SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO

EKUMENISKA RÅDET I FINLAND

FINNISH ECUMENICAL COUNCIL

Perjantai 7.11.2014 - Santa Maria Assunta ja paljon muuta

Vaelluksemme neljäs päivä valkeni keltaisena. Jokainen oli huolella vetänyt edellisenä päivän ostetut saappaat jalkaan. Ikimuistoinen näky. Yhteinen saapasmarssimme herätti muranolaisissa ansaittua huomiota ja yhdisti ryhmämme vahvalla tavalla. Kadut ja kujat olivat kosteat ja vettä tuli taivaasta tihuttamalla, mutta varsinaista tulvaa ei näkynyt missään. Sen aika tuli myöhemmin.

 

Vaelsimme letkassa keltaisena tuhatjalkaisena kohti Faron vesibussipysäkkiä, josta astuimme alukseen. Ensimmäinen kohteemme oli Venetsian laguunin pohjoisessa osassa oleva Torcellon saari. Se oli varhaiskeskiaikaan saakka laguunin tärkein asutuskeskus, mutta kanavien soistumisen aiheuttaman malariavaaran ja Venetsian kukoistuksen myötä saaren väkiluku kääntyi laskuun ja nykyään siellä asuukin vain kuutisenkymmentä henkilöä.

Perjantain aamupalvelus toimitettiin San Foscan kirkossa. Tämä on ristinmuotinen kupolikirkko. Sakraalitilassa näkyy selkeästi lännen kirkoille tyypillinen pitkä etäisyys alttariin.

 

Saaren keskeisin pyhiinvaelluskohde on Santa Maria Assunta, Jumalanäidin taivaaseen ottamisen kunniaksi rakennettu katedraali. Torcello sai piispanistuimen v. 638. Sana katedraali on tullut piispanistuimesta (cathedra), joka sijaitsee hiippakunnan pääkirkon apsiksessa eli kuorissa.

 

Kirkko on kolmilaivainen ja arkkitehtuuriltaan selkeä. Kattotuolisto on avoin ja sitä kannattavat marmoripylväät. Kirkon seiniä kiertävät vihkiristit, jotka ovat merkkejä ajalta, jolloin rakennus vihittiin sakraalikäyttöön.

 

Apsiksen mosaiikkien edessä vaeltaja kokee jälleen mykistymisen. Taiteen keinoin tuodaan silmiemme eteen Jumalansynnyttäjä, apostolit, deisis-esirukousryhmä. Myös oikeanpuoleisen kuorikappelin mosaiikit ovat taiteellisesti merkittävät.

 

Länsipäädyn Kristuksen toista tulemista kuvaava suurikokoinen mosaiikki ei jätä ketään kylmäksi.

Se on noin 20 metriä korkea ja hallitsee koko kirkkosalin keskilaivan länsipäätyä. Yksittäisten mosaiikkikivien määrä lienee laskettavissa miljoonissa. Mosaiikki on jaoteltu kuuteen vaakasuoraan kerrokseen.

 

Mieleen tulvii, että katumuksen ja anteeksiantamisen aika on nyt. Toisessa tulemisessaan Kristus esiintyy oikeamielisenä tuomarina, jolloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan (Room. 2:6). Silloin aika pyytää Jumalalta armoa ja anteeksiantoa on jo mennyt ohi. Viimeistä tuomiota kuvaavia maalauksia kirkoissa näkee, mutta näin isokokoisina ne ortodoksisissa kirkkorakennuksissa ovat usein kirkon ulkoseinissä. Vastaavanalaisia maaluksia on esimerkiksi Romaniassa. Viimeinen tuomio -kuvaus sopii juuri kirkon länsipäätyyn, koska se on auringonlaskun puoli. Itäpäädyssä on aina alttari, koska idästä tulee valo ja kristittyjen on hyvä orientoitua (siirtää katse orienttiin).

 

Santa Maria Assuntan länsipäädyssä pysähdyimme pitkäksi toviksi. Raamatun kertomukset tulvivat mieliimme. Katselimme kuuteen kerrokseen kuvattuja vaikuttavia mosaiikkeja. Ylinnä on valtaistuimella istuva Kristus Kaikkivaltias, vierellään Jumalanäiti ja apostolit. Seuraavassa kerroksessa ovat enkelit, jotka arvioivat sielujen lopullista sijoituspaikkaa. Heidän alapuolellaan ovat vasemmalla paratiisiin päätyvät ja oikealla kadotukseen joutuvat. Keskustelimme pitkään eri kuvista ja pohdimme niiden lähdettä Raamatussa. Tämä oli päivän paras saarna.

 

Arkkitehti Heikki Aronpää on matkamme jälkeen pitänyt vaikuttavasta teoksesta alustuksen. Olen häneltä saanut luvan julkaista sen tässä yhteydessä. Lue edempää.

 

Attila Torcellolla, pittoreski Burano ja muita saaria

 

Ja sitten lounaalle suoraan Attilan valtaistuimelle. Al Trono di Attila ravintolan nimenä vie meidät tuhannen vuoden taakse, jolloin hunnien kuningas käyskenteli näillä main uusia valloituksia suunnitellen. Santa Maria Assuntan edessä on kivinen valtaistuin, jota muutamat meistä kokeilivatkin. Tätä kutsutaan Attlilan istuimeksi, vaikka tuskin Attila siinä on istuskellut. Ravintola on ottanut kunniakkaan nimen. Ruoka oli hyvää ja sitä oli todellakin riittävästi.

 

Ryhmäkuva otettiin kaiteettomalla sillalla, jota kutsutaan pirunsillaksi. Näitä kaiteettomia siltoja on aikanaan ollut enemmänkin Venetsian seudulla, mutta ovat nykyään lähes tyystin kadonneet.

 

Buranon pikkusaarelle saavuttuamme tuntui kuin olisimme saapuneet satumaahan. Kanaalien varsia reunustivat somat värikkäät rakennukset. Antti kertoi, että aikanaan merimiehet maalasivat talonsa eri väreillä, että sitten kun saapui pitkältä merimatkalta kotiin oli helpompi oma koti tunnistaa. Saaren nimi juontaa juurensa termistä Porta Boreana, kaupungin pohjoinen portti.

 

Perjantai-illan retkemme suuntautui Venetsian pääsaarelle, jossa kiertelimme Antin johdolla. Hän seisoi tunnetulla Rialton sillalla ja esitelmöi Venetsian historiasta ja me vaeltajat piiritimme hänet.

 

Veden kaupunki Venetsia on rakennettu 118 saarelle, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan keskellä Venetsian laguunia. Saaria yhdistää 354 siltaa. Venetsiaa on pidetty tuhoon tuomittuna kaupunkina, sillä sen puupaalujen varaan rakennetut talot uhkaavat upota mutaliejuun. Vajoamista on yritetty estää monin keinoin, ja näyttää siltä, ettei kaupunki vajoa enää entiseen tahtiin. Mielikuvissa kaupunki yhdistetään silti kuolemaan ja lumoavaan rappioon.

 

Suuruuden päivinään 1300-luvulta 1500-luvulle Venetsia oli Välimeren rikkain valtio, jota hellittiin nimellä La Serenissima, Kunnianarvoisa. Venetsian loiston päivät ja tuhatvuotinen itsenäisyys päättyivät Napoleonin hyökkäykseen vuonna 1797. Rapistuva kaupunki alkoi kiehtoa seikkailijoita, taiteilijoita, säveltäjiä ja esteetikkoja. Myös monet kirjailijat löysivät Venetsian: puhutaan jopa Venetsia-kirjallisuudesta. Mm. Ernest Hemingway on todennut: on vain yksi kaupunki, muut ovat kopioita.

 

Rialton silta (Ponte di Rialto) on yksi Canal Granden ylittävistä silloista. Nykyisen sillan tilalla oli aluksi ponttonisilta ja myöhemmin puusilta. 1400-luvulla käytettiin nostosiltaa, jotta purjelaivat mahtuisivat kulkemaan kanavassa. Nykyinen Antonio da Ponten suunnittelema kivisilta valmistui vuonna 1591. Rialton silta oli aina vuoteen 1854 asti ainoa silta suuren kanaalin yli sekä ainoa kanaalin rantojen yhdistäjä. Tämä Antonio da Ponten luomus alueen lukuisine ostoskatuineen yhdistää juuri Piazza San Marcon ja  alueen toisiinsa.

 

Jäätelötaivas ja muita herkkuja

 

Siinä illan hämärtyessä tuntui, ettei oikein jaksa tietoa omaksua. Lähdimmekin jätskin ostoon. Miksi Italiassa ja vain Italiassa on jäätelötaivas? Sana gelato tulee latinan sanasta "congelato" (jäädytetty). Jäätelön alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta jäätelön arvellaan syntyneen jäädytetyistä juomista Kiinassa ja Välimeren maissa jo vuosituhansia sitten. Italialaiset ovat tietysti sitä mieltä, että jäätelö syntyi antiikin Roomassa, mutta myöntävät, että myös kreikkalaiset, arabit ja kiinalaiset osasivat valmistaa jäätelöä.

 

Jäätelö oli alun perin hienoston herkku. Aleksanteri Suuren kerrotaan valmistaneen "jäätelöä" hedelmistä, mausteista, hunajasta ja lumesta. Ennen pakastimen keksimistäkin jäätelöä syötiin vain erikoistilaisuuksissa. Kerrotaan, että varsinaisen gelaton tekemisen tekniikan keksi Medicien arkkitehti Bernardo Buontalenti 1500-luvun puolivälissä.

 

Nykymuotoinen jäätelö sai alkunsa Yhdysvalloissa 1770-luvulla. Jälleen olivat kuitenkin italialaiset asialla. Genovalainen Giovanni Bosio avasi ensimmäisen jäätelöbaarin New Yorkiin. Ja muissakin jäätelöön liittyvissä asioissa sanotaan italialaisten olleen keksijöinä. Koneellinen ja teollinen valmistus alkoi 1800-luvun puolivälissä.

 

Venetsia on innoittanut kuvataiteilijoita, säveltäjiä, arkkitehteja, kirjailijoita. Heidän mukaansa on nimetty juomia ja ruokia. Yksi tällainen juoma on Bellini, sekoitus persikkapureesta ja proseccosta. Sitä päätimme maistaa ja illan ateriaksi mm. mustekalan musteella värjättyä pastaa ja simpukoita; yksinkertaista, mutta eleganttia venetsialaista keittiötaitoa. Samalla opin sen, ettei juustoa kuulu raastaa pastan päälle silloin kun kastikkeena on meren eläviä.

 

Hyvä päivä kääntyi iltaan ja vaporetto kuljetti meidät väsyneet matkalaiset kohti omaa saartamme Muranoa.

 

*** 

Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat suurempina.



Suomen Ekumeeninen Neuvosto / Ekumeniska Rådet i Finland       Eteläranta 8 / Södra kajen 8            PL / PB 210          00131 Helsinki / Helsingfors


Lahjoita Suomen Ekumeenisella Neuvostolla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Keräysnumero on RA/2021/1503 ja keräys on käynnissä koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Donera  Ekumeniska Rådet i Finland ordnar en penninginsamling med tillstånd från Polisstyrelsen. Insamlingsnumret är RA/2021/1503. Insamlingen pågår  i hela Finland förutom på Åland.