Syksyisenä sunnuntaina 27.10.2013 kokoontui Helsingin Paavalin kirkolle runsaat viisikymmentä henkilöä pohtimaan ja oppimaan moniarvoisuutta. Fokuksena oli kolme kirjanuskontoa: juutalaisuus, kristinusko ja islam ja erityisesti naisten kokemukset. Iltapäivän tunnit kuluivat nopeasti ja keskustelu oli vilkasta. Perinteen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle tuntui antavan pohtimisen aihetta kaikissa kolmessa uskonnossa. Uskontojen kunnioittaminen ja sydämellinen uteliaisuus nousivat keskiöön ja kantavat elämässä eteenpäin.
Seurakuntapastori Arja
Kortelainen toivotti seminaariväen tervetulleeksi seurakuntaan, jonka numeroiden
valossa pitäisi olla kriisin keskellä, mutta joka ei kuitenkaan ole. Seurakunnassa
on paljon toimintaa, hyviä tiloja käytetään runsaasti. Juuri seminaarinkin
aikaan oli myös muita tapahtumia. Paavalin seurakunnassa ovat ovet avoinna
ihmisten tulla ja kokea yhteisöllisyyttä.
Seminaarissa tuli esille myös
pohdintaa turvallisesta dialogitilasta. Kirkon yläsali koettiin aivan
optimaalisena. Se on kristillisen kirkon tila ja sen tuleekin olla sitä, mutta
kristillisiä tunnuksia ei ole selkeästi näkösällä. Keskustelussa tuli esille,
että uskontojen kohtaamisen tilaisuuksia järjestetään usein juuri kirkollisissa
tiloissa, koska niitä maassamme on paljon.
– Ehkä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen tilanne puhua islamista suoraan krusifiksin alla, tiivisti Pia Jardi
Pastori Eija Kemppi SEN:n naisjaostosta toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja hän taustoitti hieman Abrahamin tyttäret -ohjelmaa. Presidentti Tarja Halonen oli tasavallan presidenttinäkin aktiivinen uskontodialogin edistäjä ja hän kutsui myös eri uskontojen naisia tapaamiseen Kultarantaan vuonna 2008. Tuolloin oli puhetta suunnitelmasta, joka SEN:n naisjaostolla oli eri uskontojen naisten kokoamiseksi yhteiselle foorumille. Tämä toteutui ensimmäisen kerran jo samana vuonna seminaarin muodossa ja siitä ohjelma on jatkunut. Nyt toteutettu seminaari on kolmas ja ohjelmaan on kuulunut myös pienimuotoisempia tapaamisia, esim. vierailuja eri uskontojen sakraalitiloissa ja keskustelutilaisuuksia.
– Keskeistä on, että tunnemme toisemme ja se toteutuu vain tutustumalla ja kuuntelemalla.
Uskontodialogissa kuuntelemme toisiamme, tutustumme toisiimme ja keskustelemme. Erityisesti meitä naisia askarruttaa se, että millä tavalla kasvatamme jälkikasvumme. Miten siirrämme oman perinteen ja millä tavoin viestitämme toisten katsomusten kunnioittamista.
Juuri nämä kysymykset nousivat keskiöön seminaarin pohdinnoissa. Piispa Irja Askolan käyttämä termi Sydämellinen uteliaisuus on juuri sitä, mitä meidän on tavoiteltava. Kun naiset rohkeasti luovat yhteyksiä yli uskontorajojen, on sillä myönteistä heijastusvaikutusta koko yhteiskuntaan.
Ennen alustuksia kuulimme juutalaisen koulun oppilaiden Ester ja Anna Swahnströmin esittäminä huilumusiikkia. Tyttöjen soittolistalta erottui Heikki Klemetin sävellys Jerusalem, Jerusalem kaupunki ylhäinen.
Koosteet ja kuvat: Sirpa-Maija Vuorinen.