Seminaari järjestettiin Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa ja sen kokoonkutsujina toimivat Lähi-idän kirjauskontojen – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin – yhteisöt; Suomen ekumeeninen neuvosto, Suomen islamilainen neuvosto, Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö) ja Suomen Juutalaisen Seurakuntien Keskusneuvosto ry. Säännöllisiä keskusteluja näiden uskontojen johtajien välillä on käyty tasavallan presidentin Tarja Halosen aloitteesta aina vuodesta 2001. Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa -seminaariin oli kutsuttu asiantuntijoiden ja valtiovallan edustajien lisäksi myös muiden klassisten maailmanuskontojen edustajia sekä suomalaisessa yhteiskunnassa monikulttuurista työtätekeviä toimijoita.
Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtajan Gunvor Kronmanin ja arkkipiispa Jukka Paarman tervetulotoivotusten jälkeen seminaarin avasi tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtajan Burhan Hamdonin esittämä suufilainen laulu toi seminaariohjelmaan mukaan ripauksen mystiikkaa. Aamupäivän teemana oli uskontojen merkitys tämän päivän Suomessa ja puheenjohtajana toimi päätoimittaja Isra Lehtinen Suomen islamilaisesta neuvostosta. Aamupäivän aiheesta esitelmöi puheenjohtaja Rony Smolar Helsingin juutalaisesta seurakunnasta ja hänen esitystään kommentoivat hallituksen puheenjohtaja Anas Hajjar Suomen islamilaisesta neuvostosta sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja Risto Cantell.
Iltapäivällä käsiteltiin uskontojenvälisen yhteistyön tematiikkaa. Puheenjohtajana toimi rehtori Väinö A. Hyvönen Suomen Vapaakirkosta. Aihetta pyrittiin tarkastelemaan niin globaalista kuin pohjoismaisestakin näkökulmasta. Ensin tutustuttiin Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Jussi Sohlbergin johdolla tekeillä olevaan Uskonnot.fi -tietokantaan, jonka on valmistuessaan tarkoitus kattaa koko Suomen uskonnollinen kenttä. Ulkomaisina vieraina seminaarissa esitelmöivät suuren kansainvälisen World Conference of Religions for Peace -järjestön puheenjohtaja V. Rev. Leonid Kishkovsky sekä erilaisia muslimijärjestöjä yhteentuovan Sveriges muslimska råd:n puheenjohtaja Helena Benaouda.
Seminaarissa esille nousseita ajatuksia kokosi päivän päätteeksi yhteen puheenvuorossaan Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Lämminhenkinen seminaari päättyi Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtajan Okan Daherin kiitospuheenvuoroon, jota seurasi vielä mahdollisuus kahvitteluun osanottajien kesken.
Jatkoa ajatellen seminaarissa nostettiin esiin aivan uuden yhteistyöelimen, verkoston tai neuvoston, muodostaminen eri uskontokuntien välille. Myös mahdollisen ”uskontoasiamiehen”, jonka tehtävänä olisi uskonnollisten yhteisöjen etujen valvominen, viran perustamista esitettiin. Uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvät kysymykset koskettavat ihmisen elämää laaja-alaisesti ja ovat sidottuja yksilön perusihmisoikeuksiin. Näiden kysymysten huomioiminen on näin ollen perustavanlaatuinen osa hyvinvointia myös yhteiskunnan tasolla.
Seminaarin yleisökeskusteluissa esiin nousivat erityisesti valtion budjetin suunnittelua ajatellen ajankohtainen uskonnollisten yhteisöjen mahdollinen valtiontuki. Kaikki seminaariin osallistuneet ilmaisivat puoltavansa tämän valtiotuen myöntämistä tasapuolisesti kaikille uskonnollisille yhteisöille. Myös uskonnonvapauteen ja uskonnonopetukseen liittyvät kysymykset puhuttivat.
Lisäksi keskusteluissa pohdittiin erityisesti pienempiä uskonnollisia ryhmittymiä koskettavia lainsäädännöllisiä hankaluuksia uskonnonharjoittamiselle. Kaikkien uskontojen jakamat eettiset arvot, rakkaus, ymmärtämys ja ihmisyys koettiin yhteisiksi. Konkreettista toisen kohtaamista ja yhdessä tehtävää ruohonjuuritason työtä pidettiin tärkeinä yhteistä tulevaisuutta rakennettaessa.
Myös näkyvämpää panostamista monikulttuurisuuskasvatukseen pidettiin suotavana, jotta tulevaisuudessa osattaisiin paremmin vastata monikulttuurisen yhteiskunnan mukanaan tuomiin haasteisiin sekä nauttia tämän kulttuurisen rikkauden hedelmistä.
Nora Repo
Seminaarin projektisihteeri