SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Martin Hein: Kasteen ekklesiologiset seuraukset

Magdeburgin sopimuksen allekirjoittajat tuskin osasivat arvioida sopimuksen mukanaan tuomia ekumeenisia avauksia. Lyhyen sopimustekstin muotoilut kasteen vastavuoroiseen tunnustamiseen herättävät kysymään, mitä on olla kirkon jäsen.

 

Protestanttisesta näkökulmasta tarkasteltuna kastetta pidetään yhteyden perustana. Kuitenkin on tunnustettava, että on paljon asioita, joissa kirkot eivät ole löytäneet yhteyttä. Mitä yhteyden rakentamiseksi vielä tarvitaan ja millaista yhteyttä haluamme kirkkoina tavoitella? Kaste on kutsu raja-aitojen ylittämiseen ja keskinäisen kumppanuuden julistamiseen. Yhteisen uskon kohde on Kolmiyhteinen Jumala.

 

Keskustelujen ja yhteyden löytymisen lähtökohtana oli kristologinen yhteisymmärrys. Kristus on kuollut ja ylösnoussut pelastaja. Kristuksen tuoma pelastus on yksi ja yhteinen. Kasteessa yhdistyvät henkilökohtainen ja yhteisöllinen ulottuvuus: ihminen kastetaan osallisuuteen Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Samalla kasteessa liitytään Jumalan kansaan, kaikkiin niihin, jotka ovat saaneet kasteen sakramentin. Magdeburgin sopimus korostaa, että kaste saa vahvistuksensa uskossa.

 

Kaste liittää ihmisen Kristukseen ja Jumalan kansaan. Kasteen tunnustaminen tarkoittaa täten sitä, että samalla tunnustetaan kastettu kuuluvaksi Jumalan kansaan kaikkialla maailmassa ja kaikkina aikoina. Jumalan kansa ei ole vain hengellinen joukko vaan saa muotonsa paikallisissa, institutionaalisisssa kirkoissa. Paikalliset kirkot puolestaan tekevät näkyväksi universaalia Kirkkoa kastamalla ihmisiä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Eri kirkoissa tapahtuvat, toisistaan monilta osin poikkeavat kasteet ovat siis samalla yhden Kirkon suorittaman kasteen muotoja.

 

Kirkon jäseneksi kastettu ihminen saa osakseen pelastuksen, joka on tunnustettu uskossa. Seurakunta kuitenkin muodostaa kehyksen, jossa kaste tapahtuu. Kirkot ovat siis kasteen välittäjiä, eikä kastetta ole ilman historiassa eläviä kirkkoja. Toisaalta kirkot perustuvat kasteeseen, joten myöskään kirkkoja ei ole ilman kasteita.

 

Näkyvät, partikulaarit kirkot ovat aina tunnustuksellisia: usko saa muotonsa kirkon totuuskäsityksen mukaan, mikä perustuu kirkon tulkintaan Raamatusta. Myös kaste liittyy aina tiettyyn tunnustukselliseen kirkkokuntaan – ei ole olemassa kastetta yleiseen Kirkkoon, ilman tunnustuksellista, paikallista ilmenemismuotoa. Kuitenkin eri kirkkojen tunnustuksien ytimen muodostaa sama usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Kaste ei siis ilmene yksilön ja yhteisön elämänhistoriassa yhtenä yleisen Kirkon kasteena, jonka Jumala on antanut Kirkolleen.

 

Kun tunnustetaan universaali Kirkko ja sen kaste partikulaareissa kirkoissa ja kasteissa, sitoudutaan yhteyden rakentamiseen, ekumeniaan: Koska olemme kastettuja, meidän tulee pitää yhtä. Protestanttisuus korostaa yhteyttä sovitetussa moninaisuudessa. Näkemys sisältää siihen myöntymisen, että yhteys ei ole ihmisten aikaansaamaa vaan tulee Jumalalta. Kirkon yhteys ei tarkoita yhdenmukaisuutta tai samanlaisuutta. Yhteys on ymmärrystä siitä, että toinen kristillinen kirkko palvelee ja julistaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia omalla kielellään ja tavoillaan.

 

Yhteys sovitetussa moninaisuudessa (Unity in reconciled diversity) on kirkon laadullinen ulottuvuus. Se seuraa kirkon ymmärtämisestä yhdeksi, pyhäksi ja apostoliseksi ja edellyttää kahta asiaa: On tunnustettava, että Kristuksen Kirkko on läsnä paikallisissa, tunnustuksellisissa kirkoissa. Toiseksi tämä vastavuoroinen tunnustaminen tarkoittaa, että yhteinen tuomitseminen on poissuljettu. Kirkko voi saada hyvinkin erilaisia muotoja, mutta yhteistä niille on evankeliumin julistaminen.

 

Protestanttisesta näkökulmasta katsottuna on välttämätöntä, että kasteen vastavuoroinen tunnustaminen sisältää kirkkojen keskinäisen tunnustamisen ja kunnioittamisen ulottuvuuden. Toisen kirkon suorittaman kasteen tunnustaminen tarkoittaa sen tunnustamista, että Kristuksen täysi pelastustyö tulee todeksi paikallisessa kirkossa.

 

Kasteen vastavuorinen tunnustaminen luo pohjaa kirkkojen yhteydelle ja keskinäiselle tunnustamiselle. Seuraava askel tällä tiellä olisi ehtollisyhteyden rakentaminen. Siihen Magdeburgin sopimuksella luotiin pohjaa rakentamalla luottamusta ja lisäämällä keskinäistä ymmärrystä. 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.