SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Karl-Heinz Wiesemann: Saksan ekumeeninen tilanne

Saksalaisen yhteiskunnan uskonnollisesta tilanteesta on mahdotonta antaa yksinkertaistettua kuvaa. Maassa on 81 miljoonaa asukasta, joista 50 miljoonaa on kristittyjä. Kaikki globaalit kristilliset perinteet on edustettuina. Kristillisen kentän muotoutumiselle ja ekumeenisille kehityskuluille merkittävimmät tapahtumat alkoivat reformaatiosta. 

 

Reformaatiota seurasi sota luterilaisten ja katolisten välillä ja rauha, joka solmittiin Augsburgissa. Rauha ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä sitä seurasi 30-vuotinen sota. Sodan päätyttyä rauha laajennettiin myös kalvinisteihin. Sotien jälkeen kirkkojen oli vaikea rakentaa suhteita, jotka perustuisivat luottamukselle. 1800-luvulla kristillinen kenttä moninaistui pienten liikkeiden, kuten baptistien ja metodistien nousun myötä.

 

II Maailmansota muutti ekumeenista tilannetta. Alueellinen jako luterilaisiin ja katolisiin sekoittui ja historiassa koettu vaino korvautui uudella vainon kokemuksella: kirkolliset tahot jakautuivat natsivallan vastustajiin ja tukijoihin. 1900-luvun jälkipuoliskoa leimasi myös vierastyöläisten mukanaan tuomat uudet uskonnolliset perinteet. Välimeren maista saksaan töihin tulleet toivat mukanaan kreikkalaisortodoksisuuden sekä islamin. 1980-luvun muuttoliikkeen myötä vahvistivat myös baptismi ja juutalaisuus.

 

Kylmän sodan jako Länsi- ja Itä-Saksaan vahvisti kirkollisten kehityskulkujen eriytymistä. Itä-Saksa nähtiin vahvasti sekulaarina vaikka Itä-Saksan protestanttiset kirkot olivat suuressa roolissa Berliinin muurin murtumisen ja neuvostovallan hajoamisen edistämisessä. Länsi-Saksa puolestaan on nähty vahvasti kristillisenä.

 

Nykyään saksalaisista kolmannes kuuluu katoliseen kirkkoon, kolmannes protestanttisiin kirkkoihin ja kolmannes ei kuulu mihinkään uskontoon. Ortodoksisuus ja vapaakirkollisuus vaikuttavat pieninä vähemmistöinä, kuten juutalaisetkin. Muslimeja väestöstä on 4%.

 

Viime vuosisadan kokemukset natsihallinnon ajoilta ovat jättäneet haavansa ekumeniaan ja kirkkoihin. Luottamusta on kuitenkin onnistuttu rakentamaan ja yhteistyö on alkanut kantaa hedelmää. Leimallista on kahden suuren kirkon jakama valta-asema. Ekumenia vaikuttaa sekä kansallisella, alueellisella, että paikallisella tasolla. Ruohonjuuritason ekumenia on tärkeää ja elävää. 

 

Yhteistyössä järjestetään juhlia, raamattupiirejä, nettisivuja, lähetystyötä sekä teologisia keskustelutilaisuuksia. Kirkon johtajien tasolla keskustellaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja käydään teologisia neuvotteluja. Tällä hetkellä katolinen ja protestanttinen kirkko järjestävät yhteisiä kirkkopäiviä – aiemmin molemmilla kirkoilla on ollut vuosittain omat kirkkopäivät, mutta tähänkin asti kirkkojen jäsenet ovat osallistuneet ekumeenisesti toistensa tapahtumiin.

 

Tällä hetkellä kirkot ovat töissä pakolaiskriisin helpottamiseksi. Muita yhteisiä haasteita ovat viime aikoina olleet taloustilanne, ilmastonmuutos, ihmisoikeudet sekä raamattutyöskentely.

 

Kansallisen tason ekumeenisia tehtäviä hoitaa Saksan kristillisten kirkkojen neuvosto ACK (Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen in Deutschland). Vuonna 1948 perustettu neuvosto aloitti työn protestanttiselta pohjalta, joka laajeni yhteistyöhön katolisen kirkon kanssa Vatikaanin II konsiilin jälkeen. Itä- ja Länsi-Saksassa neuvostot kuitenkin muodostuivat erilaisiksi ja Saksan yhdentymisen myötä neuvosto piti muodostaa uudelleen.

 

2000-luvun tärkeä virstanpylväs oli vuonna 2007 solmittu Mrgdeburgin sopimus jossa kirkot tunnustavat toistensa kasteet. Tämän sopimuksen alleoitti 11 kirkkoa – joitain kirkkoja jättäytyi myös sopimuksen ulkopuolelle.

 

Tärkeitä vuosittaisia tapahtumia on ekumeeninen Luomakunnan aika, jota vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja joka sen jälkeen on levinnyt laajalle. Saksan kirkkojen neuvosto julkaisee materiaalia Luomakunnan aikaa varten.

 

Tärkeään on ollut viime vuosina myös kristittyjen, juutalaisten ja muslimien yhteiset aktiviteetit, joiden kautta pyritään luomaan kohtaamisia ja siltoja toisen uskoon ja kulttuurin edustajiin. Uskontodialogia tehdään sekä kansallisella, että paikallisella tasolla.

 

Ekumenian haasteena on pienten kirkkojen ottaminen mukaan kahden ison kirkon yhteistyöhön. Tällä hetkellä keskustelulle ja yhteistyölle ei ole yhteisiä toimintatapoja. Toisaalta haasteena on myös ruohonjuuritason toimijoiden turhautuminen: ekumenian pyrkimykset tuntuvat tyhjiltä, kun ollaan niin kaukana kirkkojen yhteydestä.

 

Myös saksalaisen yhteiskunnan sekularisoituminen on haaste: monille ihmisille kristinusko on vieras vaikka se on kulttuurisesti osa yhteistä perintöä. Miten kirkko voisi ottaa missionaarisuuden tosissaan tässä ajassa? Miten antautua dialogiin, rohkaista toisia ja työskennellä yhdessä siten, että saadaan syvempi ymmärrys omasta perinteestä?

 

Myös lähestyvä reformaation merkkivuosi 2017 asettaa haasteen. Miten voitaisiin juhlia reformaation vuotta yhdessä, Kristuksen juhlana? Merkkivuosi tarkoittaa yhteistyötä valmisteluissa mutta myös kipeiden historiassa elävien muistojen parantamista. Taphtumia valmistellaan siinä toivossa, että Kristus yhdistää meidät.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.