SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Paikallisekumeeninen foorumi 2008

Vuoden 2008 Paikallisekumeeninen foorumi pidettiin 22.9. Riihimäellä. Kokoontumisen teemana oli Yhteisen todistamisen mahdollisuudet. Foorumiin oli kokoontunut kolmisenkymmentä paikallisekumeenista toimijaa eri puolilta maatamme.

 

Aamukahvin jälkeen foorumilaiset siirtyivät Keskuskirkkoon, jossa kirkkoherra Kalervo Huttunen esitteli Riihimäen luterilaista kirkkoa ja seurakuntaa. Ekumeenisen aamurukouksen johtivat kappalainen Hannu Paavola, isä Mikael Sundkvist ja seurakunnanjohtaja Henry Hedman.

 

Foorumin avauspuheenvuorossa pääsihteeri Heikki Huttunen kertoi pyhittäjämarttyyri Maria Hatsinalaisesta. Marialla, joka itsekin oli sairas, oli sairaiden ja murheellisten lohduttamisen armolahja. Neuvostovallan tultua hän joutui Pietariin vankilaan ja sitten myös teloitettavaksi. Pääsihteeri korosti tälle päivälle valitun teeman tärkeyttä. Hän painotti myös sitä, että ekumenian tulee toteutua paikallisella tasolla. Niin kuin kirkko ei voi olla kirkko ilman paikallista seurakuntaa ja sen elämää, niin ei myöskään ekumenia voi toteutua ilman sen paikallista todeksi tulemista.

 

Pääsihteerin avauksen jälkeen foorumilaiset esittäytyivät. Kokousväki valitsi puheenjohtajakseen PEJ:n sihteerin Veijo Koivulan ja sihteeriksi SEN:n toimistosihteerin Sirpa-Maija Vuorisen.

 

Riihimäkeläistä ekumeniaa


Kirkkoherra Kalervo Huttunen kertoi riihimäkisestä ekumeniasta. Kaupungissa, jossa on 28 000 asukasta, on vanhastaan luterilaisen seurakunnan lisäksi ollut toimintaa pelastusarmeijalla, helluntaiseurakunnalla ja vapaaseurakunnalla. Kaupungissa on ortodokseja, jotka kuuluvat Lahden seurakuntaan sekä Vietnamin pakolaisia, jotka kuuluvat Helsingin katoliseen seurakuntaan. Pelastusarmeijan lopetettua toimintansa Riihimäellä on syntynyt Uskonyhteys Fellowship -seurakunta. Luterilainen seurakunta on jo vuosien ajan avannut ovensa ortodoksiselle seurakunnalle, joka on saanut pitää liturgioita ja muuta toimintaa luterilaisen seurakunnan tiloissa. Luostarin ystävät, jossa on paljon luterilaisia, on toiminut aktiivisesti. Yhteys Helsingin Pyhän Marian katoliseen seurakuntaan on tullut luontevaksi vietnamilaisten pakolaisten kautta. Katulähetystyötä on tehty ekumeenisessa hengessä Huttunen lainasi arkkipiispa John Vikströmiä, joka oli jossakin yhteydessä todennut, että luterilaisen kirkon kasvojen tulee olla samat joka suuntaan. Huttusen mukaan Riihimäellä ei ole järjestetty mitään suuria ekumeenisia tapahtumia, mutta yhteistyö on sujunut hyvin eikä mitään konflikteja ole ollut havaittavissa. Kalervo Huttunen otti esille myös kysymyksen siitä, miten kirkosta eroaminen on voimakasta, ja miten vapaa-ajattelijat ovat suhtautuneet viime vuosina vihamielisesti erityisesti luterilaista kirkkoa kohtaan, mutta myös kaikkia muita kirkkokuntia kohtaan.

 

Rukous sairaiden puolesta


Paikallisekumeenisen foorumin teologiseksi teemana oli Rukous sairaiden puolesta. Luterilaista näkökulmaa teemaan valotti TL Veijo Koivula Oulusta. Hänen puheenvuoronsa on liitteenä.

 

Katolisesta näkökulmasta teemaa valotti isä Teemu Sippo. Hän kertoi olleensa Lourdesissa viikkoa aikaisemmin. Se on ollut tärkeä pyhiinvaelluspaikka jo 150 vuoden ajan. Koko paikkaa leimaa rukous sairaiden puolesta. Isä Teemu totesi, että sairaiden muistaminen kuuluu jokaiseen katoliseen messuun, mutta erityinen päivä tälle aiheelle on apostoli Luukkaan muistopäivä 18.10. Isä Teemu muistutti, että evankeliumit välittävät kuvan Jeesuksesta sairaiden ja köyhien ystävänä. Kristus on myös sairauden, kärsimyksen ja kuoleman voittaja. Hän antoi myös opetuslapsilleen käskyn parantaa sairaita. Sairaan voitelu on katolisen kirkon sakramentti, jonka katsotaan perustuvan Jeesuksen elämään ja toimintaan. Keskeistä tässä toimituksessa on piispan vihkimä öljy, tietyt voitelusanat, voitelu otsaan ja käsiin. Voitelu voidaan toistaa, myös saman sairauden aikana.

 

Isä Mikael Sundkvist esitteli ortodoksisen kirkon käsityksiä ja käytäntöjä samasta teemasta. Jumalanpalveluksissa on aina sellaisia ektenioita, joissa rukoillaan sairaiden puolesta, mutta sen lisäksi on myös erityisiä rukouspalveluksia. Rukous sairaiden puolesta liittyy myös moniin pyhiin paikkoihin tai tiettyihin pyhiin ihmisiin. On myös joitakin erityisiä ikoneja, joita pidetään ihmeitä tekevinä – esimerkiksi Uuden-Valamon luostarissa oleva Konevitsalaisen Jumalanäidin ikoni. Sairaan voitelun sakramentti voidaan toimittaa joko yhdelle ihmiselle tai sitten se voidaan toteuttaa myös yleisenä sairaan voitelun palveluksena. Näin erityisesti pääsiäisen tienoilla, jolloin palveluksiin osallistuu runsaasti väkeä. Pitkä palvelus sisältää mm. seitsemän epistolatekstiä. Tärkeänä kohtana on öljyn pyhittäminen ja siihen liittyvät rukoukset.

 

Vapaiden suuntien näkökulmaa valotti pastori Arto Kortemaa ja hänen puheenvuoroonsa voi tutustua liitteessä.

 

Öljyllä voitelu


Jokaisen alustuksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu. Öljyllä voitelu on käytössä myös ev-lut- ja vapaakirkossa, vaikka tämä usein mielletään vain katolisen ja ortodoksisen kirkon perinteeseen kuuluvaksi. Katolisen kirkon termistöön on totuttu sisällyttämään viimeinen voitelu, mutta Vatikaanin II konsiilin jälkeen sakramentin nimenä on ollut sairaan voitelu. Viimeinen voitelu viittaa lähestyvään loppuun, eikä siitä ole läheskään aina kysymys. Konsiili uudisti sakramentin siten, että sitä voidaan käyttää kaikissa vaikeissa sairaustapauksissa.

 

Päämäärätietoinen seurakuntamalli


Lounaan jälkeen siirryttiin helluntaiseurakuntaan, jossa seurakunnanjohtaja Henry Hedman kertoi päämäärätietoisesta seurakuntamallista. Jumalanpalveluksiin halutaan saada ylistystä, palvontaa ja Herran kohtaamista. Hän totesi, että helluntaiseurakunnissa ei enää niinkään puhuta kokouksista, vaan on ruvettu käyttämään jumalanpalvelus-termiä. Riihimäen helluntaiseurakunnassa, joka on perustettu vuonna 1947, on 325 jäsentä. Seurakunnan painopisteinä pidetään myös diakonia- ja perhetyötä sekä evankelioimis- ja lähetystyötä.

 

Kuulumisia kentältä


Paikallisekumeenisten kuulumisten kertomisen aloitti Outi Piiroinen-Backman, joka esitteli Pienimmän lantin yhteisön toimintaa. Se on vuonna 1956 Aasiassa alkunsa saanut rukousliike. Keskeistä on rukous sovinnon ja anteeksiannon puolesta. Liikkeen raamatullisena lähtökohtana on kertomus lesken kahdesta rovosta. Toiminnan painopiste on Aasiassa, mutta Suomessakin on ollut tähän liittyviä rukouspiirejä jo toistakymmentä vuotta. NMKY on ollut Suomessa liikkeen vahva tukija. Yhteisö järjestää ”lanttikirkkoja”, joissa pienimmistä lanteista kootut lahja siunataan lähetettäviksi kohteisiinsa.

 

Arto Kortemaa kertoi Hämeenlinnan kuulumiset. Turun Kristus-päivä on virittänyt Hätilän kirkkoon ekumeenisen tapahtuman, jota olivat järjestämässä luterilainen seurakunta, helluntaiseurakunta, adventtiseurakunta ja vapaaseurakunta. Syyskuun alussa toteutettiin E4-pohjainen toritapahtuma Hämeenlinnassa.

 

Aimo Helmisen mukaan Turun suunnalla on pidetty paljon esillä Kristus-päivää. Sitä on valmistettu Tuli on irti -tapahtumissa, joihin on osallistunut satoja ihmisiä Helminen totesi, että voisi puhua jopa rukousliikkeestä. Tavoitteena on, että kaikista Suomen kunnista olisi edustaja Turun Kristus-päivässä – paikalle odotetaan kymmentätuhatta ihmistä. Pyritään myös siihen, että tapahtuman jälkeen syntyisi eri puolille Suomea rukouspiirejä. Vapaat suunnat ovat perustaneet Turussa A&O-yhdistyksen, joka huolehtii näiden tahojen viestinnästä.

 

Antti Kruus esitteli Espoon aktiivista ekumeenista toimikuntaa, joka kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa. Ekumeenista toimintaa on erityisesti rukousviikolla, lisäksi on Suojeluksessasi merellä -tapahtuma toukokuussa, ekumeeninen vaellus elokuussa, kristittyjen yhteiset rukousillat, ekumeeninen siunaaminen. Suunnitteilla on myös ekumeeninen jumalanpalvelus ensimmäiselle adventtisunnuntaille.

 

Tapio Lohikko raportoi Tampereella pari viikkoa sitten pidetystä Asyyli 2008 -seminaarista. Hän kertoi, että ekumeeninen toimikunta työskentelee aktiivisesti. Tapahtuma oli Tampereen ekumeenisen toimikunnan ja SEN:n yhteistyön tulos. Se kokosi Helluntaikirkkoon 80 osanottajaa. Maahanmuuttajuuteen liittyvistä kipeistäkin kysymyksistä alustivat ministeri Astrid Thors, pääsihteeri Doris Peschke CCME:sta. 

 

Turvapaikanhakija Irina Lykhatanin puheenvuoro oli varsin koskettava, hän oli hakeutunut kirkon turvaan ja saanut kirkkoturvapaikan Harjun seurakunnasta. Ekumeenisen rukousviikon jumalanpalvelus radioitiin viime tammikuussa Tampereen Aleksanterin kirkosta. Silloin vietettiin maailmanlaajuisesti rukousviikon 100-vuotisjuhlaa.

 

Eikka Kähärän kertoman mukaan Forssan Katukirkko ry tuo riviseurakuntalaisia yhteen. Ihmiset rukoilevat ja toimivat tiiviisti yhdessä, mikä johtuu osaltaan myös paikkakunnan pienuudesta.

 

Marja Kosonen toi terveiset Mikkelistä. Siellä ei ole paikallista ekumeenista toimikuntaa, mutta viime vuosina on syntynyt hyvä ekumeeninen verkosto, jossa on toimittu luottamuksen ja rakkauden hengessä. E4-toiminta on ollut vahvaa, kerran kuussa on pidetty teemailtoja. Maahanmuuttajanaisten kautta on myös syntynyt ekumeenista yhteyttä. On suunniteltu, että tuomiokirkkoseurakunta palkkaisi anglikaanin sudanilaisen ja katolisen meksikolaisen maahanmuuttajatyöhön. Focolare-liikkeellä on toimintaa myös Mikkelin seudulla.

Teemu Sippo kertoi rukousviikon järjestämisestä Vantaalla. Seurakunnat ovat hyvin laajasti olleet mukana. Pipliaseuran kanssa on tarkoitus järjestää raamattutapahtuma 15–17.5.2009 Tikkurilassa. Kaikki seurakunnat ovat mukana, ja siinä yhteydessä pidetään ainakin yksi ekumeeninen jumalanpalvelus.

 

Hannu Paavola esitteli vielä Riihimäen ekumeenista toimintaa. Maanantain rukousiltoja on pidetty 1970-luvulta lähtien. Illat syntyivät luterilaisessa seurakunnassa, mutta nykyään kerran kuussa ilta pidetään jossain muussa seurakunnassa. E4-aluetoiminnassa on säännöllisiä kokoontumisia. Ensin sunnuntaina vietetään ekumeenista lähetyspyhää Riihimäellä. Ensi vuodeksi suunnitellaan rukousta vuoden teemaksi, tarkoitus lähestyä teemaa myös ekumeenisesti.

 

Henri Hedmanin mukaan vankilamaailmassa on uhka, että käytäntöä muutettaisiin siten, etteivät vapaiden suuntien edustajat voisi pitää enää tilaisuuksia vankiloissa. – Foorumin puheenjohtaja lupasi selvittää tätä asiaa SEN:n hallituksen kautta.

 

Ekumeeniset teemaviikot


Vastuuviikkoa esitteli Emilia Helavuo. Teemana on Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta ja teema jatkuu ensi vuonna. Vastuuviikon oma tabloidi oli jaossa. Lehti valottaa ihmiskauppaa monipuolisesti ja on saanut osakseen suuren mielenkiinnon. Vastuuviikko sijoittuu perinteiselle paikalleen YK-päivän ympärille eli viikko on: 19.–26.10.

 

Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko on jälleen omalla paikallaan 18.–25.1. Aineisto on aina kansainvälinen ja sen taustalla ovat eri maiden kristityt. Vuoden 2009 rukousviikon aineisto on valmisteltu Koreassa. Raamatunteksti, johon aineisto perustuu on Hesekielin kirjasta: 37:15–23. Se kertoo profeetta Hesekielin näystä kahdesta sauvasta, jotka yhdistyvät yhdeksi.

 

Hesekielille tekstissä kuvatut sauvat symboloivat Israelin jakautumista Pohjois- ja Etelä-valtioiksi, Juudan ja Israelin kuningaskunniksi, ja eheytymisen kaipuuta. Korean kristityt ovat tässä raamatuntekstissä nähneet oman tilanteensa Korean niemimaalla.

 

Suomen Ekumeenisen Neuvoston Paikallisen ekumenian jaosto ja SEN:n hallitus ovat yhteistyönä pohtineet teeman suomenkielistä asua. Ajatus on ollut saada mahdollisimman napakasti kyseistä raamatuntekstiä kuvaava lause. Ja niin on päätetty, että ensi vuoden rukousviikon teema on: Johdata meidät yhteen.

Englanninkielisestä aineistosta on suomennettu teeman taustan esittely ja kahdeksan päivän tekstit niihin liittyvin kommentaarein ja rukouksin, Aineisto tulee mahdollisimman pian internettiin.

 

Pafo päätettiin ekumeeniseen rukoushetkeen. Helluntaiseurakunnan tarjoamilla kahveille käytiin vilkasta veljellistä ja sisarellista keskustelua. Osanottajat kokivat saaneensa osallistua virkistävään päivään etelähämäläisessä syysmaisemassa aurinkoisena maanantaina.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.