SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Keskustelua

Burkhard Neumannin esityksen jälkeen keskusteltiin siitä, että vaikka kaste on Jumalan teko, myös muita toimijoita tarvitaan: kastettava, sekä yhteisö, johon kastetaan. Päähenkilöä on mahdoton osoittaa, sillä kaikki ovat välttämättömiä. Vaikka kaste on Jumalan teko, tarvitaan yksilön sisäistä kasvua sekä kasvua kirkon jäsenenä. Jumala jakaa armoaan meihin toistemme kautta. Myöskään synninpäästön ja ehtoollisen saadaksemme tarvitsemme toista ihmistä – aivan kuten kasteessakin.

 

Pohdittiin myös kirkkojen keskinäistä tunnustamista. Roomalaiskatolinen kirkko ei voi asettaa eklesiologisia  standardeja, joiden perusteella toinen kirkko tunnustetaan. Tunnustaminen ei voi perustua tiettyjen piirteiden tunnistamiseen toisessa. Kaikkien kirkkojen on otettava todesta oman kirkon ulkopuolella oleva pyhyys. Kirkon paradoksi on siinä, että vaikka olemme yksi Kristuksen Ruumis, olemme silti monta kirkkoa.

 

Haluttiin myös kuulla lisää katolisten ajatuksia siitä, miten he näkevät kristittynä kasvun elämänmittaisena prosessina. Antaako Jumala kasteessa eri asioita kuin konfirmaatiossa? Kasteessa annetaan Pyhä Henki, mutta mitä konfirmaatiossa annetaan, sitä ei vielä ole ratkaistu. Jeesuksessa Jumala antaa ihmisille kaiken, mutta tämän vastaanottaminen ja ymmärtäminen on elämänmittainen prosessi. Sakramenttien kautta voidaan palata siihen, että Jumala sanoo ihmiselle ”kyllä”.

 

Kysyttiin myös sitä, onko liikaa juututtu keskustelemaan siitä, mikä on kirkko ja mikä ei. Keskusteluissa pitäisi mennä pidemmälle! Toisaalta kommentoitiin, että kaste ei ole vain pelastuskysymys, sillä siinä on kyse myös liittymisestä Kristuksen ruumiiseen, Kirkkoon.

 

Magdeburgin sopimuksen seurauksia voidaan arvioida käytännön esimerkin kautta. Mikä on esimerkiksi ortodoksisen nuoren miehen tai naisen status, kun he tulevat roomalais-katoliseen kirkkoon tullakseen vihityiksi avioliittoon? Kysytäänkö, onko heitä konfirmoitu? Ovatko he tässä tilanteessa täysiä Kirkon jäseniä? Sopimuksen myötä heidän kasteensa tunnustetaan, eikä konfirmointia tarkisteta mistään. 

 

Lähtökohtana tulee olla, että Jumala ei ole voinut antaa armostaan vain 50% vaan kaiken. Ekumenia on keinoa löytää uusia tapoja kehittää tätä ajatusta ottaen huomioon myös pastoraalisen näkökulman. Kommentoitiin, että juuri tästä syystä Luther ei halunnut pitää konfirmaatiota sakramenttina.

 

Keskusteltiin siitä, minkä kasteen luterilaiset kirkot voivat tunnustaa: olennaista kasteveden ja kolmiyhteisen Jumalan nimeen kastamisen lisäksi on se, että kastetaan jonkun kirkon jäseneksi. Ongelmaksi nousevat tällöin ryhmät, jotka harjoittavat kastamista, mutta eivät ole tai halua olla kirkko. 

 

Jos taas jonkin kirkon yhteyteen kastamisen kriteeri täyttyy, on argumentoitava erikseen, miksi kaste ei olisi pätevä. Kasteen tunnustamiseen liittyy eklesiologisuus. Kuitenkin esimerkiksi mormoonien kastetta ja kirkkoa ei voida tunnustaa . Todettiin, että jännite kasteen yksilöllisen ja yhteisöllisen ulottuvuuden välillä on ollut läsnä jo alkukirkon ajoista lähtien.

 

Luterilainen perinne, millä täydennetään ekumeenista kasteen muotoilua (kastevesi ja kolmiyhteisen Jumalan nimeen kastaminen) sisältää kolme  tärkeää elementtiä: Ensinnäkin, kastajan uskolla ei ole vaikutusta kasteen pätevyyteen. Toiseksi kasteeseen liittyy Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyn lukeminen. Kolmanneksi kasteella liitytään kristilliseen yhteisöön joka tunnustaa apostolisen uskon. 

 

Kun nämä kohdat täyttyvät, kaste on pätevä – vaikka kasteen toimittaisi muslimi. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna tuntuu oudolta, että muissa kirkoissa ei hyväksyttäisi luterilaisen papin toimittamaa kastetta.

Todettiin, että on tärkeää, että kaikki kirkot voivat sanoa olevansa Kirkko isolla alkukirjaimella, eikä vain jokin kirkoista.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.