SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Heikki Huttunen: Suomen ekumeeninen tilanne

Isä Heikki Huttunen esitteli suomalaisen ekumenian historiaa ja nykytilannetta. Hän nosti esiin kaksi asiaa, jotka antavat ilmeensä suomalaiselle ekumenialle. Suomalainen kirkkohistoria on koko tuhatvuotisen historiansa ajan ollut läntisen ja itäisen perinteen kohtaamista. Nykytilanteessa ortodoksisuus on pieni vähemmistö, mutta historiallisesti tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Näihin päiviin asti ortodoksiuus ei ole ollut leimallisesti maahanmuuttajakirkko eivätkä ortoksit koe elävänsä diasporassa, vaikka he edustavatkin vähemmistöä. Viime vuosien maailmanpoliittiset tilanteet ovat kuitenkin tehneet ortodoksisesta kirkosta monikulttuurisemman.

 

Reformaation ajoista lähtien enemmistökirkkona vaikuttanut luterilaisuus ei ole ainut uskonnollisuuteen vaikuttanut tekijä. Oman leimansa on antanut kansan kaksikielisyys: ruotsinkielinen kulttuuri ja kieli ovat vaikuttaneet kirkkojen ja seurakuntien elämään alueellisesti. Oma lukunsa ovat Suomen Lapissa elävät saamelaiset, ainut Euroopassa elävä alkuperäiskansa. Toisaalta Suomessa elää myös vanha islamislainen perinne, jota Suomen tataarit pitävät yllä.

 

Kirkkojen ja kristittyjen rinnakkaiselolla on Suomessa tuhatvuotinen historia mutta ekumenian hedelmiä kirkkojen tasolla on nautittu vasta sadan vuoden ajan. Ekumeeninen liike vaikutti Suomeen Ruotsin, erityisesti Nathan Söderblomin työn kautta. Suomen Ekumeeninen Neuvosto perustettiin lähes sata vuotta sitten, vuonna 1917 ja sen taustalla vaikutti voimakas NMKY-liike ja rauhanliike. Jo hyvin varhain, 1920-luvulla kirkot tunnustivat Suomen Ekumeenisen Neuvoston työyhteyden.

 

II Maailmansota synnytti uuden tarpeen käytännön ekumenialle ympäri Suomea: Karjalasta tulleet evakot toivat mukanaan ortodoksisuuden myös niihin kyliin, joissa sitä ei aiemmin ollut ollut. Ekumeeninen yhteys Katoliseen kirkkoon avautui Vatikaanin II konsiilin myötä ja vuonna 1968 Katolinen kirkko liittyi Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäseneksi. 

 

1990-luvulla ekumenia sai uutta voimaa kun vapaakirkot aktivoituivat paikallistasolla. Nykyään kaikki maailmanlaajuisten kristillisten perinteiden suomalaiset kirkot ovat mukana ekumeenisessa työssä. Jopa useat niistä post-karismaattisista kirkoista, jotka eivät ole SEN:in jäseniä, toimivat ekumeenisesti paikallistasolla. Viimeisen sadan vuoden ajalta kehitystä tarkasteltaessa voisikin sanoa, että 1970-luvulle asti kansallisen tason ekumenia oli tärkeää kun taas 1970-luvun jälkeen keskeisiksi on noussut kirkkojen ja seurakuntien yhteys paikallisesti.

 

 Viimeisen vuosikymmenen ajan suomalaisessa ekumeniassa on ollut esillä neljä teemaa. Ensimmäinen niistä on maahanmuutto ja erityisesti kirkot turvapaikkana. Toisena ovat uskontojenväliset suhteet. Vuodesta 2005 lähtien uskontojenvälinen yhteistyö on siirtynyt luterilaiselta kirkolta ekumeeniseksi tehtäväksi. Pienillä kirkoilla ei itsellään ole resursseja tähän työhön, jolloin Suomen Ekumeeninen Neuvosto on luonut yhteisiä suhteita muiden uskontojen suuntaan.

 

Kolmanneksi ekumeeniseksi teemaksi ovat nousseet ilmasto- ja ympäristökysymykset. Yhteisellä ympäristötyöllä on kannettu kirkkojen eettistä roolia. Viime vuosina pinnalla ovat tosin olleet talous- ja pakolaiskriisi, mutta ympäristökysymys ei ole poistunut vaan on yhä ajankohtainen.

 

Neljänneksi ekumeenisia voimia on yhdistetty keskustelussa uskonnon roolista yhteiskunnassa. Uskontojen ja kirkkojen suhteet valtioon ovat moninaisia, eivätkä uskonnolliset yhteisöt ole suhteessa valtioon tasa-arvoisia. Toisaalta keskustelua käydään uskonnon paikasta yhteiskunnassa, lainsäädännössä ja julkisessa tilassa. Aggressiivinen sekularismi on haaste kirkoille myös Suomessa.

 

Epätasaisista voimasuhteista huolimatta suomalainen ekumenia on elävää. Tämä on mahdollista siksi, että suurta enemmistöä edustava luterilainen kirkko on ekumeenisesti avoin. Haasteena suomalaisessa kontekstissa on ekumenian vaikuttavuus: tarkoittavatko ekumeeniset keskustelut mitään kirkkojen käytännön elämän kannalta. 

 

Esimerkiksi luterilaisessa kirkossa yhteistyö sekulaarien toimijoiden kanssa nähdään tärkeämmäksi kuin yhteistyö muiden kirkkojen ja seurakuntien kanssa. Toisaalta ekumeenisuudella on omat haasteensa myös kirkkojen sisällä – välillä yhteyden löytyminen kirkkojen sisällä on vaikeampaa kuin niiden välillä.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.