SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Keskustelua suomalaisesta ekumeniasta

Heikki Huttusen puheenvuoron jälkeen käytiin keskustelua suomalaisesta ekumeniasta. Kysymykseen siitä, miten Suomeen muuttaneet venäläiset vaikuttavat ortodoksisen kirkon elämään Huttunen vastasi verraten heitä ruotsiin lähteneisiin suomalaisiin: Muut asiat ovat usein kirkkoa tärkeämpiä, kun tulokkaat haluavat asettua uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kirkko on osa heidän elämäänsä kasteiden, häiden ja hautajaisten myötä. Ne venäläiset, jotka ovat olleet aktiivisia seurakuntalaisia Venäjällä, hakeutuvat Moskovan patriarkaatin alaisiin seurakuntiin. Kuitenkin kaikissa seurakunnissa vietetään jumalanpalveluksia myös slaaviksi ja useassa seurakunnassa on  venäläisiä pappeja.

 

Kiinnostusta herätti Suomen ortodoksisen kirkon asema: ortodoksinen kirkko on Konstantinopolin patriarkan alainen mutta silti autonominen. Venäjän ortodoksinen kirkko yritti saada Suomen ortodoksisen kirkon alaisuuteensa 1900-luvulla siinä onnistumatta. Kuitenkin venäläinen perinne on vaikuttanut kirkollisen elämän tapoihin suuresti.

 

Isä Raimo Goyorrola halusi tuoda katolisen näkökulman keskusteluun suomalaisesta ekumeniasta. Katolisella kirkolla on kahdeksan seurakuntaa, mutta silti heillä on jumalanpalveluksia 25:ssa kirkossa. Tämä on mahdollista, sillä luterilainen ja ortodoksinen kirkko osoittavat vieraanvaraisuutta katoliselle kirkolle lainaamalla tiloja. Jumalanpalveluksissa keskeinen rukous onkin rukous yhteyden puolesta.

Keskusteluun tuotiin luterilaisen kirkon vaikeudet: myös luterilaisen kirkon sisällä on liikkeitä ja herätyskristillisyyttä, jossa ekumeniaa ei pidetä tärkeänä.

 

Saksassa ekumeniaa rakennetaan myös paikallisneuvostojen tasolla. Suomessa paikallistaso on kuitenkin epävirallisempi ja perustuu usein työntekijöiden henkilökohtaiseen tuntemiseen. Yhteisiä tapahtumia varten perustetaan työryhmiä – Suomessa yhteistyö ei ole tarkoittanut konkreettisia esimerkiksi yhteisten kirkkojen rakentamista. Paikallisekumeniaa leimaa usein karismaattisuus, ja yhteistyö on toimivaa. Yhteistyöstä esimerkkejä ovat esimerkiksi ekumeeninen rukousviikko, yhteiset pyhiinvaellukset ja hippakuntayhteistyönä järjestetyt papiston koulutuspäivät sekä ekumeeninen yhteistyö, jota tehdään pakolaisten auttamiseksi.

 

Myös kristillisyyden rooli yhteiskunnassa herätti keskustelua. Huttunen vastasi, että tätä aikaa leimaa mentaalinen muutos: kirkot ovat yhteiskunnan kriittisiä ääniä. Nykyään asemoitumista tapahtuu myös uskontojen yhteistyön kautta – tällöin uskonnot yhdessä ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kysyttiin, onko New Apostolic Church lähestynyt SEN:iä. Huttusen mukaan ei ole – samoin myös uudet afrikkalaiset kirkot ovat vastatullut tulokas suomalaisessa kentässä ja vielä toistaiseksi yhteistyötä ei ole.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.