomusten yhteydessä kääntymystä ei liitetä aina Pyhän Hengen saamisen yhteyteen. Korneliuksen kodissa annettiin kuulijoille ensin Pyhä Henki ja sitten heidät kastettiin.

 

On olemassa muitakin esimerkkejä kasteesta Apostolien teoissa ja varhaiskirkon käytännöissä, jotka viittaavat siihen, että uskovien kaste oli olennainen osa varhaisen kirkon elämää. Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) BEM-asiakirjassa (BEM = Baptism, Eucharist and Ministry eli Kaste, ehtoollinen ja virka) vuodelta 1982 lukee seuraavasti kasteesta: “Kaste henkilökohtaisen uskon perusteella on varhaisin todistettavissa oleva malli Uuden testamentin pohjalta.”

 

Uskovien kaste ja ekumenia

Seuraavissa teksteissä näkyy ev.lut. kirkon ja baptistien välisen dialogin tuloksia pohdittaessa eroa kastekäsityksissä. Baptistit käsittävät, että lapset kelpaavat Jumalalle sellaisenaan ilman kastetta. Lapset ovat tietämättään ja tahtomattaan osallisia syntiinlankeemuksesta, mutta samoin osallisia lunastuksesta ilman omia tai toisten heidän puolestaan suorittamia tekoja.

 

Luterilaiset korostavat laajemmin uskon sisältöä ja olemusta, baptistit taas uskon ilmenemistä sekä sen suhdetta seurakuntaan ja yhteiskuntaan. Kysymyksessä kasteesta on ymmärrys ja kunnioitus toistemme näkemyksiä kohtaan kasvanut dialogin edetessä. Yhdessä voimme todeta uskon ja kasteen kuuluvan yhteen, kasteen olevan kertakaikkinen ja liittävän seurakunnan yhteyteen. Luterilaiset korostavat kasteen olevan armonväline; baptistit näkevät sen enemmän tunnustautumisena uskoon.”

 

Neuvotteluissa käsitys uskosta osoittautui huomattavan yhdenmukaiseksi. Molempia osapuolia yhdisti reformaation löytö uskonvanhurskaudesta. Usko on aina yksin Jumalan lahjaa ja vaikutusta. Raamatussa usko on moniulotteinen asia, ja ihmisen elämässä se painottuu eri ikäkausina eri tavoin.

 

Kun uskosta pyritään antamaan järjestelmällinen kokonaiskuva, siinä on kummankin mukaan asioita, jotka jäävät Jumalan salaisuudeksi. Tällaisia ovat luterilaisella taholla käsitys pienen lapsen uskosta, baptistisella taholla sellaisen ihmisen usko, joka ei kykene tekemään henkilökohtaista ratkaisua. Meitä kantaa ajatus, että pelastava usko ei ole koskaan vain minun uskoani Kristukseen, vaan myös Kristuksen uskoa minussa.

 

Ykseys sovitetussa erilaisuudessa

Luterilaisten ja baptistien on yleensä nähty eroavan erityisesti uskon ja kasteen suhteessa. Yhdessä voimme kuitenkin todeta, että usko ja kaste kuuluvat yhteen. Kaste on merkki Kristuksen ruumiin jäseneksi ottamisesta ja paikallisseurakunnan jäseneksi tulemisesta. Luterilaiset ymmärtävät kasteen vaikuttavana merkkinä, joka lahjoittaa syntien anteeksiantamuksen. ”Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin”. Baptistit ymmärtävät kasteen merkkinä Jeesuksen opetuslapseksi tunnustautumisesta.

 

Sekä luterilaiset että baptistit yhtyvät ajatukseen kasteen kertakaikkisuudesta ja yhdestä kristillisestä kasteesta. Eroja on siinä, mitä pidetään oikeana kasteena. Luterilaisen käsityksen mukaan oikein kastettu on kastettu vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Samoin baptistisen käsityksen mukaan kaste tapahtuu upottamalla kolmiyhteisen Jumalan nimeen ja on myös tietoisesti uskovan tunnustautumista Jeesukseen Kristukseen.

 

Vaikka useimmat baptistiyhteisöt eivät hyväksy lapsikastetta, ne eivät kuitenkaan pidä sitä merkityksettömänä matkalla täyteen opetuslapseuteen. Yhdysvalloissa ja eurooppalaisten baptistiyhdyskuntien kesken on suuri kirjavuus kastekäsityksessä, aina funktionalismista sakramentalismiin. Kaste ymmärretään yleensä vertauskuvalliseksi tapahtumaksi ja pääpaino on uuden jäsenen uskontunnustuksessa. Ruotsissa ja Englannissa sekä Saksassa on baptistiseurakuntia, jotka hyväksyvät lapsikasteen kasteeksi uudelta jäseneltä. Nämä seurakunnat kuitenkin edellyttävät baptistiseurakuntaan liittyvältä, että uusi jäseneltä henkilökohtaista uskontunnustusta ja että hyväksyy baptistisen seurakuntaopin.

 

Luterilaiset toivovat ja pitävät tavoitteenaan, että baptistiseurakuntaan liittyvää, kastettua luterilaista tai Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsen- tai tarkkailijakirkon jäsentä ei enää kastettaisi baptistiseurakunnassa vaan kristillisen uskon tunnustaminen riittäisi. Luterilaiset tunnustavat baptistien kristillisen kasteen.

 

Baptistit toivovat, että luterilaiset voisivat ymmärtää ja kunnioittaa ihmisiä, jotka ovat kuuluneet luterilaiseen kirkkoon, mutta jotka ovat vieraantuneet siitä ja löytäneet hengellisen kodin baptistiseurakunnassa tai niitä, jotka edelleen kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, mutta osallistuvat säännöllisesti baptistiseurakunnan toimintaan.

 

Yhdymme Suomen Ekumeenisen Neuvoston Ekumenian hyvät tavat-julistuksen linjaukseen: ”Evankelioimisen tarkoitus on julistaa pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa. Se ei saa pyrkiä heikentämään tai katkaisemaan yksilön siteitä omaan kirkkoonsa tai kristilliseen yhteisöönsä. Tällä tavalla haluamme erottaa evankeliumin julistamisen proselytismistä, eli pyrkimyksestä toisten kristillisten yhteisöjen jäsenten käännyttämiseen omaan kristilliseen yhteisöömme.”

 

Lähde:

2013

 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.