SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Keskustelua edellisen johdosta

Keskustelussa nousi monia eri näkökulmia siihen, mitä eksorkismilla tarkoitetaan: se voi tarkoittaa kristityn taistelua Kristuksen seuraajana demonisia valtoja vastaan. Toisaalta se voidaan nähdä suojana demonisilta valloilta tai siirtymisenä demonisten valtojen alta pois. Myös keskustelu demoneista ja hengistä sisältää eri tulkintoja: toisaalta ne voidaan nähdä persoonallisina voimina ja riivaajina, joita olemme tottuneet näkemään esimerkiksi afrikkalaisessa kansanuskossa ja kristillisyydessä.

 

Toisaalta jos ajattelemme pahuuden saavan muotonsa vain afrikkalaisessa tai aasialaisessa uskonnollisuudessa, tulemme sokeiksi omassa kulttuurissamme vaikuttaville pahuuden voimille. Afrikkalaisesta kontekstista tarkasteltuna länsimaalainen kulttuuri on ahneuden ja itsekkyyden henkien riivaama. Kulttuurisen erot käsityksissä luonnollisista ja yliluonnollisista asioista estävät joskus ymmärtämästä toisten maailmankuvaa. Ekumeeniset keskustelut paljastavat kulttuurisia ilmiöitä, jotka ovat meille vieraita – meidän tulee muistaa avoimuus sekä hyvää, että pahaa tarkastellessa. Huomautettiin, että myös Luther piti itsekkyyden ja itsekeskeisyyden henkeä pahana henkenä. Korostettiin, että evankeliumi on eksorkismia ja katolisesta näkökulmasta rippi on tärkein keino pahan valtoja vastan.

 

Tuotiin keskusteluun käytännön ajatuksia siitä, miten voitaisiin tukea kasteesta kasvamista. Eri kirkoilla on paljon hyviä aikuiskatekumenaattikäytäntöjä. Näistä voitaisiin oppia ekumeenisesti ja niin on tapahtunutkin: esimerkiksi Alfa-kurssi on levinnyt kansainvälisesti. Ruotsissa järjestetään pääsiäisestä pääsiäiseen kestävä katekumenaatti niille, jotka haluavat kasteen tai jotka haluavat uudistaa kasteensa.

 

Pohdittiin myös sitä, mitä luterilainen muotoilu, jonka mukaan kasteessa ihminen tulee Jumalan lapseksi, tarkoittaa. Ajatus nähtiin ongelmalliseksi, sillä luomisen kautta me olemme kaikki Jumalan lapsia. Tämä ongelma näkyy myös luterilaisten kastesaarnojen teologiassa, jossa usein korostetaan ensimmäistä uskonkohtaa ja Jumalan lapseksi tulemista. Saarnoissa tulisi rakentaa siltoja luomisesta ja kasteesta Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä Pyhän Hengen työhön. Kaste ei ole Jumalan lapseksi tulemista vaan liittymistä Kristukseen ja uutta elämää hänessä. Galatalaiskirjessä korostetaan taas pukeutumista Kristukseen.

 

Pohdittiin myös yhteisen uskon merkitystä kasteessa. Mikäli vanhempien usko tulee lapsen kasteeksi, eikö vanhemmat tulisi ottaa tiiviimmin mukaan kasteen suunnitteluun ja muistamiseen?

 

Tuotiin esiin myös kasteen liittyminen lähetystyöhön. Lähetyskäskyssä kehotetaan kastamaan ja opettamaan mutta kirkoilla on eri käsityksiä siitä, missä järjestyksessä näitä tehtäviä tulee toteuttaa – erilaisille käsityksille on mahdollista löytää perusteluita lähetyskäskyn monitulkintaisesta alkutekstistä. Kehotetaanko tekemään ihmisistä Jeesuksen seuraajia ja kastamaan heitä vai tekemään ihmisistä Jeesuksen seuraajia kastamalla heitä?

 

Lähetystyö kuuluu kristityn elämään mutta mitä tämä tarkoittaa nykymaailmassa? Ihmiset etsivät henkisyyttä, hengellisyyttä ja arvoja ja haluavat kirkkojen toteuttavan heidän toiveensa – kuitenkaan he eivät halua tulla kristityiksi. Saksassa kristilliset koulut ovat suosittuja ja monet ei-kristilliset perheet haluavat tuoda lapsensa näihin kouluihin. Kirkot ovat tehneet paljon työtä ja uudistuksia, mutta jäsenmäärä ei kasva. Ihmiset eivät tarvitse kirkkoa – he eivät ole ateisteja, mutta eivät myöskään kaipaa mitään, mitä kirkolla on.

 

Pidettiin tärkeänä, että huolehditaan hyvin niistä, jotka vielä tulevat kirkkoon. Korostettiin myös sitä, että kirkon on oltava mieluummin työstä likaantuneena kaduilla kuin puhdas sisältä. Monien kokemus oli, että se, mitä kirkot tekevät pakolaistilanteessa on tärkeä todistus uskosta. Toisaalta ihmeteltiin, että kristityiksi itseään kutsuvat valtionpäämiehet eivät osoita kristillistä vieraanvaraisuutta.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.