SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Piispa Matti Revon puhe kirkolliskokoukselle

Piispa Matti Repo pitämässä hartaushetkeä SEN:n hallituksen kokouksessa Tampereen piispantalossa 27.5.2014.

Rouva puheenjohtaja, arvoisa kirkolliskokous. Käsillä on perustevaliokunnan mietintö, joka koskee muiden kristillisten kirkkojen pappien saarnaamismahdollisuutta evankelis-luterilaisessa kirkossamme. Sen taustalla on piispainkokouksen esitys, joka puolestaan oli saanut alkunsa kahdesta Porvoon hiippakunnan aloitteesta vuosilta 2006 ja 2015. Niissä tavoiteltiin sekä ehtoollis- että saarnavieraanvaraisuuden ulottamista sellaisten kirkkojen jäseniin ja pappeihin, joiden kanssa meillä ei vielä ole sopimusta keskinäisestä ehtoollisyhteydestä eikä virkojen molemminpuolisesta tunnustamisesta. 

 

Sellainen perustuisi ekumeenisissa neuvotteluissa saavutettavaan riittävään opilliseen yksimielisyyteen. Vieraanvaraisuuden periaate puolestaan tahtoo tehdä näkyväksi hengellisen yhteyden yksittäisten kristittyjen kanssa jo ennen kuin kirkoilla on vakuuttuneisuus siitä, että ne ovat yhtä. 

 

Edellinen Porvoon hiippakunnan aloite johti selvityksiin, jotka koskivat kirkkomme ekumeenista johdonmukaisuutta, mutta ei muutoksiin kirkon järjestyksessä. Jälkimmäinen Porvoon aloite jaettiin piispainkokouksessa kahteen esitykseen kirkolliskokoukselle. Ehtoollisvieraanvaraisuutta käsittelevä aloite hyväksyttiin täällä jo viime marraskuussa, ja sen mukaisesti piispainkokous työstää parhaillaan niitä edellytyksiä, joiden mukaan muun kristillisen kirkon kastettu jäsen voi yksittäistapauksessa osallistua ehtoolliseen. Nyt käsillä on alkuperäisestä aloitteesta saarnatuolin vieraanvaraisuutta koskeva puoli.

 

Perustevaliokunta on mietinnössään nojautunut piispainkokouksen edeltävään työskentelyyn. Valiokunta suhtautuu hankkeeseen myönteisesti ja näkee sen edistävän niin paikallista ekumeniaa kuin kirkkojen yhteyttä myös kansainvälisesti. Samalla perustevaliokunta on tietoinen saarnan asemasta luterilaisen kirkon itseymmärryksessä sekä siihen kiinnittyvästä kirkkoherran vastuusta saarnaajien kutsumisessa.

 

Luterilaisen tunnustuksen mukaan kirkossa saa julkisesti opettaa ja hoitaa sakramentteja vain asianmukaisesti kutsuttu henkilö. Tällä tarkoitetaan saarnaajan tunnustamista kokonaiskirkon taholta, mikä tapahtuu pappisvihkimyksessä, sekä paikallisen seurakunnan taholta, mikä toteutuu kutsuna johonkin virkaan. Oman kirkkomme pappien lisäksi voi kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalveluksessa saarnata myös sellaisen kirkon pappi, jonka kanssa meillä on sopimus ehtoollisyhteydestä, sekä piispan luvalla myös muun evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Lisäksi kirkkoherra voi yksittäistapauksessa kutsua kirkkomme konfirmoidun, kristillisestä vakaumuksesta tunnetun jäsenen saarnaamaan.

 

Kirkkojärjestys edellyttää, että saarnan on kaikissa tapauksissa oltava evankelis-luterilaisen tunnustuksen mukainen. Taustalla on näkemys evankeliumin julistuksesta vaikuttavana armonvälineenä. Luterilaisen käsityksen mukaan saarna on sakramentaalinen toimitus. Se tarkoittaa, että julistettu sana lahjoittaa sen, mitä se lupaa. Sanoohan Herra Kristus: keiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Luterilainen tunnustus pitää evankeliumia saarnaavaa pappia Kristuksen sijaisena. Hän ei edusta itseään vaan Kristusta.

 

Tästä syystä papiksi vihittävän on annettava lupaus, jossa hän sitoutuu julistamaan puhdasta evankeliumia ja jakamaan sakramentteja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen sekä kirkkomme järjestyksen mukaan. Samoin kirkkoherra virkaan asettamisessaan lupaa pitää huolta siitä, että seurakunnassa julistetaan evankeliumia puhtaasti ja jaetaan sakramentit Kristuksen asetuksen mukaisesti. Kun kirkkoherra yksittäistapauksessa kutsuu saarnaajan, hän on itse edelleen vastuussa siitä, että näin tapahtuu, oli kutsuttu sitten maallikko tai toisen kirkon pappi. Ekumeeniselta vieraalta itseltään ei sen sijaan edellytetä, että hän olisi antanut luterilaisen pappislupauksen. Häneltä ei voida vaatia samanlaista sitoutumista luterilaiseen tunnustukseen kuin kirkon omalta viranhaltijalta. Kuitenkin hänen on saarnattava niin, että Kristuksen evankeliumi kuuluu kirkkaasti.

 

Siksi valiokunnan näkemyksen mukaan toisesta kirkosta kutsuttavalta saarnaajalta tulee edellyttää, että hänellä ensinnäkin on oikeus saarnata ja toimittaa sakramentit omassa kirkossaan tai yhteisössään. Toiseksi hänen tulisi ymmärtää, mikä käsitys kirkollamme on saarnan tehtävästä, ja kolmanneksi tuntea luterilaista tunnustusta siinä määrin, ettei saarnan sisältö joudu ristiriitaan sen kanssa. Seurakunnan puolestaan tulee olla tietoinen siitä, että saarnaaja on ekumeeninen vierailija, joka ei välttämättä tunne luterilaisuutta yksityiskohtaisesti. Tilanne edellyttää myös kutsutulta saarnaajalta hyvää tahtoa puhua molemmille kirkoille yhteisistä asioista nostamatta niiden välillä mahdollisesti vallitsevia näkemyseroja.

 

Perustevaliokunta muistuttaa piispainkokouksen esitykseen sisältyvän ilmaisun ”muun kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi” noudattelevan samaa muotoilua kuin kirkkojärjestyksen 2 luvun 22 §, jossa on kysymys hautaan siunaamisesta. Senkin voi kirkossamme yksittäistapauksissa toimittaa muun kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi. Kristillisellä kirkolla tai siihen rinnastettavalla yhteisöllä puolestaan tarkoitetaan piispainkokouksen esityksessä yhteisöä, joka täyttää ekumeenisessa liikkeessä käytetyn kriteerin. Sen mukaan kristillisinä pidetään yhteisöjä, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. 

 

Tämä näkemys on sekä Kirkkojen Maailmanneuvoston että Suomen Ekumeenisen neuvoston baasiksessa, ja perustevaliokunta pitää sitä keskinäiselle yhteydelle ja jumalanpalvelustehtävissä toteutuvalle vieraanvaraisuudelle olennaisena lähtökohtana.

_______

Piispa Matti Repo Suomen ev.-lut. kirkon kirkolliskokouksessa 4.5.2017



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.