Gender Equality and
Peacebuilding – Voices for Contemporary Reformation nosti Turun ekumeenisilla
kirkkopäivillä esiin naisten aseman yhteiskunnassa, perheissä ja yhteisöissä. Lauantaina 19.5.2017 kulttuurikeskus Logomossa
järjestetty keskustelutilaisuus käsitteli kuluvan vuoden teemaa rauhanrakentamisen näkökulmasta.
Kansainväliset asiantuntijat ja tilaisuuden muut osanottajat toivotti tervetulleeksi Vastuuviikon koordinaattori Katariina Väisänen. Pääsihteeri Mari-Anna Pöntisen avauspuheenvuoro ja neljä asiantuntija-alustusta valottivat tasa-arvon merkitystä rauhalle sekä teologisista että käytännön rauhantyön näkökulmista. Puheenvuorot ja niitä seuranneet yleisökysymykset eivät jättäneet epäilystä aiheen käsittelyn tärkeydestä. Keskustelu toi kouriintuntuvasti esiin naisten kohtaaman väkivallan ja alistamisen monia muotoja ja toisaalta kiinnitti huomiota potentiaaliin, joka piilee naisten osaamisessa ja tahdossa edistää rauhaa.
Mari-Anna Pöntinen pohti avauspuheenvuorossaan paneelin otsikon mukaisesti tasa-arvoa ja rauhanrakentamista tämän päivän reformaatiossa. Otsikko haastaa tarkastelemaan yhteisöjämme ja niiden yhdenvertaisuutta naisen näkökulmasta. Aihe on edelleen ajankohtainen ajatellen sekä muuttuvaa maailmaa että kulttuurista muuttumattomuutta. Vaikka Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä maailmassa, edelleen palkkaerot naisten ja miesten välillä ovat huomattavat. Samoin perheväkivallan kohteena ovat usein naiset – aihe, josta puhuminen suomalaisuudessa on edelleen tabu. Hiljaisuus naisen elämän epäkohdista on kulttuurista hyväksymistä naisen alistamiseen.
Mari-Anna Pöntinen totesi, että reformaation merkkivuonna on hyvä palata juurilleen. Nainen ja mies yhdessä luotiin Jumalan kuvaksi. Jokainen nainen kantaa tätä ominaisuutta. Naiseus itsessään heijastaa jotakin Jumalasta. Yhteys, rauha ja yhdenvertaisuus heijastavat Jumalan kuvana olemista. Kristuksessa ei ole orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, vaan kaikki me olemme yhtä. Niin kirkkoina kuin yhteisöinäkin paluu tähän yhteyteen, rauhaan ja yhdenvertaisuuteen on äärimmäisen tärkeää. Rakkauden yhteisöinä kirkot kantavat uutta elämää juuri sen verran kuin ne kunnioittavat ihmistä Jumalan rakkauden kohteena. Jumalassa itsessään on uutta luova voima, jossa rakkautemme voi uudistua ja niin naisina kuin miehinä voimme tehdä työtä yhdenvertaisina Jumalan kuvaa heijastavina ihmisinä.
Paneelin aloitti sveitsiläisen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö tasa-arvoyksikön johtaja Josefina Hurtado Neira. Hän kertoi rohkaisevia esimerkkejä sitä, miten Mission21:n kumppanijärjestöt Chilessä, Perussa ja Costa Ricassa ovat onnistuneet vahvistamaan naisten ääntä väkivallan vastaisessa työssä.
apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka käsitteli naisten aseman vahvistumista LML:n työn näkökulmasta. LML on kulkenut pitkän matkan miehiseltä 1940-luvulta organisaatioksi, joka sitoutuu kaikessa toiminnassaan edistämään sukupuolten välistä oikeudenmukaisuutta. Tasa-arvon puolustaminen voi kuitenkin olla myös kipukohta, joka haastaa globaalin kirkkoperheen yhteistyön rauhankysymyksissä.
ekumeenisten ja kansainvälisten asioiden yksikön pääsihteeri Berit Hagen Agøy tarkasteli puheenvuorossaan uskonnollisen ääriajattelun ja sukupuoleen perustuvan väkivallan suhdetta. Hagen Agøy jätti kuulijat pohtimaan, kannattaisiko väkivallan ja ääriajattelun kitkeminen aloittaa sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä sen sijaan, että naisten osallisuutta pidetään sivuasiana.
Paneelin viimeisessä puheenvuorossa akatemiaprofessori Elina Vuola valotti feministiteologioiden antia naisten heikon osallisuuden tunnistamiseen ja selättämiseen rauhantyössä. Feministiteologinen näkökulma antaa välineet tarkastella kriittisesti niitä tapoja, joilla uskonnollinen perinne edistää ja oikeuttaa epätasa-arvoa ja vaatia naisten aktiivisen toimijuuden tunnustamista, myös hengellisinä johtajina.
Asiantuntija-alustusten jälkeen yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun, jota luotsasi Vastuuviikon koordinaattori Katariina Väisänen. Yleisökeskustelussa pohdittiin erityisesti uskonnollisten yhteisöjen roolia naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä ja todettiin, että keskustelun jatkaminen sekä globaalisti että Suomessa on tarpeen. Suomen Ekumeeninen Neuvosto jatkaa teeman käsittelyä Ekumeenisen vastuuviikon puitteissa syksyllä 2017.
Katariina Väisänen ja Mari-Anna Pöntinen
Kuvat: Sirpa-Maija Vuorinen