SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Keskustelua Heinin ja Siban puheenvuorojen johdosta

Martin Heinin ja Christoph Stiban puheenvuorojen jälkeen käytiin keskustelua kasteen suhteesta uskontunnustukseen. Voiko kirkko olla kirkko, jos sillä ei ole mitään uskontunnustusta? Kirkko ja kirkon tunnustus ovat erottamattomat.

 

Kirkkojen keskinäisessä tunnustamisessa on aste-eroja: Roomalaiskatolinen kirkko tunnustaa, että roomalaiskatolisen kirkon ulkopuolella on kirkkoja. Silti muita kirkkoja ei tunnusteta täysin. Huomautettiin, että kysymys ei kuitenkaan ole vain rakenteellinen. Täyteen yhteyteen tarvitaan yhteinen tunnustus, sakramentit ja virkakäsitys.

 

Keskustelua herätti myös Heinin asettama laadun vaatimus: mikä laatu on tunnistettava toisista? Eikö laadun arvioimiseen tarvita jokin kriteeri? Perustavimmillaan keskustelu laadullisesta ulottuvuudesta vie meidät kysymykseen siitä, mikä on kristillinen kirkko. Heinin mukaan kyse on Kristuksen kirkon etsimisestä muista kirkoista. Yhteys moninaisuudessa on laadullinen määre. Kuitenkin voidaan kysyä, mitä yhteydellä tarkoitetaan. Protestanttinen näkökulma yhteyteen on, että yhteys ei ole ihmisten aikaansaannos. Toisaalta todettiin, että Kristuksen asettaman yhteyden löytymiselle pohja löytyisi yhteisestä kirkosta, sakramentista ja virasta – näiden kautta yhteys tulee näkyväksi.

 

Baptistien kastekäsityksessä kysymyksiä herätti uskon käsite. Mikä on tämän uskon sisältö?

 

Nostettiin esiin kysymys siitä, mitä tarkoittaa kastaminen Jumalan lapseksi. Eikö kaste tarkoita pikemminkin uutta elämää Kristuksessa, eikä Jumalan lapseksi tulemista. Pitäisi tehdä selvemmäksi ero Jumalan lasten ja kirkon välillä, sillä kaikki luodut ovat Jumalan lapsia. Mikä siis on Kirkko ja ovatko kastetut Jumalan lapsia erityisellä tavalla?

 

Tuotiin esille, että kenties pitäisi keskustella siitä, miten kasteen mysteeri on ilmaistu yksilön ja yhteisön arkielämässä – tämä voisi olla helpompi tie yhteyden rakentamiseen. Baptistien näkemys kasteesta haastaa selkeyttämään perusteluja lapsikasteelle: millä tavoin ihminen voi olla osa kirkkoa ja osallistua kirkon elämään, ennen kuin hän on tiedostava ja itse uskoa tunnustava jäsen.

 

Keskusteltiin siitä, että perustan tulisi olla jotain näkyvää: uskontunnustus, virka ja sakramentit. Näistä asioista meillä tulisi olla yhteisymmärrys – ei täydellinen mutta laajempi ja syvempi kuin nyt. Ekumeenisen metodin on mentävä syvemmälle.

 

Pohdittiin myös sitä, voisivatko baptistit ymmärtää lapsikasteen uskovien kasteena. Yhteisymmärrys tästä voisi olla jotain mistä päästäisiin jatkamaan. Baptistien näkökulmasta lapsikaste ei kuitenkaan ole uskovien kaste, sillä baptisteille keskeistä on nimenomaan kastettavan ihmisen henkilökohtainen usko. Luterilaiset puolestaan korostavat, että lapsi saa kasteessa henkilökohtaisen lahjauskon. Silti kirkkojen väliltä on vaikeaa poistaa eroa siinä, nähdäänkö kaste uskon merkkinä vai usko kasteen lahjana.

 

Huomautettiin, että mahdollisuudet yhteyteen ovat laajat: ei tule jumiutua erimielisyyksiin vaan koittaa uusia askeleita. Keskinäisen erilaisuuden tunnustaminen on tie yhteyteen. Pohdittiin myös sitä, miten voitaisiin ottaa vahvemmin todesta Kristuksen luoma yhteys lähtökohtana yhteyspyrkimyksille: Yhteys on olemassa, mutta se on vielä meiltä salattu. Yhteyden löytäminen edellyttää myös itsetutkiskelua: mikä minun kirkossani rikkoo kirkkojen välistä yhteyttä? Yhteyden löytyminen voi olla kipeä prosessi.

 

Todettiin myös, että kasteen vastavuoroinen tunnustaminen ei riitä yhteyden saavuttamiseksi. Tästä löytyy kirkon historiassa esimerkkejä, kuten areiolaiset. Kaste on portti Kristuksen yhteyteen mutta mitä on täysi elämä yhteydessä? Tarvitaan myös Jumalan armosta saatu usko ja Pyhä Henki.

 

Tuotiin myös esiin konfirmaatio kasteen vahvistamisena – miksi monissa kirkoissa kaste ja konfirmaatio on erotettu toisistaan erillisiksi toimituksiksi? Miksi on haluttu erottaa ehtoollinen kasteesta?

 

Todettiin, että konflikti voi olla tie yhteyteen. Prosessi ei vaadi vain askelia kohti toisen tunnustamista vaan se ohjaa myös oman taustan tarkasteluun ja omien käsitysten uudistamiseen. Kasteen tunnustaminen sitouttaa kirkot teologiseen keskusteluun!



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.