SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO
EKUMENISKA RÅDET I FINLAND
FINNISH ECUMENICAL COUNCIL
Kuka saa saarnata? Saarnan teologia ja käytäntö 15.9.2005
Miten eri kirkoissa ymmärretään saarnan merkitys ja mitä
siitä seuraa käytännössä? Onko saarnavieraanvaraisuudelle rakennettu esteitä, joita voitaisiin purkaa? Näitä ja muita teemaan liittyviä kysymyksiä pohdittiin ekumeenisessa seminaarissa 15.9.2005 Kirkkohallituksessa Helsingissä.
Lääninrovasti ja Koivulahden seurakunnan kirkkoherra Tor-Erik Store ehdotti viime vuonna Porvoon hiippakuntakokoukselle, että luterilaisen seurakunnan kirkkoherra voisi päättää toisen kristillisen kirkon tai yhteisön edustajan luvasta saarnata seurakunnan pääjumalanpalveluksessa. Aloite raukesi muun muassa sillä perusteella, että ev.lut. kirkon kirkkojärjestyksessä olisi vaikea määritellä, minkä kristillisten yhteisöjen edustajat tulisivat kyseeseen.
Luterilaisen kirkkojärjestyksen mukaan päiväjumalanpalveluksen toimittavat seurakunnan papit. Kirkkoherra voi yksittäistapauksessa kutsua luterilaisen kirkon konfirmoidun jäsenen saarnaamaan.
Lisäksi piispainkokous määrää, milloin toisen luterilaisen kirkon tai muun kristillisen kirkon tai yhteisön pappi voi yksittäistapauksissa suorittaa kirkollisia toimituksia. Edellytykset täyttyvät Luterilaisen maailmanliiton, Saksan evankelisen kirkon ja Porvoon yhteisön kirkkojen kohdalla. Kotimaisia kristillisiä uskontokuntia ei ole hyväksytty.
Store ei jättänyt asiaa sikseen, vaan teemaa on käsitelty sittemmin SEN:n ruotsinkielisessä jaostossa, Opillisten kysymysten jaostossa ja Paikallisen ekumenian jaostossa. Tämä seminaari on ko. käsittelyn tulosta.
Evankeliumin julistamisella on keskeinen asema kirkkojen jumalanpalveluselämässä. Itse saarnaa koskeva teologia on monivivahteista ja se liittyy lukuisiin muihin opillisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin, kuten käsityksen kirkosta ja kirkon virasta. Kuka saa saarnata, kuka valvoo saarnan sisältöä ja miten?
Kirkkojen sisäiset kysymykset ovat kiinnostavia myös ekumeenisessa kanssakäymisessä. Miten kirkkojen perinteissä ymmärretään saarnan merkitys ja mitä tästä seuraa käytännössä? Miten menetellä saarnan kohdalla ekumeenisissa tilanteissa? Voisiko saarnavieraanvaraisuus palvella kirkkojen ykseyspyrkimyksiä?
Alustajina, kommentoijina ja panelisteina olivat Kai Vahtola, ev.lut. kirkko, Petri Piiroinen ja Timo Lehmuskoski, ort. kirkko, Marino Trevisini ja Teemu Sippo kat. kirkko, Klaus Korhonen, helluntaikirkko, Väinö A Hyvönen ja Arto Kortemaa, vapaakirkko.
Käytännöt muuttuneet laeiksi
Store toivoo, että Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) jäsen- ja tarkkailijajäsenyhteisöjen edustajat voisivat saarnata kirkkoherran päätöksellä luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi ortodoksisen, katolisen ja Vapaakirkon jäseniä.
– Kun kirkkokuntien välinen luottamus kasvaa, paikallistoiminnassa voisi näin osoittaa vieraanvaraisuutta, Store sanoo. Hän on SEN:n ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja.
Store tietää luterilaisia seurakuntia, joissa saarnatuoliyhteyttä on kokeiltu ohi kirkkojärjestyksen.
– Usein ekumeniassa kentällä syntyneet käytännöt ovat myöhemmin muuttuneet laeiksi.
Käytännössä luterilaisessa jumalanpalveluksessa on toimittu usein siten, että pappi pitää lyhyen saarnan ja antaa tämän jälkeen puheenvuoron vierailevan uskonnollisen yhteisön puhujalle. Menettely ei ole ristiriidassa kirkkojärjestyksen kanssa.
Muodostuuko kirkko saman paikkakunnan kristityistä?
Ekumenian teoriat ja käytännöt
– Ekumeenisen teorian ja käytännön välillä on joskus liian suuria kuiluja, Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Jan Edström sanoo.
Edströmin mukaan eri kristillisissä yhteisöissä ja kirkoissa voitaisiin luottaa seurakuntien päättäjien harkintaan siinä, kuka jumalanpalveluksessa saarnaa.
– Näin otettaisiin paremmin huomioon paikallisten kristittyjen suhteet. Kyllä kai seurakunnissa ainakin suurin piirtein tiedetään, mitä oma kirkko opettaa.
Edström viittaa Kirkkojen maailmanneuvoston New Delhin yleiskokouksen lausumaan, jonka mukaan kirkko muodostuu saman paikkakunnan kristityistä.
Parhaat edellytykset saarnavieraanvaraisuuden toteuttamiselle hän näkisi luterilaisen kirkon ja vapaiden suuntien, kuten esimerkiksi adventistien, baptistien ja helluntailaisten välillä.
Myös Edström on kuullut, että luterilaista kirkkojärjestystä ei aina ole noudatettu.
– Vierailevia saarnaajia on kutsuttu ja on mietitty, onko se oikein. Joskus on kuulemma soitettu piispalle, joka on sanonut, että on huono ajatus soittaa hänelle, koska hän ei voi antaa virallista hyväksyntää. Olisiko lakia rikottava vai muutettava ekumenian nimissä, Edström pohdiskelee.
icke-lutherska predikanter p...
esittämät pääkohdat: Jumalanpalvelus on eräänlaista Jumalan kuvaksi
muuttumista, jossa prosessissa saarnalla on keskeinen sija. Systemaattinen
opetus, ajankohtaisuus ja innoitus ovat...
syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen
synnyttää Kristuksen sana (Room.10:17). Så bygger tron på förkunnelsen, och
förkunnelsen bygger på Kristi ord (Rom. 10:17). Kirkkojen kaikkein tärke...
käytäntöä katolisessa perinteessä lähinnä kolmen lähteen pohjalta, jotka ovat
Paavi Paavali VI:n Kehotuskirjoitus „Evankelioiminen täm...
tematiikasta: maailma on täynnä mahdollisuuksia kristittyjen yhteiseen
todistamiseen teoin, sanoin, rituaalein. Homilia, saarna, opetuspuhe...
Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland Eteläranta 8 / Södra kajen 8 PL / PB 210 00131 Helsinki / Helsingfors
Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräyslupa on voimassa 9.11.2021 alkaen toistaiseksi koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.