SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Johdanto vuoden 2016 teemaan

Latvian vanhin kastemalja periytyy Latvian suuren evankelistan Pyhän Meinhardin ajoilta. Alun perin se sijaitsi hänen tuomiokirkossaan Ikšķilessa. Nykyään se on maan pääkaupungissa, Riian luterilaisen tuomiokirkon sydämessä. Kastealtaan sijoittaminen tuomiokirkon koristeellisen saarnatuolin läheisyyteen todistaa kauniisti kasteen ja julistuksen suhteesta ja kaikkien kastettujen kutsusta julistaa Jumalan suuria tekoja. Tästä kutsusta kumpuaa vuoden 2016 Kristittyjen ykseyden rukousviikon teema. Latvian eri kirkkojen jäsenet valmistivat viikon aineiston Ensimmäisen Pietarinkirjeen kahden jakeen innoittamina. 

 

Arkeologisen aineiston perusteella kristinuskon oletetaan saapuneen Itä-Latviaan 900-luvulla idän kirkon lähetystyön tuloksena. Kristillisen Latvian katsotaan kuitenkin yleisesti syntyneen 1100- ja 1200-luvuilla Pyhän Meinhardin ja muiden myöhempien saksalaisten lähetystyöntekijöiden työn seurauksena. Maan pääkaupunki Riika omaksui ensimmäisten kaupunkien joukossa Lutherin ajatukset 1500-luvulla. 1700-luvulla määriläiset lähetystyöntekijät (Herrnhutin veljet) herättivät ja syvensivät kristillistä uskoa läpi koko maan. Heidän seuraajansa olivat keskeisessä osassa, kun Latvia saavutti kansallisen itsenäisyyden vuonna 1918.

 

Menneisyydellä monine konfliktien ja kärsimysten aikoineen on ollut merkittäviä seurauksia Latvian nykyiselle kirkolliselle elämälle. Joidenkin varhaisten lähetystyöntekijöiden ja ristiretkeläisten väkivalta on tunnustettava ikäväksi tosiasiaksi, joka ei todistanut evankeliumin olemuksesta. Latvia on läpi vuosisatojen toiminut eri kansallisten ja tunnustuksellisten valtojen uskonnollisena ja poliittisena taistelukenttänä. Poliittisen vallan muuttumista maan eri osissa seurasi usein kansan uskonnollisen tunnustuksen muutos. Nykyisin Latvia on risteyspaikka, jossa roomalaiskatoliset, protestanttiset ja ortodoksiset alueet kohtaavat. Ainutlaatuisen sijaintinsa vuoksi se tarjoaa kodin monille kristillisille traditioille, joista yksikään ei ole määräävässä asemassa.

 

Latvia oli itsenäinen valtio ensimmäistä kertaa ensimmäisen maailmansodan päättymisen ja Venäjän ja Saksan imperiumien sortumisen jälkeen vuodesta 1918 vuoteen 1940. Toinen maailmansota ja sitä seuranneet totalitaariset ja antikristilliset ideologiat – ateistiset kansallissosialismi ja kommunismi – merkitsivät Latvian maan ja kansan tuhoa aina Neuvostoliiton sortumiseen saakka vuonna 1991.  Kristityt yhdistyivät näinä vuosina yhteiseen evankeliumin todistukseen – aina marttyyriyteen saakka. Kun usko Jeesukseen Kristukseen merkitsi kristityille kidutuksen, maanpaon ja kuoleman kestämistä, he löysivät näiden kautta osallisuutensa kuninkaalliseen papistoon, josta Pyhä Pietari kirjoittaa. Kärsimyksen side loi Latvian kristityille syvän keskinäisen yhteyden. Siinä he löysivät kasteen lahjoittaman pappeuden, jonka kautta he uhrasivat oman kärsimyksensä yhteydessä Jeesuksen kärsimykseen toisten hyväksi. Piispa Sloskānsin museo (Sloskāns oli kahdeksan vuotta Neuvostoliiton vankileireillä) todistaa tästä yhteisestä kokemuksesta. Museon sisäseiniltä löytyy kristittyjen marttyyrien ja vainoissa kärsineiden neljä listaa, joissa on ortodoksisen, luterilaisen, katolisen ja baptistikirkon jäseniä.

 

Yhteinen laulu ja rukous – mukaan lukien kansallislaulu 'Jumala, siunaa Latviaa' – olivat keskeisessä asemassa, kun Latvia sai takaisin itsenäisyytensä vuonna 1991. Vapauden puolesta rukoiltiin innokkaasti eri kirkoissa läpi kaupungin. Laulun ja rukouksen yhdistäminä aseettomat kansalaiset rakensivat Riian kaduille barrikadeja ja seisoivat rinnatusten neuvostotankkeja vastaan.

 

1900-luvun totalitaarinen pimeys vieraannutti kuitenkin monet ihmiset Isän Jumalan totuudesta, hänen itseilmoituksestaan Jeesuksessa Kristuksessa ja elämän antavasta voimastaan Pyhässä Hengessä. Olemme kiitollisia siitä, että neuvostovallan jälkeinen aika on ollut kirkoille uudistumisen aikaa. Monet kristityt kokoontuvat yhteen rukoillakseen pienryhmissä ja ekumeenisissa jumalanpalveluksissa.  Tietoisina siitä, että Kristuksen valo ja armo eivät ole saaneet läpäistä ja muuttaa kaikkia latvialaisia, he tekevät työtä ja rukoilevat, että Latvian yhteiskuntaa edelleen vaivaavat historialliset, kansalliset ja ideologiset haavat voisivat parantua. 



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2020/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.