SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Lauantai 8.11.2014 – Acqua Alta, San Marco ja paljon muuta

Lauantaiaamu 8.11. valkeni tihkusateisena, mutta leppeän lämpimänä. Marraskuun alku oli todella hyvä valinta vaelluksellemme. Melko autioita Muranon katuja pitkin astelimme aamupalvelukseen Santi Maria e Donato kirkkoon. Jälleen kerran Pyhän Marian kirkko, mutta mistä Donato?

 

Antti Kruusin kokoamasta mainiosta matkaopaskirjasta tulee tähänkin vastaus. Kirkko on Muranon pääkirkko ja laguunin vanhimpia kirkkoja. Tällä paikalla on ollut kirkko jo 600-luvulla, mutta nykyinen on rakennettu 1100-luvulla Alun perin kirkko oli Pyhän Marian kirkko, mutta kun sinne vuonna 1125 tuotiin Sisiliasta Pyhän Donatus Arezzolaisen pyhiinjäännökset, tuli nimeksi Santi Maria e Donato.

 

Meidät otti ystävällisesti vastaan don Alessandro Rosin. Don (lat. dominus, isäntä) on romaanisessa kulttuurissa käytettävä kunnioittava nimitys, jolla puhutellaan pääasiassa korkea-arvoista aatelitonta mieshenkilöä. Kirkollisessa yhteydessä tällä tarkoitetaan kirkkoherraa.

 

Don Alessandron silmistä ja olemuksesta säteili isällinen lämpö ja ystävällisyys. Hänestä tulvi suuri ilo kun hän esitteli kunnianarvoisaa sakraalitilaa. Tässä kirkossa arvokkainta on lattia, joka on alkuperäinen ja siinä on kirjaus vuodelle 1140. Materiaali on bysanttilaista mosaiikkia ja marmoria sekä lasia. Kiersimme kirkkoa ja tällä kertaa päät alaspäin luotuina! Kaikki keskeinen on sanottu lattian kuva-aiheissa. Symboliikassa kuvataan kastettujen tie katekeesista todistukseen. Katekeesin aikana kasteoppilailla oli oma paikkansa kirkossa, mutta kasteen jälkeen he albaan pukeutuneina saivat kulkea suoraan kirkkoon keskeltä riikinkukkomosaiikin kautta. Riikinkukko on paljon käytetty eläinaihe kristinuskon opin kuvaajana. Antiikin aikana ajateltiin riikinkukon lihan olevan pilaantumatonta, minkä tähden koreasta linnusta tuli kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän vertauskuva.

 

Muista eläinkuvioista mainittakoon kotkat, jotka voivat katsoa suoraan aurinkoon. Kotka on myös evankelista Johanneksen symboli Ilmestyskirjan 4:6-7 mukaan. Heinäsirkoilla kuvataan vaikeuksia kristityn tiellä ja laivalla koko kirkkoa. Kuviossa on kuvattu Pyhä Pietari veneessä aaltojen yläpuolella.

 

Monien mieliin jäi myös mosaiikkisymboli, jossa kukot kantavat kettua vartaassa. Kukko aamun sanansaattajana on kristinuskossa toivon vertauskuva. Ortodoksisen aamupalveluksen jälkeen yllin kyllin symboliikalla ja Jumalan sanalla ravittuina seilasimme omalta kotisaareltamme vaporettolla kohti Venetsian pääsaarta.

 

Keltaisille saappaille käyttöä

 

Päästyämme pääsaarelle huomiomme kiintyi ruumisveneeseen. Siinä mahonkiarkku veneen kannella arvokkaasti lipui vettä pitkin kauniin kranssin koristamaa. Niin, kaikki liikenne tapahtuu vesiteitse. Ei näy Venetsian kaduilla edes Italialle niin tyypillistä Vespaa! Kovalla maalla kuljetaan jalan ja veden päällä pienillä ja isoilla veneillä.

 

Keltaisin saappain varustettu letkamme soljui kosteiden katujen kautta kohti Pyhän Markuksen aukiota ja vähitellen oivalsimme, että Acqua alta on totisinta totta. Muovipussisaappaiden myyjiä oli kaikkialla, mutta meillä oli oma oivallinen varustuksemme.

 

Aukiota lähestyessämme saimme esimakua tulevasta. Kadut olivat veden peitossa, saappaat aivan välttämättömät. Tunnelma tiivistyi ja tuntui aivan uskomattomalta. Mutta ei siinä vielä kaikki! Pyhän Markuksen aukio tulvi vettä. Oli siinä ja siinä, että saappaan varret riittivät. Kamerat olivat ahkerassa käytössä. Kaikenlaisia saappaita ja saapasviritelmiä nähtiin. Meidän keltasaapasjoukkomme tuli taltioiduksi kymmenille muistikorteille ympäri maailmaa. Olimme ehdottomasti aukion näyttävin ja parhaiten varustettu ryhmä. Kulku kuivin jaloin oli myös tietyillä reiteillä mahdollista, sillä Venetsiassa kyllä osataan. Pitkospuina toimivat kätevät kevyet siltarakennelmat pitkin poikin Pyhän Markuksen aukiota. Niitä seuraten pääsi esimerkiksi Pyhän Markuksen katedraaliin.

 

Ikävältä tuntui nähdä, miten kauppojen lattiat olivat vettä tulvillaan. Monta kertaa huokailimme, miten elämä täällä oikein sujuu. Acqua alta kestää vain muutaman tunnin kerrallaan, eikä sen kokemista todellakaan kannata vältellä, sillä tällä tavoin hiljalleen vajoavan kaupungin erikoislaatuisuus tulee hyvin esille. Kun iltapäivällä klo 16 aikaan palasimme aukiolle, oli normaali liikkuminen jo mahdollista.

 

Pyhän Markuksen aukio

 

Piazza San Marco on Venetsian keskeisin nähtävyys. Ainoastaan tästä aukiosta käytetään nimeä piazza, muita aukioita Venetsiassa kutsutaan nimellä campo. Keskeisenä aukiota hallitsee Pyhän Markuksen tuomiokirkko, kaksi kuuluisaa graniittipylvästä, joita koristavat Venetsian alkuperäinen suojeluspyhimys Pyhä Theodorus ja kaupungin suojeluspyhimystä Markusta symboloiva siivekäs leijona.

 

Dogen palatsi. Torre dell'Orologion vieressä sijaitsee 1500-luvulla rakennettu pylväskäytävän koristama palatsi Procuratie Vecchie, ja sitä vastapäätä Procuratie Nuove. Aukion kahta sivua yhdistävä siipirakennus Ala Napoleonica rakennettiin 1800-luvun alussa. Markuksenkirkon vasemmalla puolella sijaitseva pieni aukio on nimeltään Piazzetta dei Leoncini (Pikkuleijonien piazzetta). Napoleonin kerrotaan kutsuneen Pyhän Markuksen toria Euroopan kauneimmaksi olohuoneeksi.

 

Emme jääneet tällä kertaa pidemmäksi aikaa olohuoneelle, kun olosuhteet olivat varsin kosteat.

 

Santa Maria Gloriosa dei Frari, San Marco ja Sant Pietro martine

 

Seuraava kohteemme oli Basilica Santa Maria Gloriosa dei Frari, joka on Venetsian toiseksi suurin kirkko. Nimi tarkoittaa Veljien kunniakasta Pyhää Mariaa. Frari on Venetsian murretta ja viittaa fransiskaaniveljiin. Saimme käsiimme kauniin pääsylipun, jossa oli kuvattuna Tizianin maalaus vuodelta 1518 ja se kuvaa Neitsyt Marian taivaaseen ottamista. Se on tässä kirkossa alttaritaideteoksena. Maalaus on hyvin kookas ja muotokieleltään vaikuttava. Fransiskaaneille nimenomaan taivaaseen otettu Maria oli tärkeä aihe. Neitsyt otettiin taivaaseen kuolevaisen ihmiskunnan ensimmäisenä edustajana.

 

Sakaristossa on yksi Venetsian kauneimmista maalauksista, Giovanni Bellinen triptyykki Madonna ja lapsi sekä pyhimykset Nikolaus, Pietari, Markus ja Benedictus.

 

Kuljimme kirkossa taideteokselta toiselle pääsylipun kääntöpuolen karttaa seuraten. Toinen toistaan mahtavampia teoksia tuli eteemme.

 

Ennen kirkkoon menoa Antti kertoi kirkosta ja sen maalauksista. Samalla tuli puhetta siitä, että Neitsyt Maria rukoilee aina puolestamme taivaassa. Tästä tuli vähän keskustelua, joka kulminoitui siihen, että isä Heikki kertoi tämän olevan selvästi sanottu myös Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa, joka on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.

 

Tästä kirkosta lähdimme kävelemään uudelleen kohti Pyhän Markuksen katedraalia ja kuinka ollakaan kun saavuimme Pyhän Markuksen torille, vesi olikin jo laskenut. Tuntui aivan yllättävältä, että miten niin suuri vesimassa voikaan olla poissa muutamassa tunnissa, mutta sellaista vuorovesi on.

 

Pyhän Markuksen tuomiokirkko on koristeltu pylväin, veistoksin, mosaiikein ja jalokivin. Aukion rantanäkymää hallitsee 99 metrin korkeuteen kohoava Pyhän Markuksen kellotorni. Kirkon sisäosia koristavat 1100-luvun mosaiikit ja pääalttari, Pala d´Oro, joka kuuluu bysanttilaisen taiteen mestariteoksiin.

 

Kirkko onkin itä-roomalaisten mosaiikkimestarien työtä. Se on rakennettu kopioksi Konstantinopolin kahdentoista apostolin kirkosta, joka sittemmin on muutettu moskeijaksi ja on nyt nimeltään Fatih-moskeija. Koska San Marco on täydellisesti säilynyt ja toimii edelleen kirkkona, käynti siellä johdattaa pyhiinvaeltajan Itä-Rooman kirkkojen ainutlaatuiseen maailmaan. Käynti Venetsian San Marcossa onkin pakollinen osa Konstantinopolin-pyhiinvaeltajan ohjelmaa.

 

Kirkkoon oli jatkuvat jonot, eikä sisällä päässyt kunnolla tutustumaan eri yksityiskohtiin. Massiivinen kirkko, mutta jollain lailla markkinapaikan tuntua. Se on nyt kuitenkin nähty, sillä onhan tämä Venetsian keskeisin nähtävyys.

 

Katolinen messu Sant Pietro martinessa

 

Illalla tiemme johti kotisaarellamme Sant Pietro martine -kirkkoon, jossa osallistuimme katoliseen messuun. Ryhmämme luterilaisten oli melko helppo messua seurata, sillä niin paljon oma messumme äitikirkon messua muistuttaa. Tässä oivalsin sen, miten esimerkiksi maahanmuuttajat kokevat oman kirkkokunnan jumalanpalveluksen uudessa maassa hyvin kotouttavana tekijänä. Vaikka kieli on outo, kotoinen tunne tulee siitä kun ymmärtää, mikä vaihe messusta on menossa.

 

Messun jälkeen isä Heikki korosti sitä, että kirkollisessa mielessä liturginen vuorokausi vaihtuu klo 18 ja näin olemme jo aloittaneet sunnuntain. Kirkkoon kokoontuminen toisten kristittyjen kanssa on jotain sellaista, mitä kristityt ovat tehneet alusta alkaen. Se, että vierailemme eri kirkkokuntien jumalanpalveluksessa on ekumenian kannalta keskeistä.

 

***  

Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat suurempina.




Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.